sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Viikon 39 krapu

Säälivät katseet

Työpaikallani pidettiin alkuaikoina pari kertaa vuodessa urheiluiltapäivä. Läksimme porukalla töistä puolenpäivän aikaan tutustuen eri lajeihin. Olimme nuoria, moni sai alkuinnostuksen urheilulliseen harrastukseen noista päivistä.

Erään iltapäivän muistan. Joukkueemme oli voittanut umpihankihiihdon ja pulkkaviesti oli käynnissä. Kiivettiin vuorotellen mäelle ja laskettiin pulkalla alas.  Minä olin vielä lumessa kun seuraava tempasi pulkan ja se osui ohimooni, lähelle silmäkulmaa. Ei mitenkään pahasti, mutta pidin siinä kuitenkin lunta välttääkseni kuhmun nousun.


Väsyneenä kotiin ja nukkumaan. Aamulla odotti vessan peilistä melkoinen yllätys. Koko silmäkulma oli tummansinisen ja mustan kirjava. Bussimatkalla töihin aamuisin sain osakseni sääliviä katseita: tuoltakin naiselta on ukko lyönyt silmän mustaksi.


__________________________________________________________________________

Viikon 39 krapu olisi tarkoitus sisältää seuraavat kolme sanaa: kiivetä, ohimo, peili


 ----------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä on kirjoitushaaste, nimeltään KRAPU. Krapu on tasan sadan sanan teksti otsikko mukaan luettuna. Kirjoitukseen liitettävät kolme sanaa julkaistaan sunnuntaisin tässä minun blogissani krapu-tekstini yhteydessä ja SusuPetalin blogissa.  Myös blogini sivupalkissa näkyy krapu-sanat kullekin viikolle. Sanoja voi vapaasti taivutella. 



Viikon 39 krapu-kirjoittajat linkkeineen:

SusuPetal





perjantai 20. syyskuuta 2019

Väriä krapu-tekstien väliin

Ruska alkaa täälläkin olla jo edennyt suureen osaan koivuista, osa on vielä aivan vihreänä. Omenapuiden lehdet ovat vihreinä, vain värikkäät omenat näkyvät. Viileiden pohjoistuulien aikaan jatkoin taas maalausharrastustani. Kesällä olin niin paljon ulkona (lue:järvessä), että olisi tuntunut tuhlaukselta viettää kauniita päiviä sisällä. Onneksi on tilaa ja leivintuvan ateljeessani maalit ja muut välineet odottivat vain työn jatkajaa. Olin kesällä hamstrannut ale- ja loppuunmyynneistä lisää akryylimaaleja ja kankaita. 

En kuitenkaan ruskaa osaa tai haluakaan maalata, aina on vain vesi eri muodoissaan mielessä. Eilen oli upea aamusumu.  Olin uimassa ja muutaman metrin vain oli näkyvyys. Hiivin hitaasti kosteaa laituria pitkin järveen. Vesi oli lämpimämpää kuin ilma. Noustessani järvestä sumu vähitellen alkoi hälvetä, pakeni järveä pitkin pois.

Purjeveneitä ilmestyi kankaalle lisää:


Purjeveneet, osa 7