Turvatalo
Nainen oli huomannut seuraajansa ja kierteli eri katuja, poikkesi myymälöihin. Koko ajan hän tajusi parin miehen vuorottelevan ja seuraavan häntä. Heidät olisi pakko saada karistettua pois.
Lopulta nainen meni tuttuun kiinalaiseen ruokapaikkaan ja sen tungoksessa pääsi keittiön kautta pakenemaan sivukadulle.
Isommalla kadulla hän sai taksin ja istuessaan mustan koppitaksin takapenkillä nainen muisteli turvatalon oven koodia.
Taksia hän pyysi kiertelemään useita turistikohteita, ja vasta tunnin päästä vaihtoi lennosta toiseen taksiin ja antoi turvatalon osoitteen.
Taksista nainen syöksyi turvatalon ovelle. Juuri kun hän oli näppäilemässä koodia, se tapahtui. Nainen tunsi kahden vahvan käsivarren puristavan olkapäitään. Mies veti hänet viereen ajaneeseen autoon...
________________________________________________________________________
Viikon 35 krapusanat ovat: koodi, puristaa, olkapää
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
Kerrassaan ahdistavaa! Stalkkeri perässä niin fyysisesti kuin puhelimen yms. somen välityksellä on piinaava ja vaikeasti ratkaistavaissa oleva tilanne.
VastaaPoistaOi jospa ne useammin olisivatkin jonkun tutun ja turvallisen vahvat käsivarret, jotka tarjoaisivat turvaa...
Niinpä Takkutukka. Tällä kertaa oli miehillä sieppaus mielessä ja onnistuikin.
PoistaKamala tunne tuollainen, ahdistavaa, kun ajattelee jonkun seuraavan.
VastaaPoistaTässä olisi jatkokertomuksen alku!
Kertomus saattaa hyvinkin jatkua, Susu, jossain vaiheessa. Päässäni pyörii naisen kohtalo.
PoistaHui, oikee jännärin alku...
VastaaPoistaEhkä naisen kohtalo selviää myöhemmin, Maarit.
VastaaPoistaKauhutarina, mutta moinen naisen kohdalla todellista! Toivon, että jatkoa seuraa ja nainen selviäisi ehjin nahoin ja mielin.
VastaaPoistaTarina saattaa jatkua kun sopivat sanat tulevat, Aila Kaarina.
PoistaValvontakamerat luultavasti tallensi tapahtuman, joten sieppaaja jää kiinni ainakin...
VastaaPoistaEllei sitten ollut naamioitunut ja autokin varastettu, pasanen :)
PoistaOlikin tarina kuin painajaisesta...
VastaaPoistaVoi olla joko painajainen tai sitten todella tapahtunut, Emilie.
PoistaTulee mieleen 50-luvun lopulta päivän lyhyet radiokuunnelmat, joiden lopussa sanottiin aina: jatkuu huomenna. Jatko-osaa odotellen.
VastaaPoistaNiinpä, silloin oli radio se ainoa viihdyke, seita. Kyllä naisen kohtalo vielä päässäni muhii...
PoistaTapahtuuhan tällaistakin oikeassa elämässä. Todella piinaavaa pakoa ahdistajilta...
VastaaPoistaNiin tapahtuu, anli itse, ja ties mitä nuo seuraajat olivat.
PoistaKylläpä jäi jännään paikkaan!
VastaaPoistaKiitos Riitta. Lienee pakko jatkaa jossain vaiheessa.
PoistaHieno alku karmivalle tarinalle. Jatkoa, ehdottomasti!
VastaaPoistaHeh, BLOGitse, kai se on jatkettava, kunhan sopivat sanat tulevat.
PoistaHuh, kyllä yöunet melkein menee.
VastaaPoistaNuku rauhassa uggla, mielikuvitukseni välillä lentää.
PoistaPelottavaa - ja valitettavasti tuo voi olla tottakin :(
VastaaPoistaKyllä se voi olla elävää elämää, HPöllö.
PoistaKarua tarinaa, monelle totta. Tuli mieleen joku ruotsalaisdekkarielokuva, jossa oli vaimonhakkaajapoliisi, olisiko ollut Beck.
VastaaPoistaBeck-kirjoja ja elokuvia on monia, niissä on saattanut sellainen poliisi olla.
PoistaTämä kertomus oli ihan toisesta maasta ja ehkä jatkuu jossain vaiheessa.
Naisen pelko on liki aistittavissa, Kirjoitit niin hyvin.
VastaaPoistaJään odottamaan myös tilanteen etenemistä.
Kiitos aimarii. Kai se tarina sitten jatkuu, kun kerran toivotaan :)
PoistaKävin tämän ensimmäisen osan uudelleen lukemassa, kun tänään luin jatko-osan. Tästä sai niin erilaisen kuvan, mitä sitten taas jatkosta selvisi, joka oli yllättävä ja hieno: Turvatalo 2.
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina. Tarkoituksella tässä vähän hämäsin kun päässä muhi jo jatkoa.
Poista