Se oli sinä päivänä, jolloin kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkissa World Trade Centerin torneihin, eli syyskuun 11. päivänä 2001.
Olin lähdössä parin päivän päästä lennolla Helsingistä Lontooseen.
Katselimme TV:stä kotona tornien sortumista ja ajatus lentämisestä ei houkuttanut.
Sain aamulla puhelun Finnairilta, että lento on peruttu. Meni hetki, uusi puhelu, ei olekaan peruttu, mutta kentälle piti turvatoimien takia varata useampi tunti aikaa. Kaikki tavarat tarkastetaan.
Tavaraa oli paljon, olinhan lähdössä vuodeksi Britanniaan. Oli helppo karsia, kun käväisisin Suomessa joka kuukausi kotona aviomieheni luona.
Sitten purin tavaroita isosta matkalaukusta melkoisesti pois.
Lento sujui hyvin.
Lontoon Heathrow’n lentoasemalla oli runsaasti poliiseja ja sotilaita.
______________________________________________________________
Viikon 42 krapu on alkulause: Se oli sinä päivänä, jolloin
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
Minäkin muistan tuon päivän. Tulin töistä ja sen jälkeen tulikin katsottua telkkaria kaiken iltaa.
VastaaPoistaJännittikö yhtään lähteä lentämään tuolloin?
Kyllä sen päivän muistaa hyvin, Susu. Ehkä vähän jännittikin, mutta toisaalta oli mielessä, että ei heti muualla tapahdu mitään.
PoistaSyksyn aikana kävin kerran Suomessa ja sitten tulinkin joululomalle. Lähteissä Lontoosta jouduin hyvin tarkkaan syyniin kentällä, joku piippasi laukussani. Kaikki riisuttiin ja lopulta löytyi kynsisakset!! Niin tarkat oli metallinpaljastimet.
Itse muistan tuon päivän hyvin, kävelin töistä kotiin ja viereisen baarin ikkunasta näin ihmisiä television edessä, menin sisään sillä kuulin ulos asti järkyttyneitä huutoja! Sekunnissa tajusin ettei se ollutkaan elokuva vaan karmeaakin kauheampaa todellisuutta ja vielä livenä silmiemme edessä. Taisin ostaa yhden oluen...
VastaaPoistaKyllä se päivä on mieleen jäänyt. Katsottiin kotona koko ilta uutisia asiasta.
PoistaMuistan sen päivän ja illan hyvin. Olimme olleet mökillä minne ei uutiset pääse jos ei ihan erikseen laittanut radiota päälle. Kotimatkalla auton radiosta alkoi tulvia uutisia ja kotiin tullessamme televisio auki että mitä ihmettä!Siinä meni se ilta niitä uutsia seuratessa järkyttyneenä.
VastaaPoistaKyllä sinä päivänä todellakin seurattiin koko ilta TV:n lähetystä tiiviisti. Karmealta näytti.
PoistaTuollaisena päivänä ulkomaille lentäminen ei varmasti ollut "mieltä kiehtovaa". Mutta sitäkin enempi mieleen jäävä.
VastaaPoistaKyllä se muistissa on, pasanen. Varsinkin lentokoneessa muiden matkustajien keskustelut.
PoistaTätä päivää ei voi unohtaa. Jännästi sattui vielä sinulle lentäminen samana päivänä. Unohtumaton kokemus!
VastaaPoistaEi se tosiaan unohdu, Der Seidenspinner. Oli siinä yksi päivä välissä, minun lento oli 13. päivä. Hyvin sujui, mutta kyllä moni oli lentonsa perunut.
PoistaKatselin tuolloin TV:stä aamu-uutisia epäuskoisena kun filmiltä näkyi sortuvat tornit.
VastaaPoistaVaikutti katstrofielokuvalta mutta olikin totta - niin hirveää 😮🙁🥲
Se oli järkyttävä terrori-isku. Tosiaan kuin olisi elokuvaa katsonut TV:stä.
PoistaEikä ihme, kun lentojen turvallisuustarkastukset lisääntyivät moninkertaisiksi.
Muistan myös minä tuon päivän. Olin lomalla ja avasin aamulla telkkarin. Elokuvaa kuvittelin hetken katselevani.
VastaaPoistaToivottavsti reissi lentokenttätarkastuksineen meni hyvin.
Olihan se melkoinen päivä, aimarii. Kyllä minun lentoni Lontooseen meni hyvin, oli vaan monta tuntia myöhässä.
PoistaTuo päivä ei kyllä unohdu. Itse en kestä katsella "todellista uutiskuvaa" päivästä. Liian järkyttävää.
VastaaPoistaMinä katselin, koska oli oma lento niin lähellä. Oli se kyllä järkyttävä isku.
PoistaKyllä vaan, nuo kuvat on jääneet elämään silmien verkkokalvoille ja muistan minäkin missä tilanteessa olin tuona päivänä.
VastaaPoistaSinulla oli varmasti monta kertaa jännät tunnelmat seuraavilla lennoilla.
Olet oikeassa, sini. Kaikki lennot sen vuoden ajan olivat kyllä hyvin turvatarkastettuja. Jotenkin siihen luotti, että nyt tsekataan kaikki. En ole muutenkaan koskaan pelännyt lentämistä.
PoistaKyllä tuon päivän muistaa. Katastrofielokuvaksi aluksi luulin. Katastrofihan se tosin olikin, mutta ei elokuvaa...
VastaaPoistaNiinpä Matilda, valitettavasti ei ollut elokuvaa.
PoistaMuistan hyvin, kuinka tv-uutisia katsoessani hieraisin silmiäni ja ajattelin, että ei voi olla totta! "Lentokone aseena" -tilanteeseen verrattuna kynsisakset tuntuvat mitättömiltä...
VastaaPoistaEihän sitä aluksi meinannut todeksi uskoa, Oriolus. Mutta pakko oli kun TV:n uutiset ei muusta juuri puhuneet.
PoistaEn muista oliko kynsisakset vai kynsileikkuri, mutta se kumminkin oli sen verran metallinen, että piippasi. Lopulta äänen lähde löytyi, tullimies huomasi sen heti kun avasin pussin,jossa noita tarvikkeita oli. Lopulta pääsin koneeseen, kynsikeikkuri jäi tulliin.