Viileä työpäivä

Eilen oli aamupäivällä pakkasta -23 C.

Oli asiointipäivä ja otin pari kyytiläistäkin mukaan. Odotellessani heitä oman asiointini jälkeen, katselin autosta parkkipaikan vieressä olevaa rakennustyömaata. Taisi olla melkoisen viileä työpäivä. Silti rakennuksella tehtiin töitä rivakasti. Mietin katsellessani, että onkohan tuolla ylhäällä istuvalla nosturikuskilla kopissaan joku lämmitys. Siellä hän nosteli betonielementtejä ilmaan ja asetteli paikoilleen. Katolla näin ainakin kolme miestä töissä. Huh, aika viileä työpäivä. Nappasin kännykällä kuvan tuulilasin läpi.

Onneksi sain kirjastosta eilen kahdeksan uutta kirjaa, varauksista tulleita aivan uusia, tammikuussa ilmestyneitä. Olin jo melkein huolissani kirjojen vähyydestä. Kun lukemista odottavien kirjastokirjojen määrä pinossa laskee kolmeen tai jopa alle, alkaa olla aika haalia lisää. Onneksi alkuvuoden uutuudet (varattu jo ajoissa) putkahtavat jo kirjastoonkin. Käsi toipuu oikein hyvin, mutta lukeminen on kumminkin vielä pääharrastus, kevyitten kotihommien lisäksi. Tänään on vielä ystävä tulossa iltapäivällä kahville ja laitetaan taas kylän asiat kuntoon, miksei omatkin.

Pakkasta, painajaisia, pannukakku

Pakkasta on ollut joka aamu kahdenkymmenen tienoilla ja tiedossa ainakin pari viikkoa lisää. Tänään ja huomenna maanantaina on hiukan lauhempi päivä ja sitten lisää oikein kunnon pakkaspäiviä, mikäli ennuste pitää paikkansa. Valittaminen ei tässä kohtaa auta, mutta kyllä vaan alkaa kyllästyttää tämä pakkasmittarin kyttääminen ja ulkoiluajan suunnittelu. Samoin kuin tuo vaatekasa, joka eri vaihtoehdoin on puettava päälle, mikäli haluaa ulos pidemmälle kuin omaan pihaan. Minä olen sellainen, että kun kerran sen kolme-neljä kerrosta vaatteita päälleni puen, niin en ihan muutaman sadan metrin jälkeen viitsisi kotiin palata niitä riisumaan. Teen sitten sen lenkin minkä suunnittelin. Saisi jo lauhtua niin, että pääsisi jäälle vaan nauttimaan auringosta. Pakko uskoa, että se on niitä maaliskuun iloja.

Korkealla männyn latvassa 

Painajaisia näen harvoin. Tällä viikolla olen niitä katsellut jo kahtena yönä. En tiedä mistä ne tulevat, elämässä ei ole tällä hetkellä mitään isompaa murhetta, minkä voisi moista kuvitella aiheuttavan. Jostain vanhoista jutuista niitä tulee ja unen alitajunnan maailma siirtää ne nykyaikaan ja liittää nykyisiin sairauksiin. Kamala herätä keskellä yötä ja miettiä mikä on totta ja mikä ei. Kestää hetken, ennen kuin huomaan nähneeni unta.

Pannukakku lohduttaa aina. Siispä eilen tein saunan päälle pellillisen oikein perinteistä pannukakkua.

Lueskelin puutarhablogeja, lähinnä tähän aikaan vuodesta noita brittiläisiä, kun siellä kevään kukat alkavat jo kurkistella maasta. Täällä on lunta ja jäätä vielä katseltava pitkään ennen kuin ensimmäiset lumikellot työntävät päänsä esiin. 

Aamun hämärästä aurinkoon

Monien päiviän vesisateen jälkeen on vihdoin pakastanut. Lunta on satanut sen verran, että kaikkien yöllä kulkeneiden eläinten jäljet ovat nähtävissä pihassa.

Orava leikkii langalla aamuhämärässä

Aurinko, sininen taivas ja koivu

Hyvää matkaa!

Tästä alkaa arki ja härkäviikot. Joulukuusi on huomiseen asti sisällä.  Tuoreena on säilynyt ja tehnyt uusia vihreitä kerkänalkuja muutaman. Harmi kun  maa on roudassa, muuten sen voisi istuttaa pihalle. 

Meillä on taas erikoinen kissakin nurkissa välillä. Se tulee iltamyöhään klo 23-24 mouruamaan ja usein vielä makuuhuoneen ikkunan alle, aivan kuin tietäisi, että minä luen siellä. Siitä se siirtyy ulko-oven taakse.  Mutta kun menin eilenkin ovelle katsomaan, niin kissa hölkkäsi pikaisesti pois. No eipä sitä sisälle kutsuttaisikaan. Kissa on harmaan kirjava ja erityistuntomerkkinä valkoiset karvat,  ikään kuin tossut jalassa. Kenelläkään naapurustossa ei tuollaista kattia ole.  Ei se joka ilta käy, kerran pari viikossa. Joku taitaa päästää kissan myöhään ulos, toivotaan, että nyt pakkasilla ei enää tulisi. Säälittää mokoma katti. 

Pankit lakkoilivat pari päivää taas. Huvitti, kun kirkolla kuljin alkuviikosta erään pankin ohi ja ovessa oli lappu, että aukiolo on muuttunut. Toisinsanoen, pankki ei enää ole auki kuin ajanvarauksella. Mitäs se lakko tuohon vaikutti, ei niin mitään. No, ymmärrän yskän,  pankkilaiset eivät halua viikonloppuna töihin. Mutta jotenkin hassua tuo pankkien toiminta on,  kun kylän mummelitkaan  eivät saa enää mihinkään aikaan viikosta pankista käteistä siitä tietystä pankista. Opetin juuri yhdelle miten nostetaan automaatista rahaa, ei se ole lainkaan itsestään selvä asia monelle vanhukselle.

Pankit eivät suinkaan ole ainoita, moni muu palvelu jää saavuttamatta niille, jotka eivät ole tietotekniikkaan tottuneet. Onneksi myös tietosuojavaltuutettu on älähtänyt asiasta. Vaan tapahtuuko silti mitään, se on toinen juttu.