Viikon 36 krapu - Kuvakrapu

 Vanhan kansakoulun puisto

Asunnottomat kaverukset Ville ja Vesku viettivät kesää pullojensa kanssa. Ruokaakin aina välillä jostain hamstrattiin, mutta tärkeintä oli saada juotavaa säännöllisesti.

Kesäyöt he nukkuivat puistoissa, metsikössä tai sillan alla.

Sopu säilyi niin kauan kuin juotavaa riitti. Auta armias kun viina loppui, niin samalla loppui sopu. Jos rahaa ei ollut, sitä kerjättiin, varastettiin ja lainattiin jne.

Kesäyö oli niin lämmin, että kaverukset päättivät viettää sen vanhan kansakoulun puistossa. Oikein penkeillä nukkuen.

Aamulla Vesku näki jo kaukaa kun Mustamaija rullasi hiljaa puiston käytävää.

Kaveruksille tuli kiire. Vauhdilla he keräsivät tavaransa ja hävisivät pusikkoon.

Poliisien ajaessa ohi, penkit olivat jo tyhjiä.

___________________________________________________________________________

Viikon 36 krapu on yllä oleva kuva.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat tai  kuva tai alkuteksti ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis. 

Viikon 35 krapu - Vuorovaikutuksen taito

Vuorovaikutuksen taito 

Vihreän koulutuskeskuksen pyöreässä salissa oli alkamassa kesän viimeinen kurssi. Raisa ja Paula pitivät ensin sisällä lyhyen luennon ja sitten keskusteltiin empaattisen vuorovaikutuksen taidoista.

Millainen on empaattinen ihminen? Hänellä on kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää, miltä toisesta tuntuu tai mitä tarpeita hänellä on.

Empaattinen ihminen kuulee myös niitä asioita, joita ei sanota ääneen. Tärkeintä on kuuntelu ja läsnäolo.

Lopuksi kurssi jatkui metsässä, kuljettiin metsäpolkuja ja sammaleen päällä. Tarkasteltiin luonnon tilanne näin loppukesällä.

Alli totesi paluumatkalla, että ´hän on saanut vuorovaikutusta yli oman tarpeen, kunpa jaksaisi kävellä takaisin, saisi nopeasti perillä odottavaa illallista´.

Illallisella jokainen sai todistuksen 650 €:n kurssista. 

______________________________________________________________

Viikon 35 krapusanat ovat:  empaattinen, sammal, tarkastella

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis. 

Varo saksia - KRAPU tulee

Ensi sunnuntaina 24.8.2025 loppuu krapu-paran kesäloma ja minä käyn sukeltamassa sen vesistä ylös ja SusuPetal ja minä pistämme sen töihin!

Krapu jatkuu melkein entisillä säännöillä, siis sata sanaa otsikko mukaan lukien. Lisänä on sellainen sääntö, että krapu - tekstit eivät voi olla jatkokertomuksia. Samoja henkilöitä toki voi olla monissa teksteissä, mutta tarina on aina kertaluontoinen.

SusuPetalin blogissa on lisää tietoa, tässä linkki.

Pistävät töihin, höh

Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet kirjoittajat!!

Pulaa parkkipaikoista

 Autojen parkkipaikoista on täällä varsinkin keskustassa ja sen läheisyydessä jatkuvasti pulaa. Rankennustyöt, tietyöt ja valokaapelien ym asennukset vievät aina parkkipaikkoja jo sinällään. Sitten vielä noiden kohteiden työntekijät hamstraavat autoilleen paikat jo aamusta alkaen.

Vaan tässä on parkkipaikka, joka on aina vapaa.  Se sjaitsee läheisen Salen seinässä, enkä ole koskaan täällä asuessani nähnyt siinä ainuttakaan koiraa.

Sateen ja ukkosen jälkeen

Sateenkaaria oli äsken useita metsän takaa nousemassa.  Vasta tällaisessa vaiheessa huomasin ottaa pari kuvaa ennen kuin kokonaan hävisivät pilvien taakse:

Asfalttien koristuksia

 Kävin aamulla varhain torilla. Pienihän meidän kaupungin tori on, mutta siellä on kaikki tarpeellinen: Vihannekset, marjat ja leivonnaisia. Satunnaisesti myydään kaikkea muuta, mm kenkävaunu ja vaatemyyjä olivat availemassa kojujaan.

Sitten kiinnitin huomioni kaupungin tekemiin istutuksiin, jotka kaunistavat asfalttiviidakkoa keskustassa.  Hyvin ovat helteidenkin yli säilyneet, niissä on monissa automaattinen kastelusysteemi.

Tässä muutama:

Onneksi elokuu toi hiukan helpotusta helteisiin. Tosin eilenkin ulkona oli kuin saunassa, ensin satoi hiukan vettä ja sitten oli lämmintä ja kosteaa. Hiki valui. 

Kävin eilen taas selkääni hoidattamassa kalevalaisella jäsenkorjaajalla. Parin-kolmen viikon välein käyn ja helpottaa aina joksikin aikaa. 

Tämä perinteinen kansanparannushoito on kyllä hieno taito. Aivan kuin taikaa olisi käsissä tällä minunkin jäsenkorjaajallani, aina löytyy se kipein kohta ja sitten hoito on ihan jostain muualta ja tehoaa kumminkin siihen pahimpaan kipuun. Ihminen on totisesti kokonaisuus. 

Torkkuvat sorsat

 

Sorsat olivat vielä unessa ulpukoiden keskellä kun pulahdin laiturilta järveen. Pari nosti päätään ja katseli minua, jatkoi sitten torkkumistaan.

Hieman viileämpi oli aamu, mennessä auton mittari näytti 19 astetta.  Toki se nyt jo on noussut 22:een.