Antti
Eskola valitsi elämäntehtävänsä: lukeminen, ajatteleminen ja kirjoittaminen.
Sosiaalipsykologian
professori emeritus Antti Eskola (1934-2018) sai viimeisen kirjansa
"Vanhanakin voi ajatella" käsikirjoituksen valmiiksi juuri ennen
kuolemaansa. Tämä viimeinen teos käsittelee mielikuvien voimaa. Hänen edellinen
kirjansa "Vanhuus : helpottava, huolestuttava, kiinnostava" oli
menestys ja hän sai kirjastaan yli 500 lukijakirjettä.
Eskolan
kirjallinen tuotanto jakautuu kahteen osaan, toisaalta on hänen laaja tieteellinen
tuotantonsa ja oppikirjansa ja sitten toisaalta esim "Vanhanakin voi
ajatella" edustaa yhteiskunnallista keskustelukirjallisuutta. Toisin
sanoen tekstejä, jotka on tarkoitettu keskustelun herättämiseksi, lukevien
ihmisten käyttöön.
"Vaikka
liikkuminen tulee vaikeaksi ja elämänpiiri supistuu, voi kuitenkin ajatella.
Mielikuvien avulla voi myös ohjailla elämäänsä ja tunnetilojaan."
Eskola
kirjoittaa kiinnostavaa, oivaltavan älykästä ja hupaisaakin tekstiä ja pitää osuvasti
dialektista peiliä lukijansa omille, oleville tai tuleville, kokemuksille. Vähän
lukijan iästä ja elämänkokemuksista riippuu mitä peilistä näkyy.
Antti
Eskolan kirjan rakenne kulkee yhden päivän kierron ympäri. Se ei ole mikään lempeä
vanhan miehen tilinpäätös. Huutia saavat päättäjät ja monet muut. Kannattaa tutustua.
Kirjan
viimeinen kappale on otsikoitu: "Kiitos seurasta ja hyvää yötä".
Takakansi:
"Päivä on tehnyt kierroksensa. Niinpä tämä jää myös viimeiseksi
kirjakseni."
Tunnustan,
että viimeisiä sivuja lukiessani tulivat kyyneleet.
Antti
Eskola: Vanhanakin voi ajatella
Vastapaino
2019.
