keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Aamun raikkaus


Aamulenkille lähtiessäni tänään oli +2 C. Ilma lämpeni sitten kuitenkin auringon paistaessa. Kuljin metsäpoluilla aina metsälammelle asti. 


Ahkeria verkonkutojia.










Naavan taustalla puiden lomasta pilkottaa metsälampi

Kovasti on flunssaa ollut tuttavilla. Monta kyläreissuani on peruttu kun ystävät ovat sairastaneet oikein kunnon flunssan. No eilen viimein pääsin tuonne naapurikaupunkiin yhden ystävän luokse ja paransimme maailmaa koko iltapäivän. Tai oikeastaan enemmän puhuimme ihan omista sairauksistamme. Kummallakin on riesanaan niitä tarpeeksi ja ikä tuo lisää. 

Lääkkeiden hinnoista keskustelimme ja totesin, että lääkekattoni (kelan korvaukset) tulivat jo heinäkuussa täyteen. Ystävä pisti paremmaksi, hänellä se reilun 600:n euron summa oli täyttynyt jo toukokuussa. Loppuvuosi lääkitään sitten puoli-ilmaiseksi. Olen laskenut matemaattisen tarkkaan montako erää voin hakea tänä vuonna.  No, mielummin sitä tietty olisi terve, vaan näin se nyt menee. 

Myönnän itselleni mitalin: joka ikinen aamu olen lähtenyt lenkille.




18 kommenttia:

  1. +2 astetta, huh!

    Hyvä, että paransitte ystäväsi kanssa maailmaa, sitä maailma tarvitsee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pipo ja käsineet oli aamulla tarpeen.

      Itämeri jäi vielä putsaamatta :)

      Poista
    2. Hyvä syy tavata ystävä uudestaan ja saada Itämerikin puhtaaksi!

      Poista
  2. Kyllä metsäluonto on sitten kaunista - ja parantavaakin jotenkin. Olet mitalisi ansainnut! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Vaikka kuinka hankala olo olisi, niin metsälenkin jälkeen helpottaa.

      Mitali on tällainen: hyvät kahvit siemennäkkärin kanna :)

      Poista
  3. Tosi hienoa tuo lähteminen! Se on joskus vaikeaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä saa välillä pakottaa itseään rankasti. Mutta lenkin jälkeen on hyvä mieli, useimmiten.

      Poista
  4. Kauniin syysaamun tunnelman olet kuvissasi tavoittanut ja meille välittänyt; kiitos! Hauska naavaparta. Erityisen kiehtovia ovat nuo taiturikutojien seitit oksien välitse siivilöityvässä valossa.

    Kuvat kertovat hyvin siitä motiivista, joka saa pinnistelemään liikkeelle, vaikka kuinka kolottelisi ja kangistelisi. Hinataan välihousut kinttuihin, pidetään flunssat loitolla ja yritellään edelleen parantaa maailmaa; lisäruusukkeet mitaliisi tulevat täältä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Takkutukka lisäruusukkeista, ne motivoivat jatkamaan!

      Aamut ovat kovin erilaisia, milloin kaste on peittänyt kutojien verkot ja milloin taas yön ja aamun lämpö on pitänyt metsän kuivempana.

      Poista
  5. Onneksi on lääkemenoissa katot. Minulla ei täyty lähellekään. On niin halpoja lääkkeitä.

    Vaikken syksyihminen olekaan, varhaissyksy menee. Luonnossa on niin kaunista. Eilen kävelin tunnin metsässä hissukseen ja kuvasin samalla. Teillä on puhdas luonto naavasta päätellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lääkekatto on todella tarpeen, muuten menisi pitkälti toista tonnia lääkkeisiin vuosittain.

      Tuolla metsälammen lähistöllä on paljonkin naavaa, muualla vähemmän.

      Oliskohan ruskaa tänä vuonna, silloin on myös kaunista.

      Poista
  6. Kiitos kauneista kuvista. Niitä on mukava katsella töiden ohella

    VastaaPoista
  7. Hienot kuvat! Minun pitää ottaa oppia sinusta ja lähteä vaan, vaikka sitten kuinka pienelle lenkille voimien mukaan, mutta lähteä aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Keskeneräinen.
      Jos vaan jaksat, niin se tekee kyllä hyvää. Tärkeintä on lähteä,vaikka kymmenen minuutin kävelylle.

      Poista
  8. Aamun kosteus vasta paljastaa ahkerien kutojien työn tulokset. Kaunista.

    Onneksi on lääkekatto. Toivottavasti säilyykin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo aamun kosteus on juuri kauneinta näissä kotimetsissä tähän aikaan vuodesta.

      Kunpa säilyisi, tuli vaan mieleen, että kyllä sitä varmaan taas pian nostetaan. Ensin tuli se 50 euron omavastuu.

      Poista