Sivut

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Saarimökki - ikioma ikigai?


Aamulla herään laineiden liplatukseen. Kevyeen solahdukseen, kun vesi osuu rantakiviin. Pidän vielä silmät kiinni ja kuuntelen. Usein olen ollut hetken hereillä jo aamuyöllä kun aurinko nousee. Nukahtanut lintujen ääniin uudestaan.

Avaan silmät ja katson ulos. Alamökillä näkee sängystä suoraan järveen. Sitten on aamu-uinnin aika, minulla ja ystävilläni.











Järvessä nautin aamun raikkaudesta hetken ennen kuin maltan nousta pois. Katselen ylämökille, näkyykö liikettä. Siellä usein mies istuu jo ulkona lukemassa.

Heitän kylpytakin päälleni ja kapuan kalliota ylämökille. Mies on keittänyt kahvit minua varten termariin. Aamulla maistuu 2 siivua ruisleipää, päälle juustoa ja metwurstia, kurkkua ja tomaattia. Iso mukillinen maitokahvia.


Ennen kauppa- ja kirjastoreissua kävi kirjavarastoni aika vähiin, eikä huvittanut tästä tabletilta mitään nauhoituksia katsella, niin tutkin mökin kirjahyllyä. Se on hyvin monipuolinen. Huomasin teoksen, jonka olin viime vuonna jo lukenut, mutta silmäilin sitä uudestaan yhtenä iltana.


Héctor Garcían ja Francesc Mirallesin kirja: Ikigai – Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain (Gummerus, 2017). 

”Japanilaisten mukaan jokaisella on ikigai. Okinawan saarella on keskimäärin eniten satavuotiaita maailmassa, ja siellä ajatellaan, että ikigai on syy nousta aamulla vuoteesta.”


Asiointien ja kotona käynnin jälkeen meillä olikin jo kova halu päästä pois täältä ruuhkien ja kiilaavien autoilijoiden parista - saareen takaisin. Odotellaan sinne vieraita viikonlopuksi, että ei aivan erakoiduta.






tiistai 7. elokuuta 2018

Tornit ja horsmat


Aamuvarhaisella uimarannalla kuvasin horsmia, kuin kermavaahtoa:






Maisema vaihtui melkoisesti muutaman tunnin päästä kun Tampereella kuvasin torneja:

Torni-hotelli, 25 kerrosta:









Vanhaa ja uutta vierekkäin:









Toinen torni, Tampereen korkein asuinkerrostalo, noin 70-metrinen Luminary II,
21 kerrosta:





Vanhaa ja uutta rinnakkain täälläkin:







Seinämaalaria (vasen reuna) ei huimaa


Kaupung(e)issa on mukava käydä, mutta vielä mukavampi on vaihtaa maisemaa takaisin kotiin ja tällä kertaa saareen asti.