maanantai 23. heinäkuuta 2018

Verstaalta


Vanhoja muutamia vuosia sitten tekemiäni betonisia raparperin lehtiä on puutarhassa kymmeniä, joten päätin muutaman päivittää uuteen uskoon:


Alkuperäinen putsauksessa




Maalattuna.
Maalin levitin sienellä ja jätin isommat ruodit näkyviin.


Kotilo mönki heti lehdelle







Samalla verstaalla syntyi Urholle lemmikki:


Yksisarvinen, punasilmäinen naulalisko
(kuuluu köysiäisten heimoon)


Urho hoivaa liskoa


Vanha penkki toimii vaihtelevien teosten näyttelynä



Maalit olivat esillä verstaalla ja lopuksi syntyi psykedeelistä värimaailmaa jämämaaleista koivun palalle:







Värillisiä unia etsii vielä sijoituspaikkaansa


Olen ajoittanut päivittäisen työskentelyn verstaalla aamuun, heti järvestä tultuani teen jotain, mitä milloinkin päästä putkahtaa. Silloin on olo vielä viileä(ähkö) ja aina joku työ odottaa mielessä pääsyä outputtiin.




lauantai 21. heinäkuuta 2018

Helmiäissienen synty


Vuosi sitten kesällä tehty betoni-jättiherkkutatti sai uuden ilmeen ja nimen. Siitä syntyi kultareunainen helmiäissieni. Lakki oli irtonainen, joten sitä oli helppo käsitellä.

Alkuperäinen



Lakkiin liimasin kirkkaita, himmeitä ja vihreitä mosaiikkipaloja




Lakin reunat ja aukot maalaisin kullan värisiksi



Helmiäissieni pääsi uuteen paikkaan, yhden kuunliljapenkin nurkkaan vartioon


Kierros kukkapenkeissä näytti, että yksi lempikukkani eli harjaneilikka kukkii. Lienee jotenkin risteytynyt ja väritys on moninainen:







Liljoista on osa kukassa, puuliljat ja osa muistakin on nupuilla.




Lämpöä riittää. Eilen oli illalla ukkonenkin hetken aikaa, istuin terassilla maalaustöitä suunnitellen ja nautin jylinästä ja rankkasateen raikkaudesta. 

Aamuisin tunti järvessä virkistää hetken. Tänään kaukana järven toisella puolla horisontissa välkkyivät elosalamat. Hieno näytelmä.