maanantai 10. kesäkuuta 2019

Taidepajassakin on kesä

Kesästä ja lämmöstä olen nauttinut tähän mennessä jo useassakin eri järvessä. Järvivesien lämpötilat alkavat olla jo isommissakin järvissä 20:n paikkeilla ja pienissä ylikin. Hyvin tarkenen juosta(=järvihölkätä) noin tunnin aina kerrallaan.

Taidepajassakin on tapahtunut. Työmaa siirtyi normaaliin tapaan ulkoterassille, jossa on mukavampi tehdä isoja ja roskaavia töitä. Mielikuvitus ja ideat laukkaavat päässä ja esittelen niistä teille nyt yhden tuotoksen ja sen tekovaiheet.

Lopputuloksena oli tämä majakka:



Tässä valmis majakka on omalla paikallaan kivien päällä



Työvaiheet olivat moninaiset ja aina välillä piti odotella seuraavaan päivään, että liima ja/tai maali kuivuvat. 



          


Ensin pesin saviruukut ja ne kuivuivat vuorokauden. Sitten levitin ne sanomalehtien päälle vanhalle suurelle puutarhapöydälle. Siinä spray-maalasin ne valkoisella (vasen kuva). Sitten kuivuttuaan nostelin ne yksi kerrallaan työpajani pöydälle ja liimasin aina seuraavan ruukun edelliseen. Liimauksen tein  siksi, että koska tornista tuli lähes metrin korkuinen, se ei pysyisi suorassa ilman, että ruukut kiinnitetään liimalla (keskimmäinen kuva)

Liimauksen jälkeen maasin ruukut akryylimaalilla (kestää pakkasta ja talvea) valkoisiksi ja ruukkujen leveät reunat mustiksi (kuva oikealla).



             


Sitten vielä maalasin ikkunat mustiksi (vasen kuva) ja oveksi liimasin kolme lasimosaiikkia ja maalasin oven punaiseksi (kuva keskellä). Näyttää aivan kuin olisi vanhoista laudoista tehty, eikö vain? Katolle liimasin aiemmin mustaksi maalatun kukkalautasen ja sen päälle aurinkoladattavan lampun (kuva oikealla). Ja tässä koko komeus työpöydällä odottamassa siirtoa loppusijoituspaikalleen:



Tänne:


Majakka vuodelta 1798


Sen verran pikaisesti tuli otettua tuo viimeinen kuva, että oven päällä oleva vuosiluku jäi kuvaamatta. Unohdin maalata vuosiluvun työpöydällä ja siksi maalasin sen makaamalla nurmikolla, että sain numerot sotkeentumatta.

Seuraava työ on jo muhinut päässä ja saatu alulle, se vaatii aikaa ja ideoiden pyörittelyä, mutta kerrottakoon, että se liittyy niihin suksiin, jotka mieheni ystävällisesti käytöstä poistettuaan luovutti köyhän taitelijan käyttöön ideoitavaksi. Toinen päässä muhiva idea on vanha polkupyörä 1950-luvulta, Crescent. Lahjoittaja on sama kuin suksilla, ikää hieman enemmän, pyörällä siis.

Nyt nautin Suomen kesästä ja blogiin putkahtaa jotain jos on aihetta, tai sitten ei ja rauhoitun kesään maalla ja varsinkin järve(i)ssä. 






14 kommenttia:

  1. Taiteilija se ei lepää kesälläkään, varsinkaan, jos ideat muhivat päässä ja vaativat toteuttamista. Hieno on majakka, upea kerrassaan!

    Minäkin "toteutan itseäni" teatterilla, satoi tai paistoi, melkein joka ilta, ja viikonloppuisin päivät.Enimmäkseen on onneksi ollut kauniita kesäpäiviä, mutta kyllä kastuttukin on :D Ensi-ilta koittaa 3.7. eli kiirettä pitää jo.

    Lämpöä ja aurinkoa toivon niin sinun kuin omaankin kesääni; tämä harrastelu on silloin mukavampaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aila. Lämpöä saa tosiaan olla, käyn lähes joka aamu järvessä ja sateella viileällä se ei ole niin mukavaa.

      Onnenpotku ensi-iltaan!

      Poista
  2. Monivaiheinen työ tuo majakka, vaan on se komea! Ja pysyy pystyssä seuraavat vuosisadat!

    Ihanaa, että sinulla ideat pursuvat päässä. Minulla lyö vaan tyhjää niin kuin aina kesäisin eli en saa mitään aikaan. Kaipa kesä on minulla sitten akkujen lataamisen aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susu!
      Ihmettelen, että mihin nuo kaikki romut sijoitetaan, kun päässä pyörii ideoita ja jotkut on pakko toteuttaakin :)

      Poista
  3. Sattuipa kelit ihanasti kohdalleen polskuttelijalle! Kyllä "köyhän taiteilijan" kelpaa, kun on mesenaatti omasta takaa ja ikioma hulppea majakka, jottas tyttö aina kotiin löytää. Jatkukoon kesäsi yhtä mukavissa merkeissä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Takkutukka.
      No kerrankin kelit sattui just ekä melkein. Mesenaatti on vain kovin nuuka tavaroittensa kanssa mutta jotain aina vanhemmasta päästä, lähtien 50-luvun pyörä ja samalta vuosikymmeneltä rattikelkka!

      Hyvää kesän jatkoa sinnekin!

      Poista
  4. Se on UPEA! Sit kun vielä sais pimeäkuvan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos RH! Kunhan tulisi tarpeeksi pimeä, puolen yön jälkeen oli vielä niin valoisaa, että ei valo palanut. En jaksa valvoa :)

      Poista
  5. Näitä oon ihastellut monissa diyjulkaisuusa ja taas on yksi upeus lisää! RH:n kanssa odotellaan pimeäkuvaa. Sitten joskus :)
    Nautinnollista ja ihanaa kesää Cara!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helmi. Minä seuraan muutamia brittien puutarhablogeja ja siellä oli majakoita, ei ihan tuollaisia mutta keksin itse tuon ruukkupinon, kun noita kukkaruukkuja on kertynyt.
      Kiitos samoin Helmi, hyvää kesää!

      Poista
  6. Oi, että on hieno majakka!! Todella kaunis ja valolla vielä :)
    Täällä viileni melkosesti sateen myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit. Pitäähän majakassa valo olla merenkulkijoille, tai nurmikon...

      Täällä on oikein sopiva ilma nyt, parikymmentä astetta, ei liian kuuma.

      Poista
  7. On ihana! Odottelen myös pimeäkuvaa.
    Meidän tuttava oli tehnyt joku vuosi sitten tälläisen ja kuinkas ollakaan valopurkissa oli vähän ajan päästä punarinnan pesä. Siinä ei sitten hetkeen majakka näyttänyt valoa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katri.
      Minun majakan valo on umpinainen, latautuu auringossa ja pimeässä syttyy palamaan. Sinne ei pääse pesimään :)

      Poista