torstai 28. kesäkuuta 2018

Perhoskokoelma laajenee


En ole koskaan oikein tykännyt siitä, että perhosia kerätään ja lyödään tikku läpi ja laitetaan näytille. Niinpä teen tätä omaa perhos- ja korentokokoelmaani toisilla menetelmillä. 





Sinisiipi (tms) jahtaa kotiloa



Minä olen tuon yllä olevan otuksen ruokaa, byääh



Peiliperho



Kiiltosilmäkorento



Kaikki kolme


Kolme uutta lajia syntyi eilen, kuten huomaatte, lajitunnistus on vielä arvausta...

Tarvikkeet: kiviä, lasimosaiikkipaloja, 3D-liimaa ja omituinen mielikuvitus


tiistai 26. kesäkuuta 2018

Verstaalta


Mikä otus odottaa veteen pulahtamista?

Silmät ja hampaat




Pyrstöevä




Sivulta ja päältä näkyy evät




Kampelan, lahnan ja rouskun sekoitus edestä päin



Keltaisen maksaruohon vartija



Kurkotus


Tänään reissuillani näin tällaisen liikennemerkin pyörätien risteyksessä: 


Tietääkö joku mitä se tarkoittaa? Pyhä-nimisiä paikkoja ei tuolla ole enkä ole missään ennen tuollaista nähnyt. Jos sitten joku ojanpiennar yms on nimetty noin, mene ja tiedä.




Samoilla seudulla oli komeita horsmaniittyjä. Horsma kuuluu Suomen luontoon, lupiini taas ei. Onneksi tuossa meidän läheisellä kylätiellä olen saanut melkein kaikki lupiinit hävitettyä naapurin kanssa, niitämme ne aina jo viimeistään nuppulla ollessaan. Niitä leviää mahdottoman paljon tuolla isompien teiden varsilla. Onneksi täällä on isoja niittyjä täynnä vanhoja kunnon niittykasveja. Tässä lähikylissä järjestettiin lupiininperkaustalkootkin. Samalla perattiin pujot, nehän aiheuttavat monelle allergiaa. Minulle pujosta ei ole harmia, vain pähkinäpuu, leppä ja koivu allergisoivat minua ja syksyllä ulkona homeitiöt.

Hienoa kesää ja lämmintä vaan jatkuu, ei tarvitse etelän rannoille haikailla, tosin en niille ole koskaan halunnutkaan, muut matkakohteet ovat olleet minun juttuni. Suomen kesästä en nyt halua pois millään ilveellä. 





sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Herkuteltukin on


Juhannuksena pitää olla koivut pääoven pielessä. Tänä vuonna se toteutettiin näin:

Juhannuskoivut


Aattona oli vesisateen jälkeen raikasta kuunliljoillakin


Tänään aamiaisen jälkeen saatiin vieraat asuntoautollaan jatkamaan matkaa. Vuoden kielikylpy oli saatu. Eilen juhannuspäivänä syötiin oikein pitkän kaavan mukaan:


Salaattia 


Isäntä savusti lohifileen kahtena osana - alkupaloiksi



Uusia perunoita - siikliä tietenkin



Isännän lihavartaat



Emännän juustotorttua, välissä raparperia.
Tarjoiltiin kahvin ja suklaajäätelön kanssa.


Kiertelin sitten aamulla puutarhassa tutkimassa olivatko lehtokotilot nousseet maan kuivuudesta nauttimaan vesisateesta, ja olivathan ne, niitä ei syöty:


Lehtokotiloiden paluu

Keräsin kaikki kotilot paikoista, joissa ne yleensä viihtyivät ja reilut parikymmentä löysin. Mutta loput etanarakeet vein sitten niille paikoille seuraaville ylös yrittäville. Rakeet loppuivat joten niitä pitää hommata lisää.

Sateen raikastamassa ilmassa läksimme sitten auton perävalojen vielä näkyessä pitkälle kävelylenkille ja aurinko lämmitti upeasti. 

Tänään on huilipäivä. Syöty hyvin ja nukuttu päikkärit. 



keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

Niittykukkia juhannuksena





Juhannus


Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari.

- Eino Leino -






Blogin pitäjä nauttii välillä tästä kesästä vähän muissa puuhissa: istuskelee puutarhassa, taiteilee, saareilee, retkeilee, roadtrippailee ja ottaa vastaan vieraita in english. 


Antoisaa keskikesän juhlaa kaikille blogiystäville!





sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Nyt on koivut klapeina


Viisitoista mottia pitkiä koivuja on nyt pienitty klapeiksi ja ovat pinoissa kuivumassa.  Odottavat ensi talven pakkasia. Tänä aamuna saatiin viimeiset pöllit klapeiksi, minä toimin klapikoneen kuljettajana kuten ennenkin ja mies teki pinoja liiteriin ja ulos. 

Komeita pinoja tulikin. 


Ulkona auringossa kuivaa mm tällainen pino



Liiterin pinoista yksi puoli näkyy pergius-omenapuun takaa

Kolmen viikon urakka meillä oli kun pienittiin puita vain pari tuntia aamuisin ja joskus mies teki yksin kun minä podin selkääni. Moottorisahaakaan ei viitsi kovin aikaisin käyttää, että koko kylä ei herää. Klapikoneessa on pienempi ääni.

Taideprojektit ja puutarhanhoito ovat molemmat jääneet vähemmälle. Mutta nyt on niiden vuoro. Puusavotassakin löytyi monia hauskoja siivuja ja klapeja, joista heti näki, että mitä niistä saattaisi tehdä. 



Tässä viimeiset taiteen hyväksi lahjoitetut puusavotan jäänteet.
Keskellä Vilho ja hänen betonipullonsa.



Puutarhassa kukkivat sitkeimmät kasvit. Liljat ovat olleet jo pitkään nupussa tämän kuivuuden takia, vain päivänliljat ja kurjenmiekat jaksavat kukkia. Joka värissä löytyy. Juhannusruusu ei ole koskaan kukkinut näin aikaisin, nyt se on aivan täynnä kukkia.














 Lobeliat ovat hyvin kasvaneet.

Betonikassista kasvaa lobelia



Sinistä on...



Puuliljat ja kurjenmiekat ovat iloisesti sekaisin


Pitäisiköhän "nurmikko" leikata. Taidetaan kasvattaa jo kukkaniittyä.

Tummanpunainen pionikin ehti jo kukkia, mutta vaaleanpunaisessa on niin paljon nuppuja, että tein sille puusavotan ohessa kunnon tuet. Nyt voivat nuput aueta ja painaa kunnolla. Runkoina paksut koivut ja juuttiköysi väleissä.


Nuppuja on pionissa paljon. Tämä on vanhin pioneistani.


Vihdoinkin pääsen taas verstaallekin. Toki jotain pientä olen siellä puuhastellut, mutta nyt saan julistaa itselleni taiderauhan. Se kyllä keskeytyy vielä monena päivänä asiointien takia ja viime viikolla aloitin fysioterapian tuolle selälle. 

Yksi ilouutinen kuivassa kesässä: yhtään elävää lehtokotiloa ei ole löytynyt! Sadetta kaivataan ja sitä onkin luvassa ensi viikolla, jospa kerrankin ennuste olisi oikeassa. Kesä on parhaimmillaan. 



keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

FIFA World Cup - Russia 2018


Jalkapallon MM-kisat ovat alkamassa ja sen kunniaksi päätin tehdä pelikenttään liittyvän ITE-taideteoksen.


Teoksen nimi: Zinédine Zidane *




Pallo odottaa pelien alkua

Joitain pelaajia:

Rastapää



Kultapoju


Juoksumummo



Maratoonari



Lettipää

En katsele jalkapalloa enkä mitään muutakaan peliä TV:stä. Mutta jotenkin jalkapallo on hieno laji verrattuna johonkin mustan kiekon perässä luisteleviin pelleihin. Olen kerran, nuorena tyttönä, ollut katsomassa Lahden Kisapuistossa jalkapallo-ottelua. Ihastukseni herätti silloin se kunto, mikä pelaajilla täytyy olla. Juoksumatkat ovat valtavia. Tästä syystä ja muuten vaan ihan huvikseni päätin kunnioittaa hienoa lajia teoksellani.





Tässä vielä selitys teoksen nimelle:

*Zinédine Zidane
Zinédine Yazid Zidane (s. 23. kesäkuuta 1972 Marseille, Ranska) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja ammattilaisuransa lopettanut jalkapalloilija, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista pelaajista. Hän toimi Real Madridin päävalmentajana vuosina 2016–2018. Tiedot täältä.


maanantai 11. kesäkuuta 2018

Kesäpäivä verstaalla


Eilinen sunnuntai oli taas mukavan lämmin ja vietin lounasta ja päiväunia lukuunottamatta sen ulkoverstaallani. 

Mitäs sitä kesäpäivän onneen muuta tarvitaan kuin kiviä, vanhoja oksia, akryylimaaleja ja kaikenlaista muuta rekvisiittaa.






Tästä voi vapaasti arvailla, että mitä on tulossa. Niin teen minäkin...





Kivetkin muuttuvat kullaksi.





Yksi pää päätti muuttua sävy-sävyyn miljoonakellon kanssa.




Oli hieno sunnuntai, tänään ehdin verstaalle vasta illemmalla, on niin monia menoja, kampaajasta kirjastoon. Kirkolle siis. Kesäkuu on jo pitkällä ja 'kohta' on juhannus, jonka jälkeen suomalaiset sanovat, että nonni, kesä on ohi. Minusta kesä vasta pääsee vauhtiin näin kesäkuun aikana ja sitten se varsinaisesti kukoistaa.




lauantai 9. kesäkuuta 2018

Toinen nainen


Rautatieasemalla syleilimme pitkään,
erkanimme, molemmat omiin juniimme.

Koko junamatkan itkin.
Välillä kyyneleetkin ehtyivät. Itkin silti.

Katsoin ohikiitäviä maisemia, en nähnyt niitä. 
Näin vain sinun kasvosi, hymysi, vartalosi.

Muistin kosketuksesi ihollani.
Kyyneleet tulivat entistä vuolaampina.

Jotenkin pääsin asemalta kotiin. 

Yksin kotona raastoi mieltäni vain yksi ajatus.
Kuka helvetissä keksi onnettoman rakkauden!




Toinen nainen -juttu liityy sarjaan:
Sus’-kirjoitushaaste: Kirjoita rakkausruno -(teksti,-tunnustus, whatever;)




keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Kukkakimppukilpailu


Näillä kukkakimpuilla osallistun kukkakimppukilpailuun. En osannut valita minkä laittaisin, niin laitan useampia kimppuja. Jokaisella kukkakimpulla on oma nimi ja kaikki kasvit ovat omasta puutarhasta.



Sarvia ja nokkosia
(Ainekset: puna-ailakit, nokkoset ja maalattu omenapuun oksa)






Väripilkku
(Ainekset: raparperin kukat, lipsikat ja pioni)







Pioni kermavaahdossa
(Ainekset: raparperin kukat ja pioni)


Vielä yksi, siitä on kaksikin kuvaa:

Hopealaukka
(Ainekset: hopeapaju ja laukka)




Takan luukut antavat lisämuotoa Hopealaukalle

Rekvisiittana on vanha Riihimäen lasin iso lasipurkki, vanha maitohinkki ja takan luukut. Näitä oli muuten mukava tehdä. 





Kilpailuaika: 4.-9.6.2018
Ohjeistus: Tee kukkakimppu ja lähetä siitä kuva s-postiin elvistellen@gmail.com viimeistään lauantaina klo 23.59 mennessä. (Tai julkaise kuva blogissasi ja linkitä se tänne).



maanantai 4. kesäkuuta 2018

Sininen kesä


Verstaassa leikitellään nyt väreillä. Hopea ja kultamaalikin ovat käytössä. 



Kultainen kukkamaan vartija kulmapenkin nurkassa



Salaattirohmu yrttilaatikossa




Mongolianvaahteran alla on sekalainen kokelma betonia.
Molemmin puolin jatkuu kukkapenkki.




Lobeliat saivat valkoiset koristeet

Tästä tulikin kesäkukkien osalta sininen kesä. Ostin Honkkarista viime viikolla lobelian taimia kahdeksan kappaletta ja sirottelin niitä useisiin vanhoihin koreihin, leviävät sitten kauniisti kun kasvavat. Tummemman sininen on milkoonakello, yksi tuli pinsiöstä ja honkkarista ostin vielä pari lisää, vähän isompia.  Lisäksi nousemassa ovat vanhat orvokit, jotka joka vuosi siementävät uudestaan itsestään. Sinisiä eri sävyisiä, kuinkas muuten.

Ihan mukavaa saada muutama viileämpi päivä tähän väliin. Tänään on suma asioita ja onneksi sain myös kiireajan omalääkärille, polvi ja selkä, piikki johonkin ja tabuja lisää, toivottavasti. Kyllä siitä taas kesä jatkuu.