Otsikko on lainattu Kekkoselta, hänen myllykirjeestään.
Tässä tarinassa on tunareita enemmänkin. Kertomus on osin omakohtainen ja osin penkkiurheilullinen.
Elettiin vuotta 1986. Kuljin töihin polkupyörällä ja loppumatkaan (yhteensä noin 5 km) osui iso ylämäki. Oli huhtikuu ja mäen kevyen liikenteen väylä oli osin mustan jään peitossa vielä iltapäivällä. Sinä päivänä läksin töistä ja päätin laskea oikein kunnon vauhdilla mäen alas. Keskellä mäkeä pyörä alkoi liukua sivuttain ja muistan vieläkin aivan kuin hidastetussa filmissä kuinka kaaduin sivuttain ja suoraan polveni päälle tuli polkypyörän ohjaustanko.
Linkutin siitä paikalle sattuneen työkaverini avustuksella kotiin ja illalla polvi oli jo niin turvonnut, että oli pakko hakea apua. Menin urheilulääkäriasemalle, jonne pääsi heti ja murtumahan siellä polvessa oli. Tuloksena kipsi ja vähintään kuusi viikkoa kainalosauvoilla kulkemista. Voihan vitalis.
Asuin siihen aikaan kerrostalon ylimmässa, kuudennessa kerroksessa, ja hissiinkin mentiin puoli kerrosta ensin rappuja. Päivittäinen ulkoilu sauvojen kanssa oli haasteellista. Kulutin aikaani lukemalla massoittain kirjoja. Jossain vaiheessa huomasin, että on meneillään jääkiekkokisat. En koskaan ollut katsonut jääkiekkoa.
![]() |
| Kuva täältä |
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1986 järjestettiin 12. huhtikuuta – 28. huhtikuuta Moskovassa, Neuvostoliitossa. Katselin TV-ohjelmasta, että tulisi juuri Suomi-Ruotsi ottelu. Jotain vaihtelua saadakseni avasin TV:n ja tuijotin sitä typerää peliä.
Suomi oli
vuoden 1986 kisoissa erittäin lähellä voittaa historiansa ensimmäisen
arvokisamitalin, kun se johti mitalisarjan ottelussa Ruotsia vastaan
viimeiselle minuutille lukemin 4–2. Anders "Masken" Carlsson (tarkistin nimen Wikistä) teki
kuitenkin ottelun viimeisellä minuutilla ensin kavennusmaalin ja suomalaisten
virheen avittamana yksin läpi -tilanteesta tasoituksen, minkä seurauksena
ottelu päättyi 4–4–tasapeliin. Niiden viimeisten maalien jälkeen lensivät kainalosauvat kohti TV:tä (ei osunut) ja totesin ääneen, melkoisella voluumilla: Saatanan tunarit!
Se oli ensimmäinen kerta kun katselin jääkiekkoa ja taatusti viimeinen.
Saatanan
tunarit-juttu liityy sarjaan:
Sus’-kirjoitushaaste:
Kerro urheilumuisto, voi olla omakohtainen tai penkkiurheilullinen.
