Vauhdilla
Kylätietä kotiin pyöräillessään Niemisen isäntä näki talonsa katolla poikia. Siellä oli hänen omat poikansa ja naapurin pojat.
Tiesivät kyllä, että katolle kiipeäminen oli ankarasti kielletty.
Lähemmäksi päästyään Nieminen nostatti kiukkuaan ja naama punaisena ärjyi pojille:
”Jo se nyt on helvetti, että puhetta ja kieltoja ei uskota, saatana, kakarat alas ja vähän äkkiä! Kenen idea oli taas kiivetä sinne? Jokaiselle tulee selkäsauna ja kotiarestia loppukesäksi”.
Pojille tuli hätä päästä nopeasti alas ja Niemistä karkuun. Melko rapsakka oli kaikilla vauhti kun tikkaita kolisten tultiin alas. Onneksi sentään ei kukaan pudonnut.
Nieminen puuskutti pihaan ja poikia ei näkynyt missään.
Perkeleen pennut!
______________________________________________________________
Viikon 40 krapusanat ovat: punainen, ärjyä, rapsakka
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
Johan saivat pojat jalat alleen.
VastaaPoistaNuoriso todellakin koettelee rajojaan. Täällä roikkuvat lähijunan perässä ja kiipeävät voimalinjapylväisiin. Siinä on henkikulta aika arvoton.
Tuli tuosta kravustasi mieleen Baddingin kappale Niemisen pojat ja naapurin äijä, nimet vaan päinvastaiset.
Vai lähijunan perässä siellä, Susu. Huh huh.
PoistaPitää kuunnella tuo Baddingin kappale. En muista sitä.
Toivottavasti uskoivat pojat sen jälkeen, henkikullalla ei sovi leikkiä. Vaarallista leikkiä tuo voimalinjapylväisiinkin kiipeäminen, huhhuh.
VastaaPoistaPojat tuskin uskoivat, Päivi, vilperit kiipesivät katolle kun Nieminen lähti kaupunkiin.
PoistaJestas, voimalinjat ovat hengenvaarallisia. Vaikka niin on sekin, jos putoaa katolta pää edellä.
Nuoriso on nykyään ihan hullua vaikkei tuo katolle kiipeäminenkäänn ole suotavaa. Sieltä on joskus tultu alas vakavin seurauksin.
VastaaPoistaSe jännitys siinä kai houkuttaa, Apotti.
PoistaKyllä tuo katoille (ja puihin) kiipeäminen oli "muotia" kavereiden kanssa jo minunkin lapsuudessani. Se on ihmisluonnossa: excelsior, korkeammalle! :-).
VastaaPoistaMyönnän, minäkin parin naapurin pojan kanssa joskus kokeilin, mutta äiti oli heti komentamassa jo kun oltiin tikkailla: nyt se likka ja pojat alas!
PoistaTuttua tottelemattomuutta omastakin lapsuudesta. Kiellettyä oli katoilla kiipeileminen, mutta silti oli mentävä. Kerran liukastuin jäisellä katolla ja putosin alas. Onneksi oli reilut lumikinokset, joten selvisin säikähdyksellä.
VastaaPoistaJotenkin se katto veti puoleensa, Oriolus :) Onneksi putosin lumimassaan!
PoistaPojat on poikia kautta vuoskymmenien...ja onneksi ihan tervettä rajojenkokeilua! 👍
VastaaPoistaOnneksi, kukaan ei sentään pudonnut katolta, sini.
PoistaHih, minäkin kiipeilin puissa kansakouluikäisenä. Mutta hyvin korkealle en uskaltanut tikapuilla mennä katolle päin. Talon katto oli korkealla :)) Kai ne pojat on aina poikia, vaikka nyt sitä ei saa sanoakaan.
VastaaPoistaKiipeilin minäkin, Emilie. Naapurin poikien kanssa katollekin joskus, ainakin ihan reunalle portaita myöten.
PoistaKiipeily on ollut aina kiinnostavaa jossain ikävaiheessa. Nykyään nuoret kiipeilevät tuiki vaarallisiin paikkoihin, kuten mastoihin, junien katoille
VastaaPoistaNiemisen kiukku otettiin opikjsi tai sitten kiivetään kohta jossain muualla.
Ajankohtaista kurittomuutta.
Tuo on totta, aimarii, että nykyään kiivetään paljon vaarallisempiin kohteisiin.
PoistaTosin, eihän katolle menokaan kovin suotavaa ollut, silti piti kokeilla :)
Kiipeily on kivaa. Kuuluu tietyn iän kupletin juoneen.
VastaaPoistaKivaa, mutta usein vaarallista, Matilda!
Poista