Tuokioita saarielämästä.
Käyty mantereella kaupassa pikaisesti. Lokit hyökkäilivät venettämme kohti kun luulivat, että aiomme niiden poikasia häiritä.
Keskenäänkin niillä on melkoista häiriköintiä. Harmaalokilla on kaksi poikasta, joita se valvoo kiveltä kuin haukka kun poikaset uiskentelevät lähistöllä. Mutta kalalokki teki syöksylentoja niitä kohti ja poikaset olivat vedessä avuttomina, painoivat päänsä veteen kun kalalokki teki syöksyn niitä kohti. Kalalokilla on omat poikaset toisen kivikon luona. Tämä on luonnon oma jännitys- ja selviytymisnäytelmä. Alla olevassa kuvassa takaisin kaupasta tullessamme ainakin vielä olivat harmaalokinkin poikaset hengissä.
 |
Lokin katse on poikasiin päin, jotka uivat kuvassa kivikosta vasemmalle. Poikasilla on vielä ruskehtava pörröinen höyhenpeite.
|
 |
Venematka kulkee näiden 'lokkikivien' sivuitse. Kaikilla isoimmilla kivillä on lokeilla pesä, melkin kaikilla jo poikasetkin. |
 |
Aamulla järvi oli tyyni. Tämä kuva on RH:lle karttaa varten, saaren kärjestä selälle päin :)
|
 |
| Vesi on matalalla, kiviä näkyy pitkälle veteen |
Kalaa on syöty, alla kuvassa yksi suurimmista mitä mies on uistimella saanut, yli kaksikiloinen hauki, jo perattuna. Tänään syödään kalakeittoa isoista ahvenista, mukana hauen pää ja joitain evän roippeita. Sipulia, perunaa, kalaa ja mausteita. Nam.
 |
Kalastaja myös perkaa saaliinsa
|
Vesi on viileää mutta tekee hyvää pieninä annoksina, kipeä polvikin tykkää kylmähoidosta. Aamu-uinti ei ole minulta kertaakaan jäänyt väliin. Se virkistää ja laittaa päivän käyntiin. Mustikoita olen tutkaillut ja myöhässä ovat, sato ei näytä kovin isolta, mutta vihreät raakileet ovat niin piilossa, että jos lämpöä tulee, saattaa mustikoita tulla ihan kohtuullisesti. Ehkä elokuussa voi jo poimia.
Hiljaista ja rauhallista, vain luonnon ääniä. Jokunen vene kulkee venereitillä päivittäin. Kuin olisi irti maailmasta. Tätä kirjoittaessa alkoi aurinkokin paistaa!