Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste jäällä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jäällä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Äppi pudotti minut järveen!


Oli hieno hankikanto näin huhtikuun alun kunniaksi. Järvellä aurinko paahtoi lämpimästi vaikka aamulla kotoa lähteissä pakkasta oli vielä yli kymmenen astetta. Aamun edetessä aurinko alkoi lämmittää. 

Suuntasin järvelle, mies meni edellä latuja pitkin.


Hiljaista on. Mies oli ehtinyt hiihtää jo saaren taakse kun sain kuvan otettua.





Siinä on latua/uraa mistä valita


Iltapäivisin jään pinnalla oleva sohjo pehmemee.
Eilen joku oli mönkijällä ruopinut.





Kohta kukkii leppä ja sitten koivu


Uimarannan laiturista näkyy tolpat

Aprillia!!!



Aivan kuin olisin kävellyt järveen...


En pudonnut järveen. Äppi eli Sports Tracker-sovellus oli vain jostain syystä pysähtynyt järvellä. Ehkä kuvatessani olin hipaissut lopeta-painketta. Kotona vasta huomasin, että sovellus ei ollut jatkanut matkaani enää järvelle pidemmälle ja takaisin kotiin päin. Minäpä jatkoin. Kolmen tunnin lenkki. Nyt voi rauhassa odotella huomista lumisadetta.






lauantai 25. helmikuuta 2017

Jäällä tulee nälkä ja jano


Eilen kauppareissulla ostin vaihteeksi punaisia tulppaaneja. 




Tein eilen siemennäkkäriä, sitä ilman en enää osaa olla. Ainekset ovat aina vähän erilaiset, mitä sattuu kaapissa olemaan. Nyt näkkärissä on täysjyväkaurahiutaleita, auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä, pellavarouhetta, sesaminsiemeniä, psylliumia, suolaa, rypsiöljyä ja vettä. Lopputulos näyttää tältä:




Tänään kävimme jo aamulla varhain jäällä. Uutta lunta oli satanut kinoksittain ja melkoisesti, minä tarvoin lumikengissä ihan hiki päässä jo loppumatkasta. Isäntä hiihti oman lenkkinsä ja olimme takaisin rannassa yhtaikaa.

Aurinko alkoi hyväillä kasvoja jo menomatkalla. Pakkasta oli lähtiessä -9 C, pieni tuulikin kävi, mutta kerrospukeutuminen teki olosta aukealla jäällä oikein mukavan. Pysähdyin aina välillä kasvot aurinkoon päin ja seisoskelin ja kuuntelin hiljaisuutta. 













Auto oli rannassa ja poislähteminen ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Jäämöykky oli juuri etupyörien edessä ja katselin sitä jo peruuttaessani auton siihen, että kuinkahan tästä lähdetään. En miettinyt sitä siinä enempää, läksimme järvelle nauttimaan auringosta.

Ei siitä parkista ilman työntöapua päässytkään lähtemään. Yritin ensin kunnon isolla moottorilla ja vauhdilla, mutta jää luisti aina alas takaisin. Määräsin isännän työntämään ja otin vauhtia ja tökkäsin kakkosen silmään ja johan mentiin komeasti jääklönttien yli. Eläköön Volvo ja sen vahva moottori. Ja työntäjä.

Nyt kuumottaa kasvoja mukavasti ja on kova nälkä. Isäntä paistaa silakkapihvejä lounaaksi. Ne on perinteen mukaan ilman jauhoituksia, mausteena vain suola ja maustepippuri. 

Rattoisaa ja kotoisaa lauantaita!



sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Sininen aamu


Aamulla näytti kovin harmaalta. Aurinko pysyi piilossa. Mutta jonkun valoilmiön ja kameran yhteistyön tuloksena ulkoilustamme tulikin sinisen hämyn retki, ainakin aluksi:



Lumi ja taivas siniharmaana


Kissoilla oli hento lumipeite



Puro laskee tässä kohtaa järveen, vaan missä vesi?


Päivän ulkoilut on tehty, lehmät lypsetty linnut ruokittu ja itsekin saatu ruokaa ja päiväkahvia. On aika sunnuntain rauhallisen lukuhetken. Mikäs se parempaa.