Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. toukokuuta 2019

Kesä

Puut on pilkottu, liiteri on täynnä ja ulkona on isot pinot klapeja kuivumassa. Viidestätoista motista pitkää koivua syntyy noin 15 kottikärryllistä purua. Puru levitetään puutarhan pohjoiseen nurkkaan ja ohuelti sen päälle kompostimultaa, mies hoiti tämän osuuden. Viimeistelyn suoritan minä tänään iltapäivällä kylvämällä valkoapilan siemenet alueelle. Konsti on hyväksi havaittu ja apila tykkää kasvaa siinä. Lisäksi apilan kukat houkuttelevat jo ensi kesänä pölyttäjiä.

Blogimaailmassa on krapu uitettu kesälomille, niin johan kelpaa itsekin hengähtää. Vaihtelevasti kotona, mökillä ja kaunista kotimaata katsellen. 



Isäntä ja emäntä juhliin lähdössä


Inkkarit kiipesivät koivutikkaille vartioon

Huomasitte varmaan, että kuvan isännällä on solmio ja emännällä helmet. Pienen neuvottelun jouduin käymään, että sain tuon vanhimman solmion omaan käyttööni. Sanoin, että se tulisi taideteokseen, niin johan löytyi se vanhin ja kehnoin. Hehee... Helmet sitten on oma lukunsa. En omista kuin yhdet aidot helmet ja niitä en ihan raaskinut laittaa ulos. Oli mentävä ruokaostoksia tehdessä marketin leluosastolle hakemaan nuo turkoosin siniset muovihelmet. Siten on pariskunta juhlakunnossa.

Julistan kesän alkaneeksi.




lauantai 26. toukokuuta 2018

Omenapuiden kukkiessa


Eteläisen omenatarhamme puut alkavat jo osin pudottaa valkoisia kukkien terälehtiä, nurmikolla on kuin isoja lumihiutaleita. On tämä omenapuiden kukinta aina kuin kesän avajaistunnelma - juhlan paikka. Nyt kukkii joka puolella isoja puita ja aamulla pihaan mennessä oli huumaava tuoksu, istuin rappusille ja kuuntelin käen kukuntaa. Rapulla istuminen on paras tapa aloittaa aamu, usein kahvimuki kädessä.



Valkeakuulas nuorempi


Sävstaholm.
Vasemmalle piiloon jää vanhempi valkeakuulas, taempana vasemmalla pergius.


Tuoksuuko jos otan lähempää kuvia valkeakuulaasta:













Yksi viimevuotinen omena on sitkeästi vielä puussa


Valkeakuulaiden lisäksi täynnä kukkia ovat omenapuista sävstaholm, pergius, kanelit, lobo, åkerö, melba ja antonovka. Pirja on tehnyt vain muutaman kukkasen. Nuoremmat puutkin (2-3 vuotiaat) ovat tehneet kukkia, tuskin niihin kuitenkaan vielä omenia tulee. Isäntä on omenaharrastaja ja kaikkia pitää olla kaksin kappalein. Hm.


Raparperikin jo kukkii liiterin vieressä. 
Piirakoita on tullut tehtyä jo useita.

Kuten tuossa raparperikuvassa näkyy, klapeja syntyy, joka aamu pari tuntia. Ainoa haitta klapikoneen käytössä ovat hyttyset, jos siis selkää ja polvea ei lasketa, ja mitäs niistä. Ostin uuden OFF!: in. Se on hajuton roll-on ja kätevä laittaa käsivarsiin ym. Mutta ilmeisesti hyttysetkin ovat siitä täysin tietämättömiä, koska se sama parvi oli tänä aamuna kimpussani heti kun hiki alkoi niskasta valua. Vaihdoin sitten siihen vanhaan hyvää ohviin, nestemäiseen, pahanhajuiseen. Se on hyväksi havaittu meillä mökillä. Tehosi muuten täälläkin. Humpuukia tuollaiset hajuttomat, sanon minä.

Taideverstaallakin on sama hyttysongelma, sehän sijaitsee avoimella terassilla, katoksen alla kuitenkin. Äsken tungin itseni täyteen nesteohvia, että saan tehtyä uusinta teostani, pian pääsenkin saunaan pesemään ohvit pois. Esihuuhtelun käyn tietenkin suorittamassa järvessä.


On kyllä mahdottoman ihania kesäpäiviä - vaikka on vasta toukokuu.




perjantai 11. elokuuta 2017

Kesä jatkuu

saaressa. Juuri luin Hesarista, että lämpötilat ovat ensi viikolla koko ajan kesäisen parinkympin tienoilla. Järvivedetkin saattavat vielä hiukan lämmetä. Eilen uimarannalla oli jo autiota kun koulut alkoivat, ja minä nautin rauhasta. Tosin tänä kesänä rauhaa on ollut koko kesän, uimavedet ovat pysyneet viileähköinä. No, makuasia.


Eilen lajittelin lasi- yms mosaiikkipaloja purkkeihin odottamaan niitä päiviä, jolloin mosaiikkityöt saattavat löytää tekijänsä. 














Pedantti järjestys

Nyt ruokakauppaan ja muille perjantain asioille. Aurinko paistaa ja kesän vihreys on parhaimmillaan. 



tiistai 2. toukokuuta 2017

Nyt kasvaa

Aurinko osoittaa jo kevään merkkejä, vaikka tuuli on vielä kovin kylmää. Edelleen on aamuisin kukkapenkit kovia yöpakkasen jäljiltä. Koristelaukat ovat sitkeästi nouseet ylös ja otinkin kaikista viidestä tänään kuvan, jotta näen paljonko ovat kasvaneet kun olen jonkun aikaa muualla.


Sitkeät sissit

Sääennusteiden mukaan tätä lämpöä ei pitkään kestä, hyvä alku kumminkin. Viikonloppuna näyttäisi tulevan taas pakkasöitä ja viileämpää. 

Tällainen tynkäviikko sotkee päivien hallinnan täysin. Ohjelmaa on niin, että sekoan päivissä. Autoon kesärenkaat E-masterilla, kampaaja, kirjasto, apteekki, rautakauppa. Ja sitten lentoon, hiphei!