tiistai 25. huhtikuuta 2017

Ravintoloitsijan kiireet

Kahden suositun ravintolan pitäminen työllistää kesät talvet. Talviravintolan sesonki oli tänä vuonna hieman normaalia pidempi kylmistä säitä johtuen. Vielä pääsiäisen lumipyryjen aikaan saivat viimeiset siivekkäät VIP-asiakkaat palvelua. Eihän peipposia ja mustarastaita voinut nälkään jättää, punarinnasta puhumattakaan. Ravintola on nyt sulkeutunut, silti joitain asiakkaista käy vielä tutkailemassa, josko terassille olisi vielä tarjoilua. No ei ole, vanhat jämät voi kaapia, jos siellä jotain on. Ravintolan remontti/peruskorjaus on vasta kesällä.

Yhtään lomaa ei ehtinyt välillä pitää kun alkoi kesäbaarin sesonki. Pääsiäisen jälkeen alkoi kesäkauden ruokailijoita norkoilla viime kesäisellä baarin paikalla. Mistä ihmeestä ne muistavatkin missä se sijaitsi. 

Ensimmäinen oli niin nälkäinen, että hänelle piti tarjoilla alkupalat jo pihan puolelle ennen kuin baari oli paikoillaan.


Ruokakippo eteen ja äkkiä yksi kuva


Sitten hain baarirakennuksen talvisäilöstä ja pystytin vanhaan paikkaan kuusisaidan katveeseen. Verkko suojaa ylimääräisiltä ei-toivotuilta vierailta.


Oikealla alakulmassa on ravintolan pääsisäänkäynti.
Takana vinottain vastakkaisessa kulmassa on hätäpoistumistie.

Itse betonista valamani astiasto, ruokakippo ja juoma-astia, olivat vielä melkein jäässä ja piti kuumalla vedellä sulatella.

Tästä se alkaa - ravintoloitsijan kesätyö. Mieleiset asiakkaat, vanhat ja toivottavasti tulee uusiakin. Miten lie kukin talvesta selvinnyt. 


sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Lisää messuilua, osa 2

Väriloistoa ja muuta hauskaa vielä jokunen kuva supermessuilta.







Betonitöihin löytyi ideoita, vaikka en ihan seinää ajatellut tehdäkään. Kuution muoto on mielessä, samoin muutenkin isommat ruukut ja reunukset. 






Lepaan savipajan tuotteita katselin ideoita mielessäni:



Sinisä perhosia voisi tehdä betonista ja mosaiikista




Vinkki halkopinon tekijöille:



Keräilytavaroiden osastolla tuli lapsuus mieleen näistä:




Sitten siirrytään erämessujen osastolle:

Retkelle

Kalaan




Sitten huomasin tällaisen erikoisen monitoimihameen:






Jotain oli tietysti pakko ostaa, niin design-osastolta löysin suomalaista puuta olevat korvakorut. Korvisten väri sointuu sopivasti hovivirkkaajani SusuPetalin tekemään monikäyttöiseen liinaan. Susulle vielä suurkiitos siitä.









Jos jaksoit kahlata tänne asti, niin laitan vielä liljojen kuvan, jospa se auttaisi uskomaan, että kyllä kesä sieltä tulee:

Nyt odotan miten omat liljat ovat talvehtineet


Tänään sunnuntaina tehtiin pitkä aamulenkki ja nähtiin mm pari kurkea pellolla lepäilemässä. Aurinko paistoi tosi lämpimästi ja antoi aavistaa, että routa ja jää sekä lumi- ja räntäsateet eivät suinkaan ole ikuisia.



lauantai 22. huhtikuuta 2017

Messuilla nähtyä, osa 1

Lisää täällä

Tampereella on viikonlopun ajan viidet messut,  supermessujen nimellä. Vuosi sitten puutarhamessujen jälkeen ajateltiin, että ensi vuonna ei sitten tarvitse mennäkään. Mutta niinhän siinä kävi, että eilen lumi- ja räntäsateisena perjantaina läksimme kumminkin messuille mielessä jotain puutarhaan sopivaa. Olimme niin ajoissa paikalla juuri ennen messujen aukeamista, että saimme autonkin melko lähelle, joten kävelyvoimaa säästyi itse kohteisiin.

Puutarhamessujen yhteyteen ilmestyy joka vuosi kaikenlaista roinaa  muuta myytävää, esim mitä erilaisempia syötäviä. Jo heti eteisaulassa oli metrilakumyyjä. Varsinaisella puutarhamessualueella oli piirakoita, hunajaa, teetä ja vaikka jos mitä maisteltavaa ja ostettavaa. Minusta tänä vuonna varsinainen kukkien ja puutarhaan liittyvien tarvikkeiden määrä oli entisestään pienentynyt. Kiusaukset vältin, jäinen ja routainen maa ei houkuttele ostamaan ulos istutettavia kasveja. 

Olihan siellä toki kasveja, mitä erilaisempia kukkia, sipuleita ja  mukuloita.


Jaloleinikit ovat minun mieleisiäni, mutta eihän niitä vielä ulos saa. 




Ruusut ja tulppaanit valtavina kimppuina olivat upeita katsella:




                  




Kiinnostuin myös noista risutöistä, niitä oli jo viime vuonnakin, nyt oli jotain uusia:
Siilit hyllyllä


Mikä lintu?


Risuille käyttöä


Nämä kukka-amppelit olivat hauskan näköisiä


Liinoja tai pikkumattoja


Kaikkea ne taitavat kädet keksivät tehdä
Löysin myös mm ideoita betonitöihin ja vaikka jalat olivat jo ihan puhki, kiersimme vielä lopuksi Design- ja käsityöosastonkin. Kahvitauko pidettiin, silti lähes kolmen tunnin kävelyn jälkeen oli jo ihana päästä istumaan autoon ja kotiin.

Kuvia näette lisää seuraavassa postauksessa kunhan ehdin käydä läpi. 

Jatkuu...


torstai 20. huhtikuuta 2017

Onko torstai toivoa täynnä?

Heti ensimmäisenä arkipäivänä pääsiäisen jälkeen oli haettava kirjastosta varaukset samalla kun palautin luetut. Pääsiäisenä saatoin lukea pitkälle yöhön, jos ei uni ottanut tullakseen. Kirjastossa käydessä poikkean usein katsomaan pienen taidetilan näyttelyn ja niin nytkin. Siellä oli jonkun taide- ja käsityökerhon tuotoksia. 


Huovutustöitä

Kaikenlaisia  virkkaustuotoksia

Eläinaiheita 




Koivut ja talvi

Sitten tähän toiveikkaiseen torstaihin. Olen lopultakin saanut päätettyä, että joku muu kuin minä pesee meidän ikkunat. Kaikki lähes 40 kpl. 

Olen pyytänyt tarjouksia parilta eri siivousfirmalta ja tänään tulee käymään vielä yksi, joka arvioi työmäärän täällä paikanpäällä. Tästä odotan paljon, olisi oman kunnan yrittäjä, jota haluaisin kannattaa. Siinä voisi ajatella samalla tilata siivouksenkin, jos ei työmäärä päätä huimaa. Tuntihinnan tiedän ja sen, että siitä saa melkoisesti kotitalousvähennystä. 

Kotitalousvähennyksen tiedot löytyvät täältä. Vähennyksen voi halutesaan ottaa heti, eli loppuvuoden saa hieman enemmän käteen nettotulojaan. Vähennysoikeus on 50 % työn osuudesta (viime vuonnna se oli 45 %) ja omavastuu 100 euroa. Eli jos maksat tonnin, omavastuun jälkeen voit vähentää 400 euroa. Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen verosta. Useimmat muut vähennykset tehdään ansiotuloista ennen veron laskemista, joten niiden rahallinen vaikutus on pienempi kuin kotitalousvähennyksen.

En muuten kuulu niihin, jotka siivoavat ennen siivoojan tuloa, huvittava ajatus.




maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pakastettua mahlaa

Aamulenkillä tänään oli hauskan näköinen koivu. Kauempaa katsottuna kuin puu olisi koristeltu kimaltelevilla timanteilla. Lähempää huomasimme, että oksia oli katkottu ja mahlaa oli jäätynyt puikoiksi:


Imeskeltävää mahlaa


Kiersimme ison puron kautta. Kevät on puron kohinassa jo, ei enää peitä jääkansi:

Puron kohina kuului jo kauas

Hieno aamu vaikka kylmä olikin, pakkasessakin aurinko lämmitti niin, että posket kuumottavat. Kuin konserttisalissa oli olo kun pysähtyi lintujen laulua kuuntelemaan. Kyllä se kevät taas antoi toivoa.


sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Lumisadetta, aurinkoa, kylmää

Sää on vaihdellut kirkkaasta auringonpaisteesta sankkaan lumisateeseen.

Torstaina satoi lumen, perjantaina paistoi osin aurinko ja lumi suli. Lankalauantaina, siis eilen, satoi taas lunta ja se on edelleen maassa. Pakkasta oli viime yönä lähes kymmenen astetta ja edelleen on seitsemän näin aamukahdeksan aikoihin vaikka aurinko jo lämmittää.


Tänään istuin aamukahvilla ja katselin mustarastaita, punarintoja ja lopulta oravakin liittyi jyvänkaivajien joukkoon. Maa on ihan jäässä, joten nokkiminen käy työstä. Kuvat likaisen ikkunan takaa otettu:


Vasemmalla alhaalla yksi punarinta


Orava liittyy joukkoon



Sulassa sovussa syödään



Välillä pyrähdetään kuusiaidan alle lämmittelemään

Ennen kuin tuon laadukkaan lintukuvasarjan sain otettua, tilanne oli sellainen, että naapurin kissa piti vahtia kuusiaidan alla. Makasi siinä vakipaikallaan ja odotti paistia putoavan suuhunsa. Se tietää olevansa pahanteossa ja napautin ikkunaan, jolloin katti vilahti pikajuoksua kotiinsa päin. Vasta siten saapuivat linnut. Tämä näytelmä käydään aamuisin pariin kertaan, ensin mies herää ja ajaa kissan pois ja juo kahvit. Sitten hiukan myöhemmin herään minä ja sama homma. On selvästi katillakin kevättä rinnassa.

Hyvin tämä pääsiäisen ruoka-kirja-päiväuni-laiskottelu sujuu. Jossain välissä kun lumet sulivat, yritin käydä pihallakin kuopsuttelemassa haravalla, mutta ei siellä voi mitään tehdä, maa on aivan jäässä. Laiskottelu jatkuu. Lammasta on syöty ja sienimuhennosta ja uutta parsaa, niitä Espanjasta tuotuja, tosi hyviä. Tänään syödään savustettua broilerin koipea. Mies savustaa niitä pihasavustimessa ulkokeittiössä.

Tässä vaiheessa aamua on taas mennyt aurinko pilveen ja lunta höytäilee lisää. Sääennuste lupaa tälle päivälle korkeintaan yhden lämpöasteen. Milloinkahan mittari napsahtaa plussan puolelle. 


torstai 13. huhtikuuta 2017

Keltaista kuin pääsiäistipu

Jotain väriä pihalle piti keksiä kun luonto työntää ruskean ja harmaan sävyjä ja välillä valkoista lumiräntää. Pari päivää sitten oli marketissa iso lavallinen keltaisia orvokkeja, keltaisissa amppeleissa. Yksi tarttui mukaani. 





Nuo perunanarsissit oli pakko viedä eilen ulos kun avasivat kukkansa, tuoksu oli liian voimakas sisätiloissa. Hyvin näyttivät kestävän pakkasyön:





Neilikat availevat kukkiaan sisällä:



Kirjoja on vino pino varattuna ja lammas paistuu leivinuunissa. Muitakin herkkuja on odottamassa, eiköhän näillä eväillä muutama pyhäpäivä kulu rattoisasti pakkasessa ja räntäsateessakin. 

Hyvää pääsiäistä ! 


tiistai 11. huhtikuuta 2017

Keikkuva kevät vai takatalvi?

Varoitellaan, että ei kannata vaihtaa kesärenkaita vielä. Ei tulisi mieleenkään. Pääsiäinen mennään pakkasöillä ja muutaman asteen päivälämpötiloilla. Esim pääsiäissunnuntaille luvattiin oikeaa lumimyräkkää. Ja kunnon pakkasta.

Kas näin oli tänään ennuste meidän kohdalla:





Tänään haen kirjastosta lisää luettavaa ja varaudun noihin keleihin. Normaalit varautumiset - kirjasto ja apteekki. Ruokakauppaan pitää vielä mennä käymään ennen pyhiä. Sitten saa sataa vaikka jääpuikkoja, on lukemista ja ruokaa. Lammaspaisti paistetaan torstaina leivinuunissa. Meillä syödään lammasta aina kun kohtuullisella hinnalla saadaan, oli pääsiäinen tai ei, lampaan- ja karitsanliha on niin hyvää.

Lisäksi lintutiedote:
Peippoja olen seurannut, niitä on useita. Ne tulivat jo maaliskuun puolella ja nyt tuossa lintujen ruokapaikan siementen jäänteitä käyvät yhdessä tusinan mustarastaan kanssa syömässä. Mustarastailla on laulukin jo kovin terhakkaa ja niitä juoksentelee maassa ajaen toisiaan takaa. Kevättä rinnoissa. Pisteenä iin päällä on pari punarintaa, jotka koittavat saada syömisestä osansa. Jostain syystä sinitiaisia liikkuu runsaasti häiriköimässä.

Joutsenia on ollut monena päivänä liikkeellä. Niitä ei näy mutta ääni kuuluu, eilenkin illalla jo hämärässä kuului taivaalta meteliä ja samoin tänään aamulla ollessani vielä sängyssä. Lähijärvellä on auki se puron virtauspaikka, sinne joutsenet suunnistavat.

Todellakin, kevät keikkuen tulevi. Keikkuisi nyt vähän rivakammin sinne lämmön suuntaan.





lauantai 8. huhtikuuta 2017

Varmat talvehtijat - lehtokotilot

Maa on jäässä joka aamu eikä puutarhaan kannata mennä vielä rapsuttamaan kukkapenkkejä. Niihin laitoin viime syksynä puista pudonneita lehtiä ja jätin vielä kasvien varret törröttämään. Tämä kaikki talven ja pakkasten takia suojaamaan kasveja. Aina ennen olin siistinyt penkit syksyllä mutta nyt kokeilin tätä tapaa kun talvet ovat niin erikoisia - vettä ja pakkasta vuorotellen. Nyt penkit ovat ruman näköisiä vanhoine mätine lehtineen ja varsineen. Kaikki on kohmeessa ja roudassa kiinni. Olkoon, meillä siirretään puutarhan siistimistyöt pääsiäisviikonloppuun. Silloin on PAKKO jo olla lämmintä ja keväistä, eikö?

Löysin pari kohmeista kotiloa, kyllä ne hengissä näyttivät olevan.  

Tämä pääsi hengestään ennen kuin ehti sulaa kunnolla kohmeesta

Toissatalvena paleltui paljon harjaneilikoita, joten viime kesänä niissä oli vain pari hassua kukkaa. Nyt näyttävät kovin vehreiltä, joten kukkiakin sopii odottaa:

Keräsin talvella lumia näiden harjaneilikoiden päälle


Skillat ovat edelleen ainoat pihan kukkijat:





Eilen kauppareissulla tarttui mukaan neilikoita ja valkoisia narsisseja, joiden nuppujen odotan avautuvan pääsiäiseksi:








Puutarhasta uutisiin.
Surullisia uutisia kuului eilen Tukholmasta. Ja tänään sitten netinkin lehdet mässäilevät noilla kuvilla. Uutisointi on toki ihan ok, mutta minulla meni kyllä eilen yli tarpeen kun joka toinen lähetys TV:ssä oli sitä samaa ja moneen kertaan. Toki asia on kerrottava ja faktat tiedotettava, mutta tuollainen ylenmäääräinen asioilla hehkuttelu vain lisää niiden terroristien julkisuutta. Sitähän ne juuri haluavat. Ensimmäisten lähetysten jälkeen lopetin katsomisen ja luin tänä aamuna lehdestä vain selkeät tosiasiat.

Tässä omassa maailmassani odotan nyt todella, että routa ja jää vihdoin sulaa ja pääsen puutarhahommiin. Betonityötkin aion aloittaa heti puutarhan siistimisen jälkeen. Pää on pullollaan betoni-ideoita. Tutkailin netistä niitä, ei sieltä mitään uutta minulle löytynyt. Kannoin vielä viikolla kirjastosta ison pinon kirjoja betoniaiheista. Nyt liitän betoniin mosaiikin, jota jo kovasti nettikaupoista olen tutkaillut. Viime kesän kokeilut aiheesta olivat sellaisia, että tätä lisää.

Palmusunnuntai näyttää olevan huomenna. En ole hankkinut mitään namuja, siis virpomispalkkoja. Emmekä ole edes kotona aamulla/päivällä kun virpojat kulkevat. 





keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Kaikki kiiltävä ei ole kultaa

Eilinen retki Ideaparkin ihmeellisiin syövereihin tuotti tulokseksi kipeän polven ja monia hoidettuja asioita ja hyvän mielen. 



Aloitetaan autosta. Sehän on ollut kurainen jo pitkään ja olen odottanut ihmettä tapahtuvaksi, että jossain taas saisi laadukkaan käsinpesun sille. Oma vakituinen pesupaikkahan lopetti jo lähes pari vuotta sitten. Ennen Ideaparkin reissua katselin siellä olevia liikkeitä ja silmääni osui Ideapesu. Ajattelin sen ensin olevan tavallinen pesula, mutta klikkasin kumminkin sivut auki ja katsoin. Autopesua! 

Ideapesu sijaitsee parkkipaikalla aivan Ideaparkin lähellä. Palvelu siellä toimi kätevästi. Mennessäni Ideparkkiin jätin auton pesupaikalle ja 'Avaimet käteen' - palvelu hoiti auton pesun ja vahauksen sillä aikaa kun minä humputtelin shoppailemassa. Olin tyytyväinen ja tiesin, että päivästä tulee hyvä, kun autonpesu hoituu siellä ihan itsekseen. Tai siis mukavan nuoren miehen hoitaessa sitä.

Olin myös selvittänyt, että koska kyseisessä ostosparatiisissahelvetissä on ennakkoäänestyspaikka, saisin äänestyksen hoidettua pois. Oli vielä viimeinen äänestyspäivä. Sielläkään ei ollut ruuhkaa yhtään, samantien sain ääneni annettua ja virkailijan kanssa suljimme sen lukuisiin kuoriin ja minä tipautin kuoren uurnaan.

Seuraavaksi muutaman pikkuasian hoito apteekissa ym ja sitten pääasiaan eli puhelimen ostoon. Olen jo kuukausia sitten myöntänyt itselleni, että ikivanha puhelimeni on jossain vaiheessa vaihdettava uuteen. Vanha alkoi sammua itsekseen ja muitakin kummallisuuksia siinä vanhuuttaan oli. En vain ollut saanut selvitettyä itselleni minkälaisen puhelimen ostaisin. Muistan kyllä vakuuttaneeni, että älypuhelinta en tarvitse, mutta ei niitä oikein muitakaan enää asiallisia ole. 

Olin tapani mukaan tutkinut puhelintarjonnan netistä, konsultoinut aviomiestä hänen puhelimestaan ja miettinyt mihin kaikkeen puhelinta käytän. Tiesin, että halvinta ei kannata ostaa ja kalleimmat, lähes tuhat euroa maksavat ovat täysin tarpeettomia. Siispä näillä eväillä olin päätynyt tiettyyn malliin ja sitä sitten menin katsomaan oman puhelinoperaattorini kaupasta. Kerroin myyjälle tiedot mitä tarvin ja kerroin lopuksi merkin ja mallin ja myyjä (nuori mies hänkin) totesi, että harvoin on asiakas noin tarkkaan selvillä siitä mitä haluaa. Vaan minäpä olin.


                              













Sitten tuli värin valinta. Tietenkin olin ajatellut mustaa (miksi kaikki pitää olla mustaa?) Sitten kävikin niin, että myyjä nautti kullanvärisen mallin. Olin myyty, halusin sen. Ja sen myös ostin. Sitten vielä kuoret päälle ja koska hulluttelu oli jo edennyt kolmannelle asteelle, otin valkoiset nahkakannet. Löytyy puhelin ainakin helposti laukusta. 

Parin tunnin shoppailun jälkeen olin ihan puhki ja tarvitsin ruokaa vahvistukseksi. Bella Roma tarjosi oivan lounaan ja taas jaksoin eteenpäin.

Suuntasin lounaan jälkeen vielä ruokakauppaan ja sieltä autoani hakemaan sen pojun hoidosta. Kylläpä Volvo oli kiiltävä. Kotimatkalla ajelin ja ihmettelin kun maisemat, harmaasta säästä huolimatta, näyttivät niin kovin kirkkailta.

Mielikin kirkastui. Joskus voi olla shoppailuunkin tyytyväinen, vaikka metsäkävelyä se ei silti voita.