Sivut

lauantai 20. toukokuuta 2017

Varhaisen aamun tuoksut

Herään aikaisin, valo ja lämpö kutsuvat ulos puutarhaan heti kahvihetken jälkeen. Tänään aloitin klapikoneen ääressä jo seitsemältä. Unta ei vaan riitä, ja tuntuu siltä, että nyt on nautittava ulkona olosta kun sitä kauan kaivattua lämpöä saatiin. Aamut ovat parhaita. Pihalla on hiljaista, vain linnut ja minä ulkona. Käki kukkui, kuulin sen ensi kertaa tänä keväänä. 

Klapikoneen rauhallista hurinaa säestivät linnut, erityisesti sepelkyyhky.

Kasvutilanne tänään:


Kirsikkapuu



Pergius (vanhempi)



Valkoherukka


Juhannusruusu



Pihlaja-angervo



Vuorenkilvet ovat nupullaan


Jo vihertää koivutkin


Akileijat nousevat.
Nyt Sirpalta ja Keskeneräiseltä saamani siemenet kukkivat,
jännitetään minkä värisiä kukkia tulee.


Orvokit jaksvat nousta vuodesta toiseen, itse siementäen itsensä, helppoa.
Pakkanen ei niitä lannista tässä isossa ruukussa.


Koristelaukat tekevät ainakin lehteä


Unikkoja nousee aina penkin ulkopuolelta, ne valitsevat itse kasvupaikansa.


Ison kiven päällä vihertävät erilaiset maksaruohot

Pitkään ei malta sisällä olla kun lämpöä saatiin ja kaikki vihreä punkeaa vauhdilla ylös. Eniten vauhtia ovat ottaneet vuohenputket ja muut, jotka pakkanen olisi voinut vaikka viedä. Mutta ilahduin kovin kun huomasin pikkuriikkisiä puuliljojen alkuja parissakin penkissä. Jotkut siis ainakin selvisivät talvesta.


torstai 18. toukokuuta 2017

Nystyröitä

 Aamuinen kierros puutarhassa toi esiin monenlaisia nystyröitä. Jos en tietäisi mikä missäkin kasvaa, voisin ihmetellä mitä niistä nousee.

Näistä tulee kuunliljoja



Ensimmäinen pioni on aina se kukaltaan tummanpunainen,
vaaleanpunainen ja valkoinen nostavat päänsä myöhemmin


Tuo kuorikate on kätevää, ei juurikaan nouse rikkaruohoja sinne mihin sitä viime kesänä levittelin.

Lipstikkametsä kasvaa


Ensimmäisenä ja vihreimpänä - vuohenputketpa tietenkin




Vuorenkilvet reunustavat maakellariin menoa. Muualla ei vielä viherrä.

Kiireinen viikko jatkuu, kaupunkiin on lähdettävä, into siihen on tasan nolla, kaupunki on täynnä rakennustöitä, kiertoteitä ja kaikki  on sekaisin. Reitti pitää valita sen mukaan mihin auton nokan saa tungettua. Jotenkin turhauttavaa kun kaikki pitää rakentaa yhtaikaa : suuri ostoskeskus, ratikka, tunnelin liittymät, isoja kerrostaloja keskustaan jne. Sinne on vaan mentävä kun on pakollisia asioita.

Eilen kyläilin tässä kylällä tutun naisen luona ja laitoin hänellä TV-kanavia uusiin paikkoihin. Meillä sen teki kaikkiin masiinoihin mies, luulin pääseväni helpolla. Vaan mitä vielä, kylään mennessäni minut istutettin TV:n ääreen ja kaukosäädin käteen, kun olet niin tekninen, niin voisitko. Voinhan minä, ja kun oli valmista, käytiin vielä naapurin mummollekin ohjeistamassa asia.