Vuosi vaihtuu - aika kuluu

Miten tuo ajankulku nopeutuukaan sitä mukaa kuin ikää tulee lisää?

Lapsena yksi kesälomapäivä tuntui kestävän ikuisuuden.

Ajan kulumiseen ikääntyessä on sovellettu myös matemaattista kaavaa. Teorian mukaan viisi vuotiaana vuosi tuntuu pitkältä ajalta, koska se muodostaa 20 prosenttia ihmisen elämästä. Ikävuosien lisääntyessä yksi vuosi on pieni hetki vain.

Kulunut vuosi 2022 tuo mieleeni viime kesän ja Eino Leinon Hymyilevästä apollosta tämän pätkän:

...
Tai ootteko koskaan te painaneet
pään kesäistä nurmea vastaan,
kun heinäsirkat on helisseet
ja raikunut laulu rastaan?
Sinikellot tokko ne keinuivat,
lepinkäiset tokko ne leijuivat,
ja tuoksuiko kukkaset tuhannet? -
Sitä tuoksua unhota et.

Ja ootteko mennehet milloinkaan
te aamulla järven rantaan,
kun aurinko noussut on aalloistaan
ja paistanut valkosantaan?
Vesi välkkyikö tyynenä heijastuin,
sumun keskeltä nousiko seijastuin
sadun saaret, niemet ne terheniset? -
Sitä utua unhota et.

…

Kevään raikkautta 

nurmen tuoksua 

utuisia aamuja järven rannalla

 toivotan teille vuodelle 2023!

Tuomaan päivänä

Huomenna eletään vuoden lyhintä päivää.  Lapsuuden kodissani aina sanottiin, että hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Isäni nimi oli Tuomas. Tuomaan päivänä hän toi aina kuusen ja Nuuttina vei pois. Samoin teki oma mieheni.

Sain yhden joulukortin mukana tällaisen lähettäjän itse tekemän pienen perhosen. Huomasin sen sopivan istuskelemaan isommalle perhoselle, jonka olen maalannut pari vuotta sitten akryylimaaleilla. Sen nimi on jouluperhonen, mutta niin se vaan on seinällä kesälläkin. 

Hei, ei me lennetäkään pois

Joulua en erityisemmin vietä, mutta muistot ovat mielessä yhteisistä jouluista mieheni kanssa. Viime joulu oli ensimmäinen ilman häntä. Tänä jouluna lisää surua tuo läheisen ystäväni tilanne. Hänen miehensä kuoli toissapäivänä koronaan. Puhelinkeskustelut ovat nostaneet pintaan omankin menetyksen.

Molemmilla tuosta ystäväpariskunnasta oli kaikki rokotukset. Silti tauti oli tosi raju. 

Joten, ottakaa ihmeessä rokotuksia, jos teillä ei vielä tarpeeksi ole. En mitenkään ymmärrä kuinka joku voi niitä vastustaa. Itselläni on 4 kpl Plus tehoste viidentenä. Lisäksi otin influenssarokotuksen.

Mutta pimeässäkin päivässä on valon pilkahdus: Tästä on suuntaa uuteen vuoteen ja kevääseen.

Rauhallista joulua!

Talviunilla

 

Metsärinteen päällä on monenlaisia lumisia puita.
Kuvattu ranskalaiselta parvekkeeltani.

Kynttilämaalari

Ystäväpariskunta kävi kylässä ja toivat viljelemiään juureksia, kurpitsahilloa erilaisin maustein, ja itse maalattuja kynttilöitä. 

Ruusut kukkivat talvellakin

Metsään johtaa tie, kaukana siintää taivas ja iltarusko saapuu

Tässä minun saamani kynttilät.
Ongelmana vain se, että miten niitä raskii polttaa, menee maisema pilalle

 

Viikon 49 kuvakrapu - Vain yhden euron tähden

Vain yhden euron tähden

Reino istui puistonpenkillä. Se oli hänen vakipaikkansa kesäisin.

Ohikulkijoille hän huuteli ronskisti, pyysi rahaa ja monen mielestä poliisin olisi pitänyt viedä hänet putkaan. Niin oli usein käynytkin, sillä Reino oli kiivas mies.

Jos euroa pyysi, niin ei se ollut paljon vaadittu. Mutta hienohelmat vain nyrpistivät nenäänsä hänen hajulleen. Tottahan se likainen olemus ja halpa viina haisikin.

Päivä oli alkanut surkeasti. Oli nälkä, eikä viinaakaan enää ollut kuin tilkka. Kiukku alkoi nousta.

Siihen saumaan sitten osui se perkeleen nuorisoporukka. Reino pyysi heiltä euroa jokaiselta. Pojat vain nauroivat.

Reino tulistui, hakkasi pienimmän pojan sairaalakuntoon – vain yhden euron tähden.

-------------------------------------------------------------------------------

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat tai  kuva ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.