Sivut

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

“Sarah Bernhardt” häikäisee jälleen


Suurin pionini eli vaaleanpunainen “Sarah Bernhardt” kukkii parhaillaan komeasti. Kunnon tuet, koivun rungoista ja juuttiköydestä, pitivät isot kukat pystyssä ja ehjänä myös sen viime viikon rankkasadepäivän. Tämä yksilö on yli 30 vuotta vanha, koska oli täällä jo meidän tänne muuttaessamme. Muut pionit ovat uudempia ja pienempiä.











Sivunuput aukeavat isojen kukkien kuihduttua, näin kukinta jatkuu pitkään



Omenasatokin on alkukesän kuivuudesta huolimatta ihan kohtuullinen. Ensimmäisenä, kuten aina, maistamaan päästään elo-syyskuussa näitä valkeakuulaita. Niitä meillä on kaksi isoa puuta, toinen on pohjoisen omenatarhan puolella ja toinen eteläisen. Näin on sato varmistettu säiden mukaan. Tänä vuonna näyttää pohjoisen tarhan kuulas tekevän enemmän satoa, molemmat toki tekevät hyvän sadon. Raakileet ovat jo melko isoja vaikka vasta juuri heinäkuu alkoi. Muiden lajien raakileet ovat pienempiä.

Kuvat pohjoisen tarhan valkeakuulaasta.






Vesi kielellä odotellaan...





Yksi oksa taipuu keinun päälle, joten keinussa istuessa voi nostaa käden ja napata omenan


Aamu on raikas ja houkuttelee puutarhaan takaisin, joten päätän pienen puutarhakatsaukseni tähän. Hyvää alkanutta heinäkuuta puutarhureille ja kaupunkilaisille!


20 kommenttia:

  1. Oooh miten komea pioni! Mun pioni ei edelleenkään kuki. Ehkä se pitäs siirtää jonnekin toiseen paikkaan, vaikkei se siitä tykkääkään. Kertaalleen jo siirsin sen kalliokilpien seasta turvaan.

    Komiat ompun alutkin on. Onko teillä tiputellu raakileita paljon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pionihan tykkää olla samalla paikalla pitkään. Minullakin on yksi valkoinen, kolme vuotta sitten ostettu ja tänä vuonna vasta teki yhden nupun, sekin kuivui pois.

      Tänä vuonna ei raakileita ole napsittu, kuivuus hoiti harvennuksen.

      Poista
    2. Meillä on kans ropissu paljon alkuja alas.

      Poista
    3. Sopivasti omppuja jäikin, ilmeisesti eivät suuresti kuivuudesta kärsineet kaikki lajit. Kasvupaikastakin riippuu.

      Poista
    4. Ja meillä ropisee kuivuuden takia saksanpähkinät alas. :-(

      Poista
    5. Voi harmi, pähkinäsato on teillä sitten pieni. Mutta täällä on nekin ostettava kaupasta.

      Poista
  2. Ooh, Sarah hehkuu oikean diivan tavoin!

    Hgissä on hurja tuuli, katselin tuossa parvekkeella ollessani, miten yhdestä männystä irtosi suht iso oksa, parempi pysytellä sisällä tänään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarah on kyllä minun lempikukkani, vaikka monet vaatimattoman näköisetkin ovat kauniita. Kotoa lapsuudesta muistan samanlaisen Sarahin.

      On kylmä tuuli täälläkin, tulin sisälle kun en tarjennut maalta keppejä tuossa ulkona kädet kohmeessa.

      Poista
  3. Laiskalle saaristolaiselle ei ollut kesäntoivotuksia, mutta pistän silti pari riviä tähän: upeita sinun pionisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Risa.
      Sorry, ensi kerralla lisään toivotuksiin saaristolaiset, laiskoja eivät kyllä ole :)

      Siispä: hyviä uintireissuja saaristolaisille heinäkuulle!

      Poista
  4. Ihana perintö edelliseltä asukkaalta. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Muistin kyllä kiittää pionista(kin) kun edellisen omistajan näin muutama vuosi sitten.

      Poista
    2. Valtavat, ihanat kukat pionissasi! Tuoksuuko pionin kukat?

      Poista
    3. Kyllä kukat tuoksuvat, mutta ei mitenkään voimakkaasti.

      Poista
  5. Jos oli upea nimen antaja, niin kyllä ovat uljaat pionisikin; kukinnot kuin Sarah B:n komia kiharapehko!
    Omput näyttävät jo nyt herkullista rouskaisua odottavilta, tällä kertaa ei tainnut olla pölyttäjistä pulaa? Viikonjatkoja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarah on kyllä varsinaienn diiva, sen ennätys on muutaman vuoden takaa, 46 kukkaa.

      Pölyttäjiä oli tungokseen asti, sellaisiakin, joita normaalisti ei alkukesänä näy.

      Kiitos, samoin sinne!

      Poista