Viikon 35 krapu – ÄLYtöntä

 ÄLYtöntä

Tekoäly on tietokoneohjelma, joka suorittaa asioita ihmismäisesti. Se kerää tietoa ja päättelee siitä asioita omatoimisesti.

Tällä hetkellä tekoäly perustuu ihmisen sille tekemiin toimintakäskyihin, ja sitä kutsutaan heikoksi tekoälyksi.

Vahva tarkoittaisi sitä, että koneen tai robotin ajattelu ei olisi riippuvainen ihmisen ohjelmoinnista, vaan se ajattelisi itsenäisesti. Tällaista tekoälyä ei ole onneksi vielä kehitetty.

Mutta miten tietoja käytetään? Kuka vastaa koneen tekemistä päätöksistä, järjestelmien virheistä, ja käytetäänkö esimerkiksi kasvojentunnistusta tavalla, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Entä järjestelmän aiheuttamat vahingot? Itseohjautuva auto ajaa syksyn liukkailla kolarin - kuuluuko kolarin aiheuttamien kulujen korvaaminen auton omistajalle, valmistajalle vai alkuperäisen ohjelmiston kehittäjälle?

Mihin jätteet muovipulloja valmistavan robotin jäljiltä? 

___________________________________________________________________

Viikon 35 krapusanat ovat: muovipullo, tekoäly, syksy

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.

Aamusumut

 Näin elokuun loppupuolella on aamu-uinnille hienoa mennä sumun keskelle. Jos on tyyntä, sumu pysyy pitempään ja tuuli lennättää puolestaan sitä suoraan pään yli järvellä.

Ennen järveen menoa oli pelkkä harmaus

Järvestä noustuani huomasin, että vastarannan metsä jo hahmottuu näkyviin

Oli lähes tyyni aamu tänään, joten sumu pysyi pitkään. Maiseman vaihtelevuus on hienoa - joinain aamuina vastarannan pienet mökitkin näkyvät kirkkaassa auringossa. 

Minusta sumut ovat parhaita. 

Krapu kiukuttelee

 Olin piilossa järvessä, vaan sitten tuo hiivatin Cara minut sieltä löysi.

Olin kyllä aamuisin katsellut kiven takaa järven pohjassa Caran jalkoja kun se mennä huiskutti vesijuoksua. Mutta nyt otti ohraleipä. Se näki minut ja tempasi maalle.

Yritin sukeltaa karkuun, mutta ei onnistunut, Cara sukelsi perään. Lomani oli kuulemma loppunut ja työt kutsuivat. Ensi sunnuntaina 27.8 on taas oltava passissa SusuPetalin blogissa ja sieltä sitten muille löydettävissä. 

Sunnuntaina tavataan!

Unikeot järveen, mars

 Pihlajanmarjat alkavat saada väriä.  Aamun taivas oli kaunis sininen, pilvetön.

Ollaan nukkuvinaan...

Uteliaisuus voitti kun minä jo olin noussut pois järvestä

Metsässä hoituu jalat

Pihkan taikaa 

Ajelin Tampereen puolelle jalkahoitoon. Erinomainen paikka, Pihkantaika, varaan aina uuden ajan lähtiessäni kevyin jaloin hoitolasta. 

Koska kesää on vielä jäljellä, päätin ottaa kevyen sinivioletin värin kynsiin. Alkukesän turkoosin jälkeen hieman hillitympää.

Nämä ovat näitä eläkeläisen iloja: keskellä päivää voi istua puolitoista tuntia jalkahoidossa. Lähes nukahdin siihen mahtavaan loppuhierontaan.

Ensi viikolla on vuorossa Kalevalainen jäsenkorjaus, puolitoista tuntia sekin.

Tuntuu siltä, että nyt on tarve hoitaa itseäni monilla tavoin, hankalan kevään ja alkukesän jälkeen.