Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste aamulenkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aamulenkki. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. tammikuuta 2018

Pakkasen iloja


Sunnuntaina kävelin pitkästä aikaa isolle purolle katsomaan miten paljon siellä on jäätä. Puro oli melkein kokonaan auki, vettä virtasi kuin isommastakin koskesta.


Kelluvat jäähelmet





Koski pauhasi ja vettä virtasi





Jääkukkia


Kotipihaan pakkasen ansiosta jäädytin kukkia. Maitopurkkiin vettä ja sekaan kukallinen paperilautasliina. Ensimmäinen oli ihan hauska ja laitoin lisää jäätymään.

Edelleen lokakuun lumityöt tuntuvat selässä. Välillä oli marraskuussa jo parempikin olo, mutta tämä vuosi on alkanut kehnosti. Tuntuu kuin joku olisi unohtanut pakaraan (SI-nivel) puukon. Onneksi sitä kalevalaista jäsenkorjausta  on tulossa.



tiistai 28. marraskuuta 2017

Automaattiohjauksella - sielu ulkoilee


Aamulla on päästävä ulos raikkaaseen ilmaan, kelistä riippuen lyhyelle tai vähän pidemmälle lenkille. Näin teen 4-6 kertaa viikossa, riippuen muista menoista. Mustat pimeät aamut eivät minua ahdista, päinvastoin, lenkki virkistää mieltä.



Aamulenkillä kylän laitamilla



Lähteminen on tehtävä enempiä miettimättä, jokainen aivosolu keksii muuten syyn olla lähtemättä. Olisi pestävä pyykkiä, valmisteltava lounasta, kirjoitettava luvattu artikkeli, oikoluettava miehen tekstiä jne. Vaiennan nuo äänet ja toimin automaattiohjauksella. Aivan kuin hevonen mustat laput silmillä. Tähän hymiö, mutta koska en tykkää niistä, en laita.

Noustuani sängystä juon keittiössä aamukahvit (mies on keittänyt ne minulle valmiiksi termosmukiin), syön pari paahtoleivän siivua ohessa. Kahvitellessani selailen lehteä joko tabletilta tai paperiversiota.  Siinä heräilen. Kahvit juotuani siirryn suoraan, sivuilleni muihin huoneisiin vilkaisematta, omaan huoneeseeni, jossa lenkkivaatteet ovat aina valmiina. Puen ne päälleni ja vielä eteisessä heijastinliivin ja talvilenkkarit sekä pipon ja hanskat. Taskuun olen varannut kotiavaimen lisäksi älykännyn, se laskee askeleet.

Sitten pääsenkin jo pihalle.



Autiotalo aamuhämärässä

Tänään olin ulkona jo ennen kahdeksaa. Kiertelin kylän laitamilla ja valon lisääntyessä siirryin takaisinpäin metsäpolkuja pitkin kosken kohinoita kuunnellen. Koski on suorastaan tulvinut ja ääni kuului jo kauas ennen kuin mitään havaintoja vedestä näkyi. 

Kylä oli melko autio, joitain työhön lähtijöitä tuli autolla vastaan lähtiessäni. Loppumatkan sain kulkea omat ajatukset seuranani ja kaunista vanhaa kylämaisemaa ihaillen. Metsästä puhumattakaan.

Kotiin päästyäni kävin suihkussa. Lenkki tänään 9200 askelta. Olo on virkeä päivän askareisiin. Suosittelen, pienikin aamuhetki ulkona auttaa päivän paremmaksi.


Aito onni ei asu karjassa eikä kullassa.
Onnen asunto on sielu.
     - Demokritos