Merikelpoinen
Nuorena olin kaunis ja maalipintani kiilsi punaisena ja valkoisena kun etenen merta pitkin.
Sisustus oli tiikkiä ja plyysiä. Kaikki hohti puhtaana ja istuimet olivat pehmeitä. Lapset saattoivat torkahtaa pehmeissä nojatuoleissa kun laiva puuskutti eteenpäin.
Silloin 1920- ja 30-luvuilla hienoimmat kaupunkilaisperheet muuttivat kesiksi huviloilleen saaristoon minun kyydissäni.
Mukaan perheiden piti pakata melkoisesti kaikenlaista tavaraa: pitovaatteita, vuodevaatteita, patoja, kattiloita, ämpäreitä, pesuvateja, ruokailuvälineitä ja monia muita kullekin perheelle tarpeellisia asioita.
Syksyllä palatessa kaupunkiin kyytiini pakattiin koko puutarhan syksyinen sato: hillopurkit, kurkkusaavit ja kuivatut yrtit.
Kesät kuljetin vieraita ja perheiden isiä huviloille ja takaisin kaupunkiin.
Haikeana muistelen tuota kaikkea.
Kaikki oli ennen paremmin.
Viikon 13 krapukuva on yllä.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat tai kuva ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.