Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste omenapuut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste omenapuut. Näytä kaikki tekstit

lauantai 1. syyskuuta 2018

Mahtava omenasato


Omenia (omia siis) on syöty jo jokunen viikko ja kyllä niitä riittääkin. Tänä vuonna laatukin on täydellinen, ei rupia, ei matoja, tosi kauniita valioyksilöitä.

Pergius näyttää mallia komealla punaisella värillään:
















Sävstaholm



Åkerö



Päärynätkin kypsyvät




Ukoterassilla on kippo, josta ohimennessä napataan mieluinen laatu syätäväksi 

Enempää en jaksanut kuvata, tässä oli vasta pieni osa puitamme. Olen ollut flunssassa jo pari päivää, eikä tunnu helpottavan. Kuume sahaa ylös ja alas. Kurkku on kuin riivinrauta ja yskä muistuttaa aina yöllä, tietty. Nyt tuli jo hiki, joten päätän omenaraporttini tähän. 

Olkoon syyskuu itse kullekin mieluinen!


perjantai 6. heinäkuuta 2018

Aamulla puutarhassa


Liljat ja ruusut ovat päässeet kukkimisen alkuun, kiitos sateiden.

Ensimmäiset liljat ovat avanneet nuppunsa:


Sateen jälkeen











Ensimäiset ruusut:




Yläkuvissa Easy Elegance/ Music Box



Nina Weibull 


Eteläisen omenatarhan sato on melkoinen:


Valkekuulas I, se vanhempi


Pergiukset jo punertavat


Raakileet ovat etelän puolella jo suurempia kuin pohjoisella tarhallamme.
Tästä valkeakuulaasta maistellaan joka kesä ensimmäiset omenat.


Sävstaholm kannattelee hyönteishotellia

Tontin metsäisen alueen reunalla on kypsynyt metsämansikoita:


 







Sateeen jälkeinen kostea ja lämmin aamu oli mukava kuljeskella puutarhassa. Heräsin jostain syystä ennen puoli seitsemää, silti en ehtinyt kahvia keittää. Kahvi odotti termosmukissa ja mies oli hävinnyt. Vähän myöhemmin vilkaisin ulos ja siellä mies oli korjaamassa minun taideseinääni, se kärsi vähän talven roudasta ja nyt sille tehdään uudet vahvemmat anturat takaosaan, jotta se kestää betonipäiden painon ja kaikki muut. Eilen tyhjensin sen esineistä, että sitä voi rauhassa siirrellä. Ihmeen voimalla oli talvi betoniharkkoja kohdellut, luultiin, että seinä kestää, vaan ei. Nyt siitä tulee entistä ehompi. Voin taas keväällä koivujen kaatamisen aikoihin aloittaa uusien risutöiden valmistamisen. Koivuja riittää kaadettavaksi, turhaan roskaavat pihaa. 

Rauhallinen perjantai, ennen kulttuuripitoista viikonloppua ja mökkiaikaa.



lauantai 26. toukokuuta 2018

Omenapuiden kukkiessa


Eteläisen omenatarhamme puut alkavat jo osin pudottaa valkoisia kukkien terälehtiä, nurmikolla on kuin isoja lumihiutaleita. On tämä omenapuiden kukinta aina kuin kesän avajaistunnelma - juhlan paikka. Nyt kukkii joka puolella isoja puita ja aamulla pihaan mennessä oli huumaava tuoksu, istuin rappusille ja kuuntelin käen kukuntaa. Rapulla istuminen on paras tapa aloittaa aamu, usein kahvimuki kädessä.



Valkeakuulas nuorempi


Sävstaholm.
Vasemmalle piiloon jää vanhempi valkeakuulas, taempana vasemmalla pergius.


Tuoksuuko jos otan lähempää kuvia valkeakuulaasta:













Yksi viimevuotinen omena on sitkeästi vielä puussa


Valkeakuulaiden lisäksi täynnä kukkia ovat omenapuista sävstaholm, pergius, kanelit, lobo, åkerö, melba ja antonovka. Pirja on tehnyt vain muutaman kukkasen. Nuoremmat puutkin (2-3 vuotiaat) ovat tehneet kukkia, tuskin niihin kuitenkaan vielä omenia tulee. Isäntä on omenaharrastaja ja kaikkia pitää olla kaksin kappalein. Hm.


Raparperikin jo kukkii liiterin vieressä. 
Piirakoita on tullut tehtyä jo useita.

Kuten tuossa raparperikuvassa näkyy, klapeja syntyy, joka aamu pari tuntia. Ainoa haitta klapikoneen käytössä ovat hyttyset, jos siis selkää ja polvea ei lasketa, ja mitäs niistä. Ostin uuden OFF!: in. Se on hajuton roll-on ja kätevä laittaa käsivarsiin ym. Mutta ilmeisesti hyttysetkin ovat siitä täysin tietämättömiä, koska se sama parvi oli tänä aamuna kimpussani heti kun hiki alkoi niskasta valua. Vaihdoin sitten siihen vanhaan hyvää ohviin, nestemäiseen, pahanhajuiseen. Se on hyväksi havaittu meillä mökillä. Tehosi muuten täälläkin. Humpuukia tuollaiset hajuttomat, sanon minä.

Taideverstaallakin on sama hyttysongelma, sehän sijaitsee avoimella terassilla, katoksen alla kuitenkin. Äsken tungin itseni täyteen nesteohvia, että saan tehtyä uusinta teostani, pian pääsenkin saunaan pesemään ohvit pois. Esihuuhtelun käyn tietenkin suorittamassa järvessä.


On kyllä mahdottoman ihania kesäpäiviä - vaikka on vasta toukokuu.