Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puutarha. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. heinäkuuta 2020

Virkistävä vesisade

Kasvit(kin) ovat nauttineet virkistävästä vedestä ja hieman viileämmästä ilmasta. 


Maksaruohotkin puhkesivat kukkaan ja rehottavat komeasti:



Betoniruukuissa kasvaa erilaisia maksaruohoja ja mehikasveja


Suuren kiven päällä on keltaista odottamassa punertavien maksaruohojen kukintaa


Se pieni punainen raparperin alku on tehnyt jo kolmemetriset kukkavarret,
joista pari kovassa tuulessa jo kaatuikin


Tontin metsäisellä kulmalla punertaa metsämansikat,
kilpaillen isännän mansikkamaan kanssa :)




Kuunliljoja on kertynyt muistaakseni noin 15 eri lajia. Tässä osa eilen kuvattuna. Kokoero on melkoinen, kun pienimmän (Mouse ears) lehdet ovat 2-3 cm ja suurimman lehdet ovat neljän kämmenen kokoisia, vihreät, joissa on keltainen reuna (oikea yläkulma). Kasvu on vielä alussa, kuunliljat ovat parhaimmillaan vasta heinä-alokuun vaihteessa. Nyt näkyy joissain jo kukkanuppuja, mutta minusta kuunliljoissa on parasta lehtien muoto ja väri, kukat ovat vaatimattomat.

Kasvun seuraaminen on se jokavuotinen ilo, aina uudestaan ja uudestaan.



maanantai 27. huhtikuuta 2020

Kasvun ihme

Kohta päästään taas raparperipiirakan tekoon tuoreesta raparperistä:




Vanhojen varsien keskeltä nousee myös uudet lipstikan varret:



Tällaisena keväänä kun kotona ollaan pakosta enemmän, on mukava seurata puutarhan tilannetta. Skilloja on sinisenään, valko/keltaiset narsissit kukkivat omenapuun alla ja peukalonpään kokoiset kuunliljojen alut nostavat päätään. 

Omenapuissa on jo silmut. Ne on isäntä leikannut ajoissa ja ruiskuttanut luonnonmukaisella torjunta-aineella. Viime vuonna omenia tuli valtavasti ja olivat täysin madottomia. Katsotaan kuinka nyt käy. Joskus osa puista pitää välivuotta ja tekee vain muutaman omenan, tosin meidän puut eivät ole malttaneet vaan omenia on tullut runsaasti jo useana vuonna peräkkäin.

Nyt kun autoiluni onnistuu olen innoissani tilannut sekä kampaajan että auton pesun&renkaiden vaihdon. Tämä beatles-tukka saa taas uuden ilmeen kun leikataan omaan muotoonsa. Kaunotar (siis auto) pääsee ensi maanantaina kylpyyn ja saa suvikumit.

Kyllä se tästä.


maanantai 13. huhtikuuta 2020

Kevättä

On aurinkoinen vaikka viileä toisen pääsiäispyhän aamu ja kiersin puutarhassa yhden kepin taktiikalla. Huomatakseni, että toipuessani jalkaani lumisateiden ajan sisällä on kevät valloittanut puutarhan.

Skillat on pitkin sinisinä mattoina ja perinteinen raprperin nousu on jo hyvässä vauhdissa. Ilahdutti mieltä.





Myös taidepajalla alkoi tapahtua. Keväistä jotenkin sielläkin.



Auringon vaikutus mielialaan on suuri ja toive kevään edistymisestä jäiden lähtöön ja järvikauden avajaisiin on siis lähellä. Maltan tuskin odottaa.





tiistai 30. heinäkuuta 2019

Puutarhan keskikesää

Puutarha on vehreä näin keskikesällä. Tosin sadetta jo kaipaisi, mutta pärjää kasvit näköjään ilmankin. Vain kesäkukkia olen kastellut.


Harjaneilikat, värejä on monenlaisia


Krasseja on joka puolella, värit aivan sekaisin.
Siemenet ovat vuosia kiertäneet, kuivatan ne syksyllä ja
taas seuraavana vuonna krassit kasvavat. 



Valikoima osasta kuunliljojani


Liljoista kukkivat pienemmät valkoiset ja oranssit.
suurin osa on kukkinut jo, puuliljat vasta pullistelevat nuppujaan.



Maanpeiteruusu Fairy.
On muuten vaikea kuvattava, melkein makasin nurmikolla kuvatessani

Omenasadosta tulee valtava, tässä valkeakuulas I


Kukonharja loistaa kauniisti kirkkaan punaisena



Tiesittehän, että ennen vanhaan emojitkin tehtiin puusta... Tässä malli, kauniisti kihartuvine koivuntuohisine hiuksineen:

Hymynaama emoji
(koivua ja lasimosaikkkeja liimattuna)

Nämä viileämmät ilmat ovat mukavia. Keräsin äsken vadelmiakin, helteellä sinne puskiin meinasi läkähtyä, puutarhan kuumin paikka. Nyt on taideprojektejakin pari alullaan. Viemäriputken pätkiä maalattu, mitäköhän niistä tulee, hm...

Rattoisaa kesän jatkoa!



sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Nyt on koivut klapeina


Viisitoista mottia pitkiä koivuja on nyt pienitty klapeiksi ja ovat pinoissa kuivumassa.  Odottavat ensi talven pakkasia. Tänä aamuna saatiin viimeiset pöllit klapeiksi, minä toimin klapikoneen kuljettajana kuten ennenkin ja mies teki pinoja liiteriin ja ulos. 

Komeita pinoja tulikin. 


Ulkona auringossa kuivaa mm tällainen pino



Liiterin pinoista yksi puoli näkyy pergius-omenapuun takaa

Kolmen viikon urakka meillä oli kun pienittiin puita vain pari tuntia aamuisin ja joskus mies teki yksin kun minä podin selkääni. Moottorisahaakaan ei viitsi kovin aikaisin käyttää, että koko kylä ei herää. Klapikoneessa on pienempi ääni.

Taideprojektit ja puutarhanhoito ovat molemmat jääneet vähemmälle. Mutta nyt on niiden vuoro. Puusavotassakin löytyi monia hauskoja siivuja ja klapeja, joista heti näki, että mitä niistä saattaisi tehdä. 



Tässä viimeiset taiteen hyväksi lahjoitetut puusavotan jäänteet.
Keskellä Vilho ja hänen betonipullonsa.



Puutarhassa kukkivat sitkeimmät kasvit. Liljat ovat olleet jo pitkään nupussa tämän kuivuuden takia, vain päivänliljat ja kurjenmiekat jaksavat kukkia. Joka värissä löytyy. Juhannusruusu ei ole koskaan kukkinut näin aikaisin, nyt se on aivan täynnä kukkia.














 Lobeliat ovat hyvin kasvaneet.

Betonikassista kasvaa lobelia



Sinistä on...



Puuliljat ja kurjenmiekat ovat iloisesti sekaisin


Pitäisiköhän "nurmikko" leikata. Taidetaan kasvattaa jo kukkaniittyä.

Tummanpunainen pionikin ehti jo kukkia, mutta vaaleanpunaisessa on niin paljon nuppuja, että tein sille puusavotan ohessa kunnon tuet. Nyt voivat nuput aueta ja painaa kunnolla. Runkoina paksut koivut ja juuttiköysi väleissä.


Nuppuja on pionissa paljon. Tämä on vanhin pioneistani.


Vihdoinkin pääsen taas verstaallekin. Toki jotain pientä olen siellä puuhastellut, mutta nyt saan julistaa itselleni taiderauhan. Se kyllä keskeytyy vielä monena päivänä asiointien takia ja viime viikolla aloitin fysioterapian tuolle selälle. 

Yksi ilouutinen kuivassa kesässä: yhtään elävää lehtokotiloa ei ole löytynyt! Sadetta kaivataan ja sitä onkin luvassa ensi viikolla, jospa kerrankin ennuste olisi oikeassa. Kesä on parhaimmillaan. 



keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Luovuus heräsi - puuta työstämään


Pitkän sateisen syksyn ja talven pakkasten jälkeen aurinko herätti minulla luovuuden. Betonityöt saavat vielä odottaa, päässäni muhii nyt ideoita puusta ja risuista. Kuoretkin pääsevät mukaan. Iltaisin kerään ideoita googlailemalla mitä kaikkea oksista ja risuista voi puutarhaan ja sisälle taloonkin tehdä. 

Nyt olen kerännyt erilaisia materiaaleja.


Tammen paksumpia oksia kuorineen ja kuorittuna


Juuttiköyttä ja puisia pyykkipoikia




Tammen oksia

Vaahteran oksia


Tammi on kovaa, mutta mukavaa työstää


Tammen vuollut kuoretkin säästetään

Kuviin ei vielä ehtinyt omenapuiden leikatut oksat.  Ne on vielä hangilla ja kerätään sitten kasaksi. Koivun risujakin on jonkun verran, isoimmat koivut jäivät vielä kaatamatta, eli niiden risutyöt saattavat jäädä ensi kevääseen, riippuen siitä milloin miehet saavat ne kaadettua. Isompi talja on kuulemma hankinnassa. Puut ovat hiukan hankalassa paikassa.

Nyt on meneillään siis hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - vaihe. Olen kerännyt materiaalit ja alan kehitellä mitä niistä tulisi. Oksista, kananverkosta, köysistä, naruista, rautalangasta ja siimasta saa vaikka mitä. Nuo tammen kuoret huvittivat miestä, sanoin, äläs nyt, ne ovat aivan selvästi tulevan puukalan/kalojen suomuja. 

Tunnen suunnatonta mielihyvää talvikauden jälkeen päästessäni taas käsilläni työstämään krouvimpaa materiaalia. Olen niin innoissani, että hyvä kun maltoin tulla lounasta laittamaan. Olin kyllä äsken jo niin puhki parin tunnin urakoinnin jälkeen, että lounas ja päikkärit ovat paikallaan ja sitten taas terassille ja pihalle.






tiistai 26. syyskuuta 2017

Puutarhasta ja sumukaaharista


Puutarhassa 

Syysleimut kukkivat pienempinä kuin yleensä





Hopeakäpäläkin kukkii




Hopeakäpälät kasvoivat







Loputkin Pretty Woman - puuliljat avautumassa



Hortensia melkein kuoli toissa talvena, nyt syyskuussa alkoi kukkia




Ruusu Easy Elegance vielä jaksaa kukkia




Satupuu eli mongolianvaahtera alkaa saada väriä

Tänään on paksu sumukerros, eikä se ole haihtunut auringon tieltä vieläkään, kello tulee juuri kaksi iltapäivällä. 

Näkyvyys oli tuolla kirkolle vievällä tiellä tosi huono ja sattui melkoinen episodi aamupäivällä kun kirkolle päin ajelin. Ajoin suunnilleen rajoituksen mukaan, kun nyt on kaikki peurat ja hirvet liikkeellä, niin vähän niitäkin tarkkailin, ylittävät usein tien isojen metsien kohdalla. Perässäni roikkui iso pakettiauto ja katselin peilistä, että kuljettaja, noin viiskymppinen mieshenkilö, oli ärsyyntynyt kun ei päässyt ajamaan lujempaa. Siinä sitten köröteltiin kunnes perässä ajavalta ukolta paloi hermot. Ohituskieltoalueella, keltaisen viivan juuri alkaessa, sumun peittäessä loputkin näkyvyydestä, tämä herra päätti lähteä ohitseni. 

Hiljensin vähän vauhtia, että en joudu samaan kasaan, jos edestä tulee tukkirekka. Mitä teki kyseinen ukko? Vilautteli jarruvaloja edessäni ja lopulta avasi etuikkunan, työnsi sieltä kätensä ulos ja näytti keskisormea. Sitten pisti kaasun pohjaan ja jatkoi hurjaa menoaan.

Jäin aivan sanattomaksi. Teko oli sen verran törkeä, että jos sieltä se vastaantulija olisi tullut, niin ei mitään mahdollisuuksia väistää pakettiautoa. Kaikkia idiootteja sitä liikenteeseen päästetään. Otin rekisterin ylös varmuuden vuoksi. Olisin mennyt juttusille, jos olisin kuskin kirkolla nähnyt, mutta hänen onnekseen en nähnyt. Meitä on moneen pakettiautoon.






maanantai 21. elokuuta 2017

Sillä aikaa kotipuutarhassa


Lisää liljoja on avannut kukkiaan. 






















Harjaneilikat jaksavat kukkia pitkään

Pallohortensia on herännyt henkiin toissatalven pakkasvaurioiden jälkeen

Päärynöitä tulee muutama


Vadelmia kypsyy päivittäin lisää

Tällainen rastapoika on ilmestynyt jalkapalloa pelaamaan:




Varastojen täydennys eli kauppa-asiat, apteekki, kirjasto ym odottavat. Lisäksi pitäisi suunnitella ruokalistaa viikolla saapuville kahdelle ystävälle. Ajattelin ilahduttaa heitä mustikka-vadelma-juustotortulla kahvin kanssa ja illalla tietysti sienipiirakkaa. Lounaaksi ehkä kaalilaatikkoa. Meillä on vieraille aina tarjolla puuro&peti -palvelu, ilman puuroa. Puuron toki saa keittää itse piharakennuksessa, jossa vieraat nukkuvat. Muu aamiainen tarjoillaan päärakennuksessa. Kuulostaako hyvältä?

Sitten viikko alkuun.