Nyt on saatu lunta. Myös pakkasta saatiin, joten pääsin jäädyttämään amarylliksen kukkia Tupperin astioihin.
![]() |
| Amarylliksen kukkia jäässä |
![]() |
| Lunta |
Olipahan viikko. Parina päivänä oli sellainen lumituisku, että mieluiten olisin jäänyt sisätiloihin. Autoilemaan oli kuitenkin pakko lähteä koska oli sovittuja menoja.
Torstaina iltapäivällä kaupungissa oli eräällä parkkipaikalla lumituiskussa joukko kiukkuisia ja lumisia ihmisiä parkkimittarin vieressä. Liityin joukkoon. Hienot uudet parkkimittarit, toimivat kuten VR, lumisade yllätti eikä tietoliikenneyhteys toiminut - pysäköinnin saattoi maksaa vain kolikoilla. Kortit ja lähimaksut korteilla eivät onnistuneet. Parkkipirkkoja ei tietty silloin näkynyt kuin olisi tarvinnut. Itse olen jo pidemmän aikaa huomannut miten näppärää on maksaa parkkimaksu lähimaksulla, ei tarvi kolikoita keräillä. Eipä onnistunut nyt.
Olen kuitenkin luonteeltani sellainen, että kaikkea pitää olla joko 2 kpl tai joku vastaava tuote varalla. Autossani oli kolikkopussi! Minusta tuli parkkiporukassa hetkessä suosittu. 3-4 henkeä alkoi tivata "lainaksi" kolikoita kun kaivoin kolikkopussini esille. Maksoin ensin oman pysäköintini, koska olin lääkäriin menossa ja tarvitsin pysäköinnin välttämättä. Muutama euron kolikko jäi yli. Katsoin porukasta vanhimman naisihmisen ja kysyin paljonko hän tarvitsee, no, kolikot riittivät hänelle ja euro jäi vielä nuorelle miehellekin, joka kiitollisena lähti viereiseen kauppakeskukseen vaihtamaan lisää rahaa kolikoiksi.
Lähtiessäni parkista pimeässä oli parin auton päässä jo peltiä rytyssä ja tutkin tarkkaan Kaunottaren pellit. Kunnossa olivat. Kotimatka olikin sitten jo oma juttunsa. Lunta oli tuiskuttanut koko päivän (ja edelisen yön) ja sitä oli isoillakin teillä kinoksina. Alla oli jäätä. Kieli keskellä suuta ajelin kotiin. Huh.
Perjantaian keli oli jo helpottanut, silti lumia oli vielä auraamatta ja tiet liukkaita. Onneksi matka oli lyhyt ja ajelin terveysasemalle omalääkärilleni. Ajan olin tilannut jo viikkoja sitten. Mutta jes, sain polveen kortisonipiikin ja olin helpottunut. Selkä saa jatkossa toistaiseksi vain särkylääkettä, siihen ei muuta apua löydy. Mutta hyvä näin, polvi on niin tärkeä, pääsen helpommin ulos nauttimaan talvesta.
Kotiin tultuani eilen tein isoon vuokaan lasagnea, se on oikeaa talviruokaa ja helppo tehdä sillä yhden kastikkeen periaattella.
Ensi viikolla on vielä ainakin yksi kaupunkireissu, mammografiaan on aika ja sehän on ehdottomasti käytettävä kun yhteiskunta sellaisen tarjoaa.
Nyt voisi kyllä lumituiskut riittää, lunta on tarpeeksi sekä hiihtoon että lumikenkäilyyn.
| Kyllä itse tehty lasagne voittaa "äitien" ruokatehtaan tekemät, takaan sen! |
Kotiin tultuani eilen tein isoon vuokaan lasagnea, se on oikeaa talviruokaa ja helppo tehdä sillä yhden kastikkeen periaattella.
Ensi viikolla on vielä ainakin yksi kaupunkireissu, mammografiaan on aika ja sehän on ehdottomasti käytettävä kun yhteiskunta sellaisen tarjoaa.
Nyt voisi kyllä lumituiskut riittää, lunta on tarpeeksi sekä hiihtoon että lumikenkäilyyn.

