keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Kaikki kiiltävä ei ole kultaa

Eilinen retki Ideaparkin ihmeellisiin syövereihin tuotti tulokseksi kipeän polven ja monia hoidettuja asioita ja hyvän mielen. 



Aloitetaan autosta. Sehän on ollut kurainen jo pitkään ja olen odottanut ihmettä tapahtuvaksi, että jossain taas saisi laadukkaan käsinpesun sille. Oma vakituinen pesupaikkahan lopetti jo lähes pari vuotta sitten. Ennen Ideaparkin reissua katselin siellä olevia liikkeitä ja silmääni osui Ideapesu. Ajattelin sen ensin olevan tavallinen pesula, mutta klikkasin kumminkin sivut auki ja katsoin. Autopesua! 

Ideapesu sijaitsee parkkipaikalla aivan Ideaparkin lähellä. Palvelu siellä toimi kätevästi. Mennessäni Ideparkkiin jätin auton pesupaikalle ja 'Avaimet käteen' - palvelu hoiti auton pesun ja vahauksen sillä aikaa kun minä humputtelin shoppailemassa. Olin tyytyväinen ja tiesin, että päivästä tulee hyvä, kun autonpesu hoituu siellä ihan itsekseen. Tai siis mukavan nuoren miehen hoitaessa sitä.

Olin myös selvittänyt, että koska kyseisessä ostosparatiisissahelvetissä on ennakkoäänestyspaikka, saisin äänestyksen hoidettua pois. Oli vielä viimeinen äänestyspäivä. Sielläkään ei ollut ruuhkaa yhtään, samantien sain ääneni annettua ja virkailijan kanssa suljimme sen lukuisiin kuoriin ja minä tipautin kuoren uurnaan.

Seuraavaksi muutaman pikkuasian hoito apteekissa ym ja sitten pääasiaan eli puhelimen ostoon. Olen jo kuukausia sitten myöntänyt itselleni, että ikivanha puhelimeni on jossain vaiheessa vaihdettava uuteen. Vanha alkoi sammua itsekseen ja muitakin kummallisuuksia siinä vanhuuttaan oli. En vain ollut saanut selvitettyä itselleni minkälaisen puhelimen ostaisin. Muistan kyllä vakuuttaneeni, että älypuhelinta en tarvitse, mutta ei niitä oikein muitakaan enää asiallisia ole. 

Olin tapani mukaan tutkinut puhelintarjonnan netistä, konsultoinut aviomiestä hänen puhelimestaan ja miettinyt mihin kaikkeen puhelinta käytän. Tiesin, että halvinta ei kannata ostaa ja kalleimmat, lähes tuhat euroa maksavat ovat täysin tarpeettomia. Siispä näillä eväillä olin päätynyt tiettyyn malliin ja sitä sitten menin katsomaan oman puhelinoperaattorini kaupasta. Kerroin myyjälle tiedot mitä tarvin ja kerroin lopuksi merkin ja mallin ja myyjä (nuori mies hänkin) totesi, että harvoin on asiakas noin tarkkaan selvillä siitä mitä haluaa. Vaan minäpä olin.


                              













Sitten tuli värin valinta. Tietenkin olin ajatellut mustaa (miksi kaikki pitää olla mustaa?) Sitten kävikin niin, että myyjä nautti kullanvärisen mallin. Olin myyty, halusin sen. Ja sen myös ostin. Sitten vielä kuoret päälle ja koska hulluttelu oli jo edennyt kolmannelle asteelle, otin valkoiset nahkakannet. Löytyy puhelin ainakin helposti laukusta. 

Parin tunnin shoppailun jälkeen olin ihan puhki ja tarvitsin ruokaa vahvistukseksi. Bella Roma tarjosi oivan lounaan ja taas jaksoin eteenpäin.

Suuntasin lounaan jälkeen vielä ruokakauppaan ja sieltä autoani hakemaan sen pojun hoidosta. Kylläpä Volvo oli kiiltävä. Kotimatkalla ajelin ja ihmettelin kun maisemat, harmaasta säästä huolimatta, näyttivät niin kovin kirkkailta.

Mielikin kirkastui. Joskus voi olla shoppailuunkin tyytyväinen, vaikka metsäkävelyä se ei silti voita.





18 kommenttia:

  1. Selvästi plussan puolelle jäänyt reissu :). Ja kultainen on munkin puhelin. Jotenkin niin luksus, että ei tuntunut musta tai valkoinen vaihtoehto sen rinnalla varteenotettavalta. Muuten se onkin sitten ihan täysi susi, mutta se on toinen juttu se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, reissu oli hyvä. Tarkkaan suunniteltu, nääs :)

      Toivotaan, että tuo puhelin ei osoita susimaisia piirteitä, miehellä on siitä vanhempi versio ja on tyytyväinen.

      Poista
  2. No mustahan ei erotu mistään! Kun puhelin on hukassa, niin sitä ei löydä. Kullankimallus voi osuakin :) Mukava kuulla, että kerrankin on ollut noin positiivinen kauppareissu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä reissussa osui moni asia nappiin :)

      Poista
  3. Juu, ei voita ja ostoshelveteistä ollaan yhtä mieltä, mutta kunnioitettava rundi sarjasta yksi tie monta asiaa! Luuri näyttää kovasti samalta, minkä mies reilu viikko sitten kävi back up manimme, pojanpojan kanssa ja suosituksesta ostamassa ja tyytyväisyys on ollut suurta luokkaa. Sisäänajokin on sujunut ilman ilmassa lparveilevia tviit (ruma sana)-lintusia, kuten oli edelliskerralla laita... Sudet susina metsäin siimeksessä; Sinulle onneittelut luurista, puhtaasta menopelistä ja etenkin kirkkaasta mielentilasta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista Takkutukka. Myönnän, että yksi piip sana on tänään tullut asennuksia tehdessä, oma moka kumminkin ei puhelin.

      Yleensä nuo ostosreissut ovat rasittavia ja hankalia, enkä niitä usein tee. Tämä oli selvä poikkeus.

      Poista
  4. Vau, hurja päivä, tuollainen ottaa voimille. Ostoshelvetit eivät ole siitä kevyemmästä päästä. Vaan kätevästi hoituu monikin asia, niin kuin nyt tuo auton pesu.
    Vuosi sitten ostin ekan älypuhelimeni, kun vanha älytön alkoi vedellä viimeistään. Minulla on punaiset kannet siihen, löytyy laukusta. Puhelimenkäyttö on samanlaista kuin ennenkin, lähinnä tekstailen ja vastaan harvoihin puheluihin. Joskus reissussa ollessa tsekkaan sähköpostit ja kerran olen käyttänyt googlea selvittääkseni yhden osoitteen! Hurjaa.
    Vaan, eipä siihen älyyn jää koukkuun, olen huomannut.
    Vaikka ehkä pitäisi hiukka lisää älyä hankkia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattui sopivasti paikka, jossa kaikki hoitui.

      Olen siis vuoden myöhemmin siirtynyt äly-aikaan kuin sinä. Ei muutu minunkaan puhelinkäyttöni, nettiä käytän kotona. Kulkeehan se tuossa nyt mukana, jos joskus vaikka eksyy. Hehee.

      Poista
  5. On se kiva kun saa kaikkia asiat ja ostokset hoidettua. Monesti käy niin ettei löydy mitä lähtee etsimään.
    On sitä uudessa puhelimessa aina opettelua, ainakin mulla. Eikä kaikkia ominaisuuksia tule, eikä osaa käyttääkään, mitä niissä nykyisin on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, joslähtee vaan etsimään jotain, niin ei löydy. Nyt oli trakat suunnitelmat netistä etukäteen katsottuna.

      Onhan noissa uusissa puhelimissa paljon kaikkea turhaa, suurin osa sovelluksista on sellaisia, joita en käytä. Jotain kiintoisaakin löytyi. Ehkä ammattitaustasta on minulla jotain hyötyä puhelimen käyttöönotossa :)

      Poista
  6. On sillä älypuhelimella puolensa. Me hankittiin viime syyskuussa semmoset molemmille. Minulle se oli suorastaan pelastus, kun jouduin pian sen hankkimisen jälkeen moneksi viikoksi sairaalaan. En tiedä miten aikani olisi sen jännityksen ja pelon keskellä kulunut, ellen olisi voinut pitää yhteyttä somessa sukulaisiini ja ystäviini. Joo, olen naamakirjassa ollut jo vuosia ja tykkään siitä ;D

    Onnea hyvälle hankinnalle ja mukavaa kun päivä oli muutenkin onnistunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aila!
      Minulle hankinta oli vähän pakon sanelema, kun entinen puhelin meni vanhuuttaan rikki. Tabletti minulla on ollut läppärin lisäksi jo monta vuotta. Se on minusta tosi kätevä reissussa, mutta puhelimena liian iso.

      Naamakirja ei ole minua varten. Monestakin syystä, lähinnä tietoturva(ttomuus) ja ammattitaustani. Varsin hyvin tulen toimeen ilman.

      Poista
  7. Onnea uuden puhelimen kanssa. Ihan ensinmäiseksi hanki se 112 sovellus. Neuvon kokemuksen syvällä rintaäänellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää sitten asentaa, jos vaikka eksyy.

      Poista
  8. Kyllä se niin on, että päivä sujuu mukavasti jos saa hyvää palvelua nuorilta miehiltä! :)

    VastaaPoista
  9. Hyvä idea tuo avaimet käteen-pesu. En tykkää käyttää pesukoneita, ahtaanpaikankammo vaivaa. Täytyykin selvittää löytyykö kotipaikkakunnalta tuollainen autonpesupalvelu.
    Onnea uudelle puhelimelle. Omani on kolme vuotta vanha, eikös se puhelinikänä ole jo paljon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kätevä autonpesu, sain asiat hoidettua sillä aikaa.

      No, minun entinen puhelimeni oli 8 vuotta vanha, joten kolme on vielä ihan kohtuullinen ikä :)

      Poista