Sivut

perjantai 18. toukokuuta 2018

Saatanan tunarit


Otsikko on lainattu Kekkoselta, hänen myllykirjeestään.

Tässä tarinassa on tunareita enemmänkin. Kertomus on osin omakohtainen ja osin penkkiurheilullinen.

Elettiin vuotta 1986. Kuljin töihin polkupyörällä ja loppumatkaan (yhteensä noin 5 km) osui iso ylämäki. Oli huhtikuu ja mäen kevyen liikenteen väylä oli osin mustan jään peitossa vielä iltapäivällä. Sinä päivänä läksin töistä ja päätin laskea oikein kunnon vauhdilla mäen alas. Keskellä mäkeä pyörä alkoi liukua sivuttain ja muistan vieläkin aivan kuin hidastetussa filmissä kuinka kaaduin sivuttain ja suoraan polveni päälle tuli polkypyörän ohjaustanko. 

Linkutin siitä paikalle sattuneen työkaverini avustuksella kotiin ja illalla polvi oli jo niin turvonnut, että oli pakko hakea apua. Menin urheilulääkäriasemalle, jonne pääsi heti ja murtumahan siellä polvessa oli. Tuloksena kipsi ja vähintään kuusi viikkoa kainalosauvoilla kulkemista. Voihan vitalis.

Asuin siihen aikaan kerrostalon ylimmässa, kuudennessa kerroksessa, ja hissiinkin mentiin puoli kerrosta ensin rappuja. Päivittäinen ulkoilu sauvojen kanssa oli haasteellista. Kulutin aikaani lukemalla massoittain kirjoja. Jossain vaiheessa huomasin, että on meneillään jääkiekkokisat. En koskaan ollut katsonut jääkiekkoa. 



Kuva täältä


Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1986 järjestettiin 12. huhtikuuta – 28. huhtikuuta Moskovassa, Neuvostoliitossa. Katselin TV-ohjelmasta, että tulisi juuri Suomi-Ruotsi ottelu. Jotain vaihtelua saadakseni avasin TV:n ja tuijotin sitä typerää peliä.  


Suomi oli vuoden 1986 kisoissa erittäin lähellä voittaa historiansa ensimmäisen arvokisamitalin, kun se johti mitalisarjan ottelussa Ruotsia vastaan viimeiselle minuutille lukemin 4–2. Anders "Masken" Carlsson (tarkistin nimen Wikistä) teki kuitenkin ottelun viimeisellä minuutilla ensin kavennusmaalin ja suomalaisten virheen avittamana yksin läpi -tilanteesta tasoituksen, minkä seurauksena ottelu päättyi 4–4–tasapeliin. Niiden viimeisten maalien jälkeen lensivät kainalosauvat kohti TV:tä (ei osunut) ja totesin ääneen, melkoisella voluumilla: Saatanan tunarit! 

Se oli ensimmäinen kerta kun katselin jääkiekkoa ja taatusti viimeinen.



Saatanan tunarit-juttu liityy sarjaan:
Sus’-kirjoitushaaste: Kerro urheilumuisto, voi olla omakohtainen tai penkkiurheilullinen.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

’Krasnoje Ranneje’ pääsi kotiin


Varoitus: tekstiä ei suositella puutarhamyymälöihin ja vastaaviin paikkoihin hurahtaneille. Vastuu on lukijalla.


Tehtiin retki Pinsiön taimistolle  ja Frantsilan Kehäkukkaan. Päätarkoitus oli hakea taimistolta meille eteläiseen omenatarhaamme uusi tulokas, ’Krasnoje Ranneje’:









Taimistolla oli muutakin mukavaa:

Vesiaiheet kiinnostavat aina

Kauniita havupuita/pensaita:

Pesäkuusi vasemmalla ja oikealla pallokuusi

Kartiosinikuusi

Ruusuherukka, uusi tuttavuus minulle

Bellikset


Maalaiskahvilassa juotiin kahvit

Sitten niitä veistoksia. Viime vuonna moni sai silmän iloa noista ja ajattelin kuvata niitä muutaman tänäkin vuonna. Kelpaako?











Vinkki betonitöihin


Sitten jatkettiin matkaa lounaalle Pappilanjoen rantaan, Frantsilan yrttitilalle, Kehäkukka-ravintolaan. Joen vesi oli korkealla.







Lounas syötiin ravintola Kehäkukan ulkoterassilla aurinkovarjojen katveessa



Tätä kuvatessa teki niin kovasti mieli heittää vaatteet pois ja lähteä uimaan...


Joen rannalla kasvoi keltavuokkoja

Tuomen tuoksu tuntui jo kauas ennen kuin jokikaan näkyi

Budjettini ylittyi vain yhdellä kuunliljalla. Se lajike oli 'Minuteman', ja pakko oli se ostaa, sitä minulla ei vielä ole. Lisäksi ostin belliksiä eli kaunokaisia ja kivitorniin ostin sinisen miljoonakellon. Sen kävin äsken istuttamassa:


              


Helpolla ei omenapuukaan maahan pääse. Valtava kivi vedettiin taljalla kuopasta pois, nyt mies on laittamassa multaa omppupuulle. Isot vanhat omenapuut ihmettelevät taas, että mikä pikkuinen tänne on tuotu :)

Retki oli antoisa, enkä valita kuumuutta, onneksi autossa on ilmastointi. Hiukan ehkä +28 C oli jo tuolla jokilaiturilla istuskellessa liikaa. Tuulikaan ei viilentänyt. Mutta edelleen voimme nauttia lämmöstä, vaikka se ennusteen mukaan muutaman asteen putoaakin. Hyvä.