Sivut

maanantai 7. tammikuuta 2019

Härkäviikot

Härkäviikkojen lasketaan alkavan loppiaisesta ja kestävän aina laskiaiseen tai Marian päivään saakka. 


Meillä vietiin tänään joulukuusi ulos. Perinteisesti se on viety vasta Nuutinpäivänä, 13. tammikuuta, noudattaen vanhaa sanontaa 'Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi'. Nyt on muuta ohjelmaa Nuutin päivän tienoilla, joten kuusi pääsi pihalle lintujen iloksi. Ulos puutarhaan jäi vielä valoja, samoin sisälle pari valoa ikkunoille. 


Tämä joulun yksi amaryllis on tehnyt melkoisesti kukkia. Kolme vartta on noussut ja jokaisessa neljä kukkaa. Tänään kun otin kuvia siitä, huomasin, että ainakin yksi varsi on vielä nousemassa nuppuineen. Melkoinen voimavarasto siihen isoon sipuliin on kerääntynyt. 




Väriltään tämä ennätyskukkija on tuollainen raidallinen. Punainen oli niin tylsä ja valkoinen on ollut joka joulu, tänä vuonna sitten ostin tämän itse ja sain toisenkin raidallisen, se on vielä nupuillaan.






Härkäviikot tuovat tullessaan kaikenlaista, ei niin mukavaa kaikki. Leikkauksia molemmille, ensin minulla käsi heti ensi viikolla, minkäs teet kun ikää tulee. Osia paikkaillaan, ei vielä sentään vaihdeta kokonaan uusiin. 

Mutta mukavaakin on tiedossa, tottakai. Taidepajan olen avannut joulutauon jälkeen, akryylimaaleja olen hankkinut lisää ja parhaillaan yksi työ on kuivumassa ja toinenkin odottaa jatkoa inspiraation mukaan. On se maalien kanssa läträäminen niin minun juttu!

Ja lumi, jota juuri alkoi sataa lisää, on saanut kylän miesporukan valtoihinsa. Heidän latukonemestarinsa teki herroille pellolle ladut ja awot, punainen anorakki vain vilahti kun meilläkin mies lähti pihasta luisteluhiihdellen kylätien yli testaamaan latuja. Hänen tehtävänsä on avata yhdyslatu koululta ojan viertä pellon laitaan, hiihtäen tietty. Koneella siihen ei pääse. Herra latukone XX (kuten muut hiihtokaverit häntä kutsuvat) avaa sen aina, niin pääsee itsekin täältä meidän pihasta hiihtämällä pelloille ja pian myös jäälle.

Kunhan selviän käsikirurgin toimista, ja olen siitä toipunut, olen päättänyt mennä kokeilemaan latuja minäkin. Hyvät karvapohjasukseni on jo kaivettu esille. Selkä kalvetkoon kipuineen. Pakkasraja minulla on toki hieman erilainen kuin miehellä, joka aina vielä -20 C hiihtää lenkin. Huh. Mutta haluan testata kuntoani, on mahdolisuus lähteä porukalla Lappiin keväthangille. Ehkä.

Tänään kävin kampaajalla ja juttelimme juuri kuntoilusta. Kumpikaan meistä ei ole kuntosali-ihmisiä, on päästävä ulos raittiiseen ilmaan, lumille, sauvakävelylle, hiihtämään tai muuten lumiseen metsään kävelylle. Minä tietty haluan järveen, kesät talvet.





17 kommenttia:

  1. Tässä pari vuotta sitten kävin selästäni fysioterapeutilla ja kysyin siellä käydessäni häneltä, että josko hän tekisi minulle sellaisen kevyehkön saliohjelman, kun en oikein kovasti voi punnertaa ja kun en itse asiassa edes oikein tykkää siellä salilla käymisestä, mutta kai sitä jotain pitäisi tehdä. Fysioterapeutti katseli hetken ja varmisti, että oliko ymmärtänyt oikein. Ja sanoi sitten, että jos en kerran siitä salilla käymisestä tykkää, niin ei siellä tarvi käydä. Tee jotain muuta, käy vaikka vaan kävelemässä, jos se on sellainen liikuntalaji, josta pidän ja joka tuottaa mielihyvää. Mitään ei tarvitse tehdä vastoin tahtoaan vaan päinvastoin; kaikki liikunta pitää olla sellaista, että siitä nauttii ja että siitä tulee hyvää olo ja hyvä mieli. Pääasia, että liikkuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä. Vain silloin liikuntaa tulee harrastettua säännöllisesti, kun se on mieluista ja siitä saa hyvän mielen.

      Viime kesänä kun kävin tuon selän takia fyssarilla minäkin, niin samaa sanoi hän ja totesi vielä, että kerran viikossa kuntosalilla kävijät ovat varsinaisia rehkijöitä, jotka eivät hyödy siitä juuri mitään. Mielummin muutama kerta viikossa jotain hauskaa, vaikka lumikengillä metsään :)

      Poista
  2. Olen luullut, että amarylliksiä on vain punaisia ja valkeita. Tuo vaaleanpunaraitainen on aivan ihana väri.
    Kyllä ulkona liikkuminen on parasta. Kuntosalilla ei voi hengitellä raitista ilmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin tuota raidallinen oli uusi tuttavuus, tosin kuvassa se näytti enemmänkin valko-punaraidalliselta. Mutta kaunis se on noinkin.

      Niin totta, mikään koneellinen kuntosalin ilmastointi ei korvaa raikkaan ilman ja metsän tuoksua tai avannon jälkeistä euforiaa. Sinä olet erinomainen esimerkki ulkona likkumisesta Seita!

      Poista
  3. Kattelin amarylliksiä joulunpyhinä kaupassa - oli roimassa alessa, olis saanu ihan nimelliseen hintaan - ja melkein ostin. Nupullisia lähes kaikki. Kummasti menneenä jouluna oli joulukukat "myöhässä". Ainaki mejän kaupoissa. Mutta mulla on sitten ongelma sen sipulin kans, kun se pitäs aina huolehtia seuraavaankin jouluun, kun ei sitä voi heittää pois. Hyasintin vielä voi, vaikka monena jouluna oon käyny senkin sipulin kuoppaamassa pihalle, kun on ollu kesäkelit jouluna.

    Salia on tullu kokeiltua sen verran, että ei viitsi mokomasta maksaa. Meän isolle kylälle tuli vanhaan kauppaan semmonen, ja siellä trimmatut nuoret naiset siinä näyteikkunassa söpösti stepperillä astelee - ei tulis mieleenkään mennä sinne ite näytille! Hyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myöhässä nuo minunkin amaryllikset ovat, toinen kukkii ja toinen on aivan nupuilla, sen sain uutena vuotena. Olen istuttanut kukkapenkkeihin joka vuosi hyasintit ja amarylliksen sipulit, vaan eivät ne siellä kuki. Ei raski kompostiinkaan heittää :)

      No juuri eilen kampaajani kertoi tutustaan, joka käy niillä itsepalvelukuntosaleilla, ja siellä kuulemma käy monia nuoria istuskelemassa kahviossa hienot treenivaateet päällä. Eivät siis treenaa vaan näyttäytyvät! Saavat kuulemma hienoja kuvia Instaan. Voi pyhä sylvi ja pari muuta naista :D


      Poista
    2. No sitä olen epäillytkin, ne ei koskaan näytä siltä, että olis tehneet mitään. Meikit siististi ja tukka hyvin - ei ees hiki.
      Mulla on joskus hyasintti kukkinu kesällä, mutta ei ne kovin pitkäikäisiä ole.

      Poista
    3. Ja kuulemma pitkät hienot kynnet kuvataan jonkun laitteen luona :D

      Muistelin muuten, että on kerran yksi hyasintti kukkinut sellaisen onnettoman ohuen pienen kukan...

      Poista
  4. Onpa hieno amaryllis! Mulla on vieläkin ikivanha ryllis, joka tekkee sen kaks kukkaa :) Mut on se hyvä jokaisella on mahollisuus harrastaa mielilajejaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten ihmeessä saat sen amarylliksen säilymään kukkivana, wau.

      Joo, tiedän kyllä joitain nuorempia, jotka tykkäävät käydä kuntosalilla mutta silti myös ulkoilevat. Mutta tässä iässä ajattelen, että tärkeintä on mielihyvä ja jaksaminen.

      Poista
  5. Vau, mikä amaryllis!!

    Heh, Herra Latukone XX :D Hyvä valinta luottotehtävään, hän ei ainakaan heitä hiekkaa laduille!!

    Upeaa, että olet löytänyt maalilla leikkimisen ilon! Minäkin kaipaisin hiukan inspistä siihen hommaan. Kesällä tulen sitten pystyttämään puutarhaanne taidepihan lettupalkalla!

    Tsemppiä leikkaukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen kun sain kukan kuvattua, meinasi kaatua koko komea amaryllis lattialle, onneksi sain kiinni, tosi painavia kukkia.

      Herra latukone on jo hiihtämässä :) Jotkut kulkee autolla järven rantaan pari kilometriä, ei meillä :)

      Hyvä idea, perustetaan kesällä pihalle ja ulkoterassille taidepaikka. Saat kyllä muutakin kuin lettuja, mutta kumminkin ruokapalkalla, eikö vain? Sipehän jo ilmoittautui. :D :D

      Poista
    2. Niin, ja kiitos tsempistä, Susu!

      Poista
  6. On amarylliksiä ja Amarylliksiä!
    Härkäviikon osateemoissa olette askeleen edelle: täällä vasta tutkitaan, mitä voidaan, teillä jo hoidetaan, mitä voidaan, mutta ollaan siis kaukana siitä henkilääkärimme kolmannesta osiosta, jotta mietitään sitten näiden jälkeen jos joudutaan nostamaan kädet pystyyn, mitä tehdään. Isosti onnea matkaan teille molemmille: olkoon Asklepios teille suotuisa ja hoitakoot Hippokrateen suojatit hommansa kotiin kunnialla!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei vielä käsiä tarvitse nostella pystyyn.

      Hipppokrateen apulaiset vähän kompuroivat syksyllä, joten nyt odotetaan parempaa lopputulosta. Koskaan ei voi tietää.

      Kiitokset toivotuksista ja sinne myös kevättä mieleen ja kroppaan!

      Poista
  7. Amaryllis tarttee lehtien kuihtumisen jälkeen talvilevon viileässä ja pimeässä ja kesällä ulos, ei kovaan paahteeseen. Mulla ei ole kovin hyvät olosuhteet, mut on se kukkinu joka vuosi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä Lissukka, taidankin vielä nuo amaryllikset sitten pimeään maakellariin kesään asti. Kokeilen onnistuuko uusi kukinta ensi jouluna.

      Poista