lauantai 27. tammikuuta 2018

Mennyt viikko - hiekoitustakin!


Säitä on ollut laidasta laitaan. Kovasta pakkasesta luminyrskyn kautta päästiin vesisateeseen. Torstaina olikin sitten varsinainen kaljamakeli, satanut vesi oli jäätynyt yön aikana teille, pihaan ja portaille asti. Kaikki kosteus oli jäässä. 


Lumikinokset ovat valahtaneet vesisateessa ja
kuusiaidan päällä on vain tällaisia klönttejä


Torstaina ollessani vielä aamukahvilla talon hiekoitusmestari ilmoitti minulle , että hän on hiekoittanut ja laittanut autotallin edustan lämmityksen (sulattaa luiskan lämpökaapeleilla) päälle. Mieheni tuntien suhtauduin hiekoitukseen varauksella ja asioille lähtiessämme otin petkeleen, että pääsin pihan läpi kulkemaan autotallille asti. Se oli tarpeen. Ensinnäkin talon puoleinen polku oli täysin vailla hiekkaa. Ei kuulemma ollut kovin liukas. Kuljin polun sivussa petkeleellä tukea ottaen. Loppuosa polusta oli tarkkaan katsottuna kuin maustettu maustepippurilla, siis hiekoitettu. Lievän napinan ja muutaman balettiliikkeen  jälkeen tultuamme asioilta ilmestyi hiekoitussepeliä  kuin ihmeen kautta lisää. Oli lähdettävä näet uudestaan reissuun ja jätin auton pihalle. Muutama sepelin jyvänen oli tarkoin sijoitettu auton luokse asti, kuskin oven kohdalle. Nauratti. Niin tuttua.

Alkuviikosta hoidettiin asiointireissulla äänestyskin, kun se helposti onnistui kirjastolla. Pikkasen huvittaa koko vaalit. Tulos on ennalta selvä ja Sauli jatkaa mitäänsanomatonta istuskeluaan Mäntyniemessä. Pitihän sitä kuitenkin käydä ilmoittamassa mielipiteensä ja antamassa äänensä. 

Särkylääkkeillä on edelleen käyttöä. Pakaralihakseen unohtunut puukko ei hellitä ja kipu säteilee selkään ja alas polveen. Venyttelen ja jumpaan niin paljon kuin kivuilta pystyn, joten siitä ei jää kiinni toipuminen. Myös esim tabletilta katson nauhoituksia seisoen vinolaudalla, jossa pohkeet ja takareidet venyvät koko ajan. Puoli tuntia muutaman kerran päivässä. Mies on tehnyt vinolaudat itse meille molemmille omat, ne ovat säädettävissä pariinkin asentoon. Niillä seisten aikoinaan akillesjännettäkin hoidettiin juoksua harrastettaessa. Erään tutun fysioterapeutin ohjeen mukaan mies ne laudoista teki jo aikoja sitten. Ovat mainiot.

Onneksi ensi viikolla on tiedossa omalääkärille aika ja kortisonipiikki polveen ja samalla voin lääkärin kanssa neuvotella mitä tuolle selkäpuolelle voisi vielä tehdä. 

Ensi viikon jälkeen tulee myös kalevalalaista hoitoa kotiin kuljetettuna, sekin on eri syistä siirtynyt pariin kertaan. Pidemmät lenkit ovat nyt jääneet, huomenna ajattelin kyllä yrittää lähteä kävelylle kun tänään kuului hiekoitusauto käyneen kylätiellä vihdoin.

Tänään meillä syödään häränhäntäpataa. Eilen oli leivinuunissa mm valurautapata, jossa hännät muhivat reilut 6 tuntia. Välillä niitä käänneltiin ja nestettä lisättiin. 

Taas on saatu yksi viikko lauantaihin asti.


24 kommenttia:

  1. Oi, tuota hiekoitusmestaria <3

    Häränhäntäpataa, nam, siitä on varmaan melken 30 vuotta, kun olen viimeksi syönyt häränhäntää.

    Minäkin kävin äänestämässä näissä typerissä vaaleissa ihan vaan antaakseni ei-äänen Saulille.

    Mahdollisimman särytöntä ensi viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vain olekin hauska tämä hiekoituspeli :)

      Häränhännät olivat pitkään pois kaupoista kun niitä kaikenlaisia kohuja, mutta onneksi nyt niitä taas saa.

      Ihan samasta syystä mekin kävimme antamassa äänemme, näkyyhän edes tilastoissa jollakin muulla kuin Saulilla.

      Kiitos Susu, rattoisaa ulkoilua sen ihanan ulkoiluttajasi kanssa!

      Poista
    2. Hih, mie oon kuullu useammankin sanovan, että olis hyvä jos sais antaa ei-ääniä :)

      Poista
    3. Totta, ei-ääni olisi parempi kun noista valittavista tyypeistä ei oikein pressoiksi ole.

      Poista
  2. Vähän samaan tapaa näytti olevan täälläkin kävelytiet hiekoitettu. Meinasin lähteä pyörällä kirjastoon, kun ensin näytti että onpa hiekoitettu. Mut sitten kuitenkin sauvojen kanssa kävellen läksin. Jonnekin ne hiekat oli välillä kadonneet ja nastat kengissä olivat Todella tarpeen. Sauvoista ei ole mitään apua pystyssäpysymiseen kun ne lipsuvat.
    Muuten olen hautautunut katolta pudonneisiin lumiin :(
    Herkulliselta vaikuttaa teidän ruuuat.
    Toivotaan että hoidot helpottavat selän tilannetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on kylällä pelkkä tie (ei jalkakäytävää) ja se on tänään hyvin hiekoitettu, menen huomenna pidemmälle kuin tänään, kävin vain muutaman sadan metrin päässä kylässä.

      Kiitos Emilie, toivon ainakin polvelle apua siitä piikistä.

      Poista
  3. Samaa toivon, että saat avun piikistä.
    Voin kuvitella, että häränhännät maistuvat hyvälle, ainakin vesi nousi kielelle jo lukiessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Risa.

      Hännät olivat pehmenneet hyvin, lihat irtosivat luista jo haarukalla.

      Poista
  4. Mieki tässä yks aamu menin laittaan autoa lämmitykseen silleen, että hiekotusmurskepussi oli toisessa kädessä ja siitä heittelin eteeni kävellessäni. Onneksi saan kajota siihen pussiin sentään...

    Pitää käydä se rotestiääni antamassa huomenna, ku en saanu ennakkoäänestettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, minun pitäisi kävellä ensin liukkaiden pihapolkujen poikki ja vasta sitten pääsisin hiekoitussepelisäkin luo :) Jatkamme siis samaan tyyliin.

      Hyvä kun käyt antamassa protestiäänen!

      Poista
  5. Pakko oli taas nauraa hiekoitusepisodille. Ei sitä turhaan viskota ja mihin sattuu :DD

    En muista, että olisin koskaan syönyt häränhäntäkeittoa, vaikka äitivainaa kaikkea keittelikin. Saattaisi olla hyvää. Sonninkiveskeittoa kyllä ja se ei ollut mikään makuelämys, yäk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sille saa nauraa vapaasti ja mies ei siitä hämmenny, hymyilee vaan. Saatan joskus vielä yllättää ja kaataa jäiseen pihaan säkillisen sepeliä :) Nyt ei tällä selällä viitsi yrittää kantaa kauapasta säkkiä.

      Hännät sulivat suussa, liha oli niin pehmeää. Laitan sinne liemeen mukaan sipulia, porkkanaa ja lanttua paloina, nekin menivät ihan mössöksi. Nam.

      Poista
  6. Hyvä, kun on tiedossa apua kipuihisi! Itestä tuntus pitkältä puolen tunnin venytys, ainaki aluks ois pohje-reisi kipeänä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin odotan kovasti sitä polvipiikkiä.

      Totta, alkuun pohjelihakset tuntuvatkin kireiltä, mutta se venytys tekee hyvää, nyt ei enää tunnu juuri lainkaan vaikka käänsin laudan jyrkempään.

      Poista
  7. Tuo teidän keskinäinen hiertävä hiekoituksenne olisi takuuvarma menestysperformanssi balettiosioineen mille tahansa näyttämölle...
    Asiaan: voimia ja kärsivällisyyttä sekä avittakoon ensi viikko toimenpiteineen kropan parempaan kuntoon ynnä häätököön kivut ja särkyt huitsin Nevadaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Takkutukka. Myyn sitten lippuja performanssiin, se esitetään varmuuden vuoksi kesällä :)

      Nevadaanpa hyvinkin tai jonnekin yhtä kauas, toivotaan.

      Poista
  8. Hiekoitussepeli on kallista, joku roti;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat olla mieheni kavereita :)

      Poista
    2. Vuokraisäntä on. Hiekoitti tuolla lailla hennosti viime torstaina pihaa, ens kertaa kuuteen vuoteen. Eli miehesi on häneen verrattuna harrastelija:)

      Poista
    3. Harrastelijallakin säkillinen hiekoitussepeliä kestää monta vuotta :)

      Poista
  9. Osasin jo odottaa mitä on tulossa kun luin otsikon:) Se hiekoitusasia taitaa olla ikuisuuskysymys.
    Minun piti laittaa saappaaseen liukuesteet kun pesin autoa pihalla. Oli niin liukasta, että en olisi pysynyt pystyssä ilman niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hassua kuin onkin, hiekoitussepelin käyttö on miehen mielestä usein turhaa. Joten jos haluan reilut hiekoitukset, on haettava omat sepelit :)

      Piha oli meilläkin kuin kupera luistinrata.

      Poista
  10. Naurattaa yhä tämä teidän hiekoutus'taistelu' :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että aiheuttaa ainakin hymyilyä :)

      Poista