Leikki
Isäni oli rakentanut pihaamme siskolleni ja minulle leikkimökin. Otin sen tietty haltuuni vanhemmalta siskoltani heti kun kykenin.
Mökin nimi oli Touhula. Nykyään se on myös päiväkotiverkoston nimi, ovat ottaneet mallia.
Leikkikaverini olivat nuo kuvassa näkyvät naapurin pojat. Itse olen keskellä.
Usein leikimme kotia. Minä jaoin roolit. Itse olin perheen äiti, joka laittoi kotona ruokaa.
Pojista vanhempi oli perheen isä ja hän meni töihin. Nuorempi pojista oli perheen lapsi ja leikki pihalla.
Perheen isä tuli päivällä kotiin ruokatunnille.
Sitten myöhemmin tuli isä töistä ja taas syötiin.
Kotileikkiin kun kyllästyttiin, siirryttiin viereisen metsän puolelle rakentamaan risumajaa ja hyppimään Mooseksen ojan yli.
______________________________________________________________
Viikon 16 krapu on aiheeltaan Leikki
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sanan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
Onpa ihana kuva!
VastaaPoistaOlet tainnut olla topakka leikkijä! Luulen, että pojat tottelivat hyvin.
Hienon leikkimökin isäsi rakensi. Taisi olla rakas paikka.
Tuo vanha kuva on minullekin tärkeä muisto, Susu. Leikkimökki oli tärkeä, siellä oli pienet kalusteet ja astiat ja ikkuna takaseinällä. Äiti oli tehnyt sinne maton ja verhot.
PoistaIhan kuva onnellisista lapsista ja ihana leikkimökki, joka on yllättävän saman näköinen, kun lapsuuteni rakkaimman ystävän isän tekemä heidän pihalleen. Sain leikkiä siellä tosi paljon. Isäsi on näyttänyt tällä(kin) teolla miten hän on sinusta välittänyt, kuten äitisikin.
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina, kauniita sanoja. Oli se leikkimökki tärkeä ja siitä pidettiin hyvä huoli, siivottiin yms.
PoistaNoita leikkejä eivät someilut keskeyttäneet. Leikkimökki oli lapsiystävällinen keksintö.
VastaaPoistaTotta, pasanen. Leikkimökki ja viereinen metsä, ne olivat meidän aarteemme, kännyköistä ei tietoakaan.
PoistaIhana kuva ja tarina :)
VastaaPoistaKiitos Emilie!
PoistaOlipa mukava lukea lapsuusmuistojasi. Erityisesti tuntui mukavalta, kun isä tuli ruokatunnilla kotiin syömään. Nykyajan työelämä on niin hektistä, että hyvä jos ruokaTAUON ehtii pitämään, jos ei satu olemaan etätöissä, jolloin ruokatauko sekoittuu jonnekin töiden väliin epämääräiseksi hetkeksi.
VastaaPoistaKiitos Kanerva. Meillä oli leikeissä esikuvana isäni, joka fillaroi ruokatunnilla kotiin syömään. Siihen aikaan se oli yleistä.
PoistaSievä leikkimökki ja "pieni perhe" siinä iloisena edustalle. Rakkaudella kirjoitettu krapu menneen ajan ihanista muistoista. Hieman vastaavanlaisia ovat minunkin leikkimökkiajan muistpni.
VastaaPoistaEnnen sisarusten ja naapurin lasten kesken oli kivaa leikkiä ulkona. Pihaleikkejä harrastetaan aina vain vähemmän.
Kiitos aimarii. Tosiaan, ei nykyään varmaan ole tuollaista juurikaan. Kuinka monella on iso tontti ja leikkimökki, harvalla nykyään. Me leikimme naapurin poikien kanssa melkein aina kolmistaan, kun kylällä muut lapset olivat vanhempia. Muistan kuinka sateella pelasimme korttia leikkimökissä sisällä pienellä pöydällä.
PoistaKuva suloinen, pieni leikkimökin emäntä kavereineen. Noin juuri ennen leikittiin, pihoilla ja luonnossa. Aikuisia matkittiin ja mielikuvutusta riitti. Liikuntaa ja raitista ilmaa, niin että uni tuli helposti.
VastaaPoistaJuuri niin, Saassa. Allekirjoitan sanomasi!
Poista