Sivut

sunnuntai 16. lokakuuta 2022

Keväästä syksyyn

 



Huhtikuusta asti olen nyt kulkenut täällä uusissa maisemissa. Vasemman puoleinen kuva on otettu toukokuun puolivälissä ja oikealla oleva on kuvattu nyt lokakuun alkupuolella, ennen näitä vesisateita, kun lehdet vielä olivat suurin osa puussa. Nyt tuo reitti on lehtien peitossa.

Kesä on kulunut kirjaimellisesti järvessä. Viimeksi kun katsoin tilastojani, oli vesijuoksua kesällä kertynyt jo yli 50 tuntia, siis yli kaksi vuorokautta järvessä. Nyt on hieman enemmän pelkkiä uintipulahduksia kun veden lämpö on kymmenen paikkeilla. Syys-lokakuun vaihteeseen saakka kävin.

Nyt on vesihommista tauko. On ilmennyt kropassa kaikenlaista kremppaa ja niistä nyt lääkäri määräsi monenlaisiin tutkimuksiin. 

Sitten onkin aika siirtyä muutaman kilometrin päähän avanto-sauna yhdistelmään varsinaiseen ulkouimalaan. Se on tyylikkäästi remontoitukin keväällä. Järvi on sama missä kesän kävin, mutta uimala on järven toisella laidalla.

Syksy etenee nyt upean ruskan jälkeen, lehdet putoavat ja ensi viikolle jo ennustettiin ensimmäisiä räntä-lumikuuroja. 

Tässä ranskalaisen parvekkeen kautta seuraan näkymiä ja nautin: 
-ei puutarhan syyshommia
-ei tulevia lumitöitä

Hyvää syksyn jatkoa kaikille, krapuillaan taas viikon päästä. Missä lie krapu-ystävämme nyt lomaileekin.



16 kommenttia:

  1. Kutsuvan näköinen tie, jonka kultalehdillä kelpaa kulkea, kun Ihmisen tie vesijuoksuista avantoon vie. Ruska on ollut uskomattoman ja ainutkertaisen kaunis sekä pitkäkestoinen, mutta tänään puhaltavat tuulet ja ropiseva sade taitavat sen nujertaa.

    Houkutteleekohan tämä ajankohta kremppoja esiin, kun niitä tuppaa tässä vaiheessa putkahtelemaan? Vai onko asia niin, kuten hyvä Anoppikollegani tapaa täräyttää: "Kroppa rapistuu, mutta nuppi käy rippikoulua"? No, tehdään se, mitä voidaan ja toivottavasti näistäkin selvitään kuivin jaloin:)

    Hyvä, että osaat ajatella noin ja myös nauttia niistä fasiliteeteista, joita tämänhetkinen asuminen toi tullessaan. Siispä ei kuin rinta rottingille ja tukka tuuleen, myötäistä matkaan ja tervetuloa takaisin linjoille Krapu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Takkutukka, tuo ensimmäinen lause kommentissasi on kuin runo!

      En tiedä houkutteleeko tämä syksy niitä kremppoja, voi olla hyvin niinkin. Omalääkäri totesi minulle, että sinun kroppasi on ollut yli kahden vuoden stressitilassa, miehen sairaus, poismeno ja talon myynti ja niihin liittyvät asiat. Niin nyt keho antaa luvan sairauksilla, kun löysään stressiä.

      Mitä lie, vuosia tulee ja Anoppikollegasi sanat ovat täyttä totta.

      Poista
  2. Tuossa taitaa hyvinkin olla oikea osoite.
    Olin itse aikanaan rakkaan, lapsettoman Tätini omaishoitajana, saattelijana ja pesänselvittäjänä.
    Kun kaikki vihdoin oli ohi, seurasi paitsi surua - sielulla oli lupa - pari keuhkokuumetta ja nippu kaikenlaisia tutkittavia ja hoitoa vaativia vaivoja.
    Lääkärini päätyi yksiselitteisesti samaan johtopäätökseen: kun tilanne on ohi ja kropalla ns. lupa voida huonosti. Apua löytyi, voimat palasivat ja terveys koheni, mutta siihen ei ole mitään oikotietä, joten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin mietin asiaa ja uskon hyvinkin tuohon, Takkutukka. Elimistö jaksaa sinnikkäästi niin kauan kun on pakollisia toimia, sitten sairaudet yllättävät, kun olisi aika levätä ja nauttia.
      Ihmettelin syksyllä kun kunto ei noussut kuten aiemmin kesäjuoksujen jälkeen, päinvastoin olo oli tukala.
      Minkäs teet, nyt tutkitaan ja tarvittaessa hutkitaan tai siis kauniimmin sanottuna hoidetaan mitä hoidettavissa on. Oikotietä ei tosiaan ole.

      Poista
  3. Hyvää syksyn jatkoa Cara, toivottavasti krempoillesi löytyy oikea hoito :)

    VastaaPoista
  4. Mukavan näköinen tie, jota kuljet milloin uimaan, milloin jonnekin muualle. Kremppojen suhteen toivon, että kuntoudut niistä harrastamaan sinulle rakasta vesiliikuntaa.
    Syksy on alkanut kiirehtiä. Meillä yöpakkasia, hiukan taannoin tuli luntakin, mutta parhaillaan upeita syyspäiviä "harrastaa" metsätöitä lumien tuloon asti.
    Hyvää syksyä sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aimarii.
      Täälläkin oli parina yönä nollan tienoissa ja aamulla auton tuulilasi jäässä, mutta sitten on ollut kaunista ja lämmintä, eli 10 C vielä.

      Nyt tutkitaan mistä nuo vaivat tulevat ja toivottavasti selviää ja löytyy lääkekin.

      Hyvää syksyä ja metsätyö-harrastusta sinullekin!

      Poista
  5. No niin toivon minäkin, että krempat paranee jollain. Ihan hatun noston arvoista tuollaiset määrät liikuntaa.
    Tämä kesä on tuonut tauteja mullekin, luulen että tuo korona altisti muillekin viruksille, koska en ole missään taudissa ollut kuin v.2019 ihan pieni flunssa.
    Nyt tuntuu pyöräillessäkin kuin olisi hiekkaa rattaissa, kun ei jaksa polkea pikku nyppylää.
    Hyvä kun siellä pääsee lääkäriin, mulla ei ole harmaata aavistustakaan mistään omalääkäristä. Mutta mitäs menen muuttamaan niin usein....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on onneksi ollut sama omalääkäri jo vuosia, enkä vaihtanut muutossa.
      Omalääkärinhän saa vaihtaa tai valita itse, joten kyllä sinäkin jostain terveysasemalta sen siellä löydät, mutta millaisen siinäpä se. Mutta käy ihmeessä jollain, pääset alkuun, kun olet sairastellut nyt. Olisi hyvä, että joku yksi lääkäri laittaisi omakantaan sinun tiedot.

      Krempat ei ihan hevillä parane, mutta nyt tutkitaan ensin mitä voidaan tehdä. Ainakin lääkitystä tulee varmasti lisää. Mutta kokeita otetaan paljon. Tänään kävin keuhkokuvassa röntgenissä. Sitten ensi viikolla on vuorossa verikoita ja sydänfilmi, ultra ym. Luulisi siis selviävän jotain.

      Poista
  6. Olet sinnitellyt viimeiset vuodet niin monenlaisten raskaiden asioiden läpi, että ei ihme, että alkaa kroppa oireilla. Silti kurja kuulla ja toivon, että saat hyvää ja asiantuntevaa apua kaikkeen, mihin sitä tarvitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka.
      Niin se todella tuntuu olevan, että kun hieman saisi hellittää, niin kroppa alkaa sairastaa. Onneksi minulla on aivan ihana omalääkäri, joka määräsi runsaasti kokeita ja sitten katsotaan mitä ja miten hoidetaan.

      Poista
  7. Mukavan näköistä lenkkimaisemaa! Ja hienoa, että kuullaan ja tutkitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä täällä harjuja ja mäkiä riittää, RH.
      Onneksi on omalääkäri, joka ottaa siat vakavasti.

      Poista
    2. Mieki näin viime yönä unta työpaikkalääkäristä, joka aikanaan otti minut vakavasti, vaikka muut sitä moitti huonoksi. Sellanen lääkäri on kyllä aarre!

      Poista
    3. Se oli sitten tosi hyvä, kun uniinkin tuli!
      Täällä päin useat aamu-uimarit kehuvat tuota minun omalääkäriä ja totesivat, että älä vaan vaihda. Mietin tänne muuttaessa, että vaihdanko tuohon läheiseen terveysasemaan, mutta siellä on parilla lääkärillä surkea maine.
      Päätin sitten pitää entisen, joudan hyvin ajella hänellä käymään entisillä kotikonnuilla.

      Poista