Sivut

sunnuntai 31. heinäkuuta 2022

tiistai 26. heinäkuuta 2022

Aamupalalla ennen uintia

 


Tänä aamuna emo ohjeisti nämä 10 poikastaan nurmikolle vegaaniselle aamupalalle. Menin juuri rantaan kun näin tapahtui. Emo itse oli tarkkana järvessä muutaman metrin päässä.

Sitten minä menin järveen ja kymmenen minuutin päästä sain seuraa. Lähes pääni vierestä uiskenteli ensin emo ja sitten sotilaallisessa rivissä peräkkäin  10 poikasta, nämä kaikki siis.

Minun aamupalani onneksi oli kahvia ja paahtoleipää, ei tarvinnut sorsien kanssa nurmikkoa maistella.


keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Kulttuuria kesään

Ajelimme ystäväni kanssa eilen Noormarkun suuntaan, teimme opastetun kierroksen Villa Maireassa. 

Villa Mairea on Porin Noormarkussa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka valmistui vuonna 1939 Harry ja Maire Gullichsenin kodiksi.

Sieltä ajelimme vielä ympäristön kauniita ja hyvin hoidettuja maisemia kiertelemässä. 

Sisällä Villa Maireassa ei saa kuvata, tässä muutama kuva pihalta. Paikka on kaunis, hyvin hoidettuine pihoineen. Yläkerta on vielä yksityiskäytössä, joten siksi kuvauskielto.













Noormarkun kivikirkkokin sattui matkan varrelle ja poikkesimme sisään.


Kirkko on modernimpi versio keskiajan kivikirkoista. 


Päivän reissu virkisti mukavasti kesän laiskottelun lomassa. Jos matkaatte tuonne päin, varatkaa netistä etukäteen liput opastetulle kierrokselle, talosta sai paljon uutta mielenkiintoista tietoa oppaalta.



tiistai 12. heinäkuuta 2022

Kahta en vaihda


Auringonlaskun jälkeen eilen illalla katselin ulos ja vähitellen pilviin alkoi kertyä kaunis väri.




Tasan kuukausi sitten pääsin aloittamaan melko säännölliset aamuiset vesijuoksut läheisessä järvessä. Järvi kuuluu Pirkanmaan kirkkaimpiin: järven kirkkaus lähentelee ennätyksiä, sillä näkösyvyys on talvisin suurimmillaan jopa 8–10 metriä.

Uintipaikalla käy joka aamu porukkaa, ei toki tungokseen asti, mutta mukavaa kun on aina juttuseuraa. Jos haluaa olla omassa rauhassa, sekin onnistuu.

Tänä aamuna yksi rouvashenkilö nauroi minulle, että eilen kun hän lähti aamulla pois, niin minä jäin vielä juoksemaan ja tänään kun hän tuli, olin taas juoksemassa. Halusi tietää olenko käynyt välillä kotona lainkaan. Totesin käyneeni syömässä ja nukkumassa.

Mutta olen kyllä alkanut saavuttaa edellisten kesien lukuja excel-taulukkoni mukaan. Vedessä juostu aika on tänä kesänä yhteensä jo yli 20 tuntia. Kyllä sen huomaa jo kunnon kohenemisena ja myös unet maittavat kiitettävästi. Myös päiväunet. Samoin ruoka. 

Kahta en siis vaihda, järvi ja auringonlaskujen seuraaminen iltaisin. Sarjojen ja dekkareiden murhaajat/poliisit joutuvat hetken odottamaan kun katselen auringon painumista metsän taa ja mitä erilaisempia väriyhdistelmiä taivaanrannalla.

Kesästä yritän nyt nauttia, ei se niin kovin pitkä tämä Suomen kesä ole.