lauantai 16. joulukuuta 2017

Kulkija aamuhämärässä - joulun satu


Oikeastaan ei ollut vielä edes hämärä vaan suorastaan pimeä. Valkoinen lumi maassa ja se, että taivaalta satoi koko ajan lisää lunta, teki aamusta hieman valoisamman. Läksin jatkamaan talkoopussien jakoa. Tuolle aamupäivälle oli kaksi paikkaa sovittuna, vanhukset ovat aamuvirkkuja. Viikon varrella leivoimme talkoilla pullaa, pipareita ja muutaman kuivakakun. Pakkasimme laatikot, jokaiselle yksin asuvalle vanhukselle, jolta olimme saanet luvan/kutsun, veimme joululeivonnaisia ja muuta joulun syötävää. Nimenomaan sellaisille, jotka asuvat yksin, eikä heillä ole ketään tulossa joulun aikoihin. Samat paikat ne ovat vuodesta toiseen ja joka vuosi meidät toivotetaan ensi vuonna tervetulleeksi. Jokainen vanhus myös lisää perään, että jos hän on elossa vielä silloin. Lähteissä meinaa tulla - tuleekin - kyynel silmään. Yksi paikka on minulle ainakin erityisen surullinen. Meille näytetään joka vuosi tyttären perheen kuvia, perhe asuu ulkomailla, ei kovin kaukana, tänne eivät ole ehtineet vuosikausiin. 

Aamulla lähteissä oli kamerakin tietty mukana ja otin pihasta lähtiessäni muutaman kuvan. Tänään on aamulla aivan samanlainen maisema vielä, tosin satava lumi on jo märkää:








Valkoinen pipo kaikilla pelaajilla ja pallokin kuorrutettu lumella.
Lajina tässä snowball.


Jo muutaman vuoden olemme saaneet todeta, että ilmeisesti talkoot ovat K-50 kovaa kamaa, koska sen nuorempia ei moneen vuoteen ole mukana ollut. Jutut meillä kyllä siinä porukassa lentävät laidasta toiseen ja vähän laidan ylikin, joten ei sinne ihan pienellä elämänkokemuksella kannata ujuttautuakaan. 


Pysyykö lumi jouluun asti?


Omat joulun ruokien valmistelut edistyivät perunalaatikoilla. Eilen illalla keitin kattilallisen perunoita ja yön ne imeltyivät ja nyt aamulla tein pakkaseen valmiit raaka-pakasteet odottamaan paistamista. Kinkku hankittiin torstaina, se odottaa ensi viikon loppupuolella leivinuuniin pääsyä. Ensi viikolla haetaan kuusi, mies haluaa sen aina laittaa ja minä nautin tuoreen kuusen tuoksusta, se on oikea joulun tuoksu, kynttilöiden ja ruokien lisäksi. 

Tärkeää on myös varata joulun pyhiksi tarpeeksi lukemista. Nyt näyttää hyvältä, hain kirjastosta viimeisimmät varaukset uutuuksia ja kirjapino näyttää monipuoliselta ja kohtuullisen korkealta. Hätätilassa oma kotikirjasto täydentää lukuhimoa.




tiistai 12. joulukuuta 2017

Ravintolatoiminta laajenee


Eilen olin asiointireissulla ja viimeisestä kaupasta eli Honkkarista löysin uuden linturavintolan. Sinne mentiin ihan vaan miehen pyynnöstä hakemaan säkki hiekoitussepeliä. Sitä ei löytynyt mistään varastoista kotoa (hyvin piilotettu, veikkaan) ja oli pakko ostaa. Nähtäväksi jää milloin ja miten tuota sepeliä käytetään. Minä menin samalla Honkkariin ostamaan kynttilöitä ja kun näin tuon linturavintolan, olin myyty. 

Uusi ravintola on peltiä ja sinne mahtuu reilun litran verran siemen-pähkinäseosta.  Entinen iso ravintola vetää melkein ämpärillisen, mutta eihän sitä voi näillä märillä keleillä täyttää kokonaan. Ruoka menisi yhdeksi kosteaksi mössöksi. Kovilla pakkasilla laitan sen melkein täyteen.

Tässä uusi eilen kuvattuna:


Uusi ravintola oli heti suosittu


Vanha ja uusi

Tänään onkin kuva ihan toisenlainen, lunta on satanut aamuviidestä saakka taivaan täydeltä:



Uusi ravintola lumisateessa


Maassa on jo nyt puolenpäivän aikoihin yli parikymmentä senttiä lunta ja koko ajan tulee sankkana lumisateena lisää. Onneksi vielä ollaan asteen verran pakkasella, katsotaan kuinka käy myöhemmin kun on nollakeliä luvassa. Minä nautin täällä sisällä kauniista lumisesta maisemasta.