Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste puuliljat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puuliljat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Liljojen aikaa

Puutarhassa ovat liljat päässeet vauhtiin kukinnassa. Puuliljat kasvattavat vielä vartta ja nuppuja mutta muut pienemmät ovat suurin osa jo kukkimassa.



Tässä on vanhin liljapenkkini, 
muistelen, että n 10 vuotta sitten laitoin ensimmäiset liljat kasvamaan


Muita liljoja kukkimassa parhaillaan:






Kuunliljat ovat sitten vielä erikseen. Niihin hullaannuin jo heti tänne muuttaessamme. Niistä tykkään kovasti lehtien kauneuden takia, kukintahan niillä on vaatimaton. Mutta lehtien värit - on valkoreunaista, keltareunaista, vihreäreunaista ja täysin valkeaa (White Feather). Kunhan saan luettelon niistä valmiiksi, niin lupaan julkaista. Kuvaaminen on vielä kesken.

Kevyttä kesäsadetta täällä tänään. Aamu-uinnilla oli hauskaa, tihkusateessa naureskelimme, kun yhden uimarin toi mies uimaan.  Mies totesi rannalta meille järveen, että "olette pähkähullua porukkaa" ja meillä oli hauskaa, totesimme, että ihan totta puhut, mutta mielellämme olemme.  


maanantai 30. heinäkuuta 2018

Puutarhan värejä


Punaista, valkoista ja violettiakin.

Puuliljoista osa kukkii nyt yhtaikaa syysleimujen kanssa. Osa liljoista on edelleen nupulla. Maanpeiteruusut peittävät penkkinsä herkällä vaaleanpunaisella kukinnallaan.

Tämän aamun kierros:


Kirsikkapuiston puuliljat, valkoisia ja...



...punavalkoisia. Kukka on nöyrästi alaspäin.



Kulmapenkin syysleimujen takana availevat kukkiaan Pretty Woman-puuliljat



Kasvoilleni kaartuu miljoonakello...


Maanpeiteruusu Fairy


Vettä ei ole satanut viikkoihin. Ukkosta on lupailtu, eilenkin piti tulla ukkoskuuroja, eipä näkynyt. Kyllä puutarha nyt kaipaisi kunnon sadetta. Vain herkimpiä perennoja olen kastellut ja mies kastelee kunnolla kerran pari viikossa ruusut ja tänä vuonna istutettujen puiden taimet. Vastaavasti taas nurmikkoa ei ole tarvinnut leikata, se ei kasva. Nurmikkoa meillä ei koskaan ole kasteltu, tuntuu jotenkin turhalta, kun ei meillä mitään golf-nurmea tarvita. Kyllä se sateen jälkeen aina jotenkin toipunut.

Vähän toista tuntia olin järvessä hölkkäämässä tänä aamuna. Tällaista kesää ei ole ollut pitkään aikaan, että voi vaan aamukahvin jälkeen lähteä rantaan, miettimättä millainen sää on. Luksusta!




maanantai 11. syyskuuta 2017

Hiipivä syksy


Syksy alkaa heitellä jo keltaisia lehtiä koivuista. Puuliljojen kanssa kilpaa sateet ja kylmät yöt koittavat estää niitä kukkimasta. Mutta sinnikkäitä ovat.

Kulmapenkissä nupuillaan:








Kirsikkapuistossa on yksi liljapenkki. Se sijaitsee talojen välissä ja on ehkä saanut lämpöä enemmän:

















Raikkaassa aamussa märässä puutarhassa kävely teki hyvää. Mutta flunssa jatkuu sen verran vielä, että siihen voimat hupenivat. On vielä haettava mies Taysin silmäkeskuksesta kaupungista, joten nyt huilaan ja odottelen soittoa.

Pikkasen, ihan pikkasen harmittaa sairastella nyt kun metsät ovat täynnä sieniä jne. Mutta kyllähän niitä riittää. 

Tähän lopppuun runoilija Miltonin 300 vuotta vanha viisas ajatus:

The mind is its own place, and in itself
Can make a heaven of Hell, a hell out of Heaven