Uusia perunoita

Kävin eilen aamulla torilla ostamassa uusia perunoita. Uudet perunat ostan aina torilta, koska kaupan ns uudet perunat ovat jo valmiiksi vanhoja (irralliset) tai muovipussiin tukehtuneita ja nahistuneita.

Tori oli yhdeksän jälkeen vielä hiljainen, ja katselin mitä muuta sieltä voisi ostaa. Ei mitään, monissa myyntipisteissä oli lappu, että avaamme klo 10.   Minusta torin myyjät tulevat liian myöhään.

Jatkoin matkaani takaisin parkkipaikalle ja näin nuo kuutiot. En ollut niitä ennen huomannutkaan. Jäin sitten ihmettelemään, että mitä ne ovat. Otin kuvan ja kiertelin niitä, ei selvinnyt. Arvelin, että ne ovat jotain taideteoksia.

Sitten kun olin lähdössä autolleni takaisin, näin nurmikolla kyltin, josta asia selvisi. Ne ovat lasten kiipeilytelineitä.  Kyltissä oli ohjeistustakin, mm lasta ei saa nostaa valmiiksi ylös vaan hänen on kiivettävä itse. Selvisihän se!

Uusien perunoiden pussi kädessäni palasin autolleni ja ajoin kotiin.

Villejä lupiineja

Lupiinit ovat haitallisia vieraslajeja, jotka syrjäyttävät alkuperäistä kasvillisuutta, heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja vaikuttavat kielteisesti pölyttäjiin. 

• Lupiinit leviävät voimakkaasti ja valtaavat tilaa niittykasveilta, pientareilta ja metsäalueilta. Tämän seurauksena monet alkuperäiset, karuimpiin olosuhteisiin sopeutuneet kasvit, kuten päivänkakkarat ja kissankellot, eivät pärjää lupiinille kilpailussa. 

• Kun lupiini valtaa kasvupaikan, se vähentää muiden kasvilajien määrää ja siten monimuotoisuutta. 

• Vaikka lupiinin kukat ovat näyttäviä, niiden hyödyntäjien osuus on pieni. Lupiinin siitepölyssä on myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Lisäksi lupiinin kukintakausi voi häiritä pölyttäjien riittävyyttä loppukesästä, jos se varjostaa myöhemmin kukkivia kasveja. 

• Lupiinit voivat tukahduttaa ja varjostaa kasvavia puuntaimia, mikä vaikeuttaa metsän uudistusta. 

• Vaikka lupiinit ovatkin monien mielestä kauniita, niiden laaja leviäminen  muuttaa perinteisiä kulttuurimaisemia.

                 

Tässä kotini lähellä on lupiinit lisääntyneet aivan mahdottomasti. Kuvia olisi saanut satoja erilaisia. En jaksanut kuin muutaman kuvata, kyllästytti jo mokoma maan valtaaja. Pidän kaikista kukista, myös lupiineista, mutta liika on liikaa.

90-luvulta muistamme J. Karjalaisen Villejä lupiineja.  

Aamu-uinnilla

 Eilisen sadepäivän jälkeen huomasin tänään aamulla ihanan auringonpaisteen ja kahvit keitettyäni läksin jo varhain järvelle aamu-uinnille. Aurinko lämmitti jo ennen kahdeksaa. Vesi ei ole lämmennyt, nyt oli vielä 16 astetta, välillä oli jo 18 mutta sateet ja tuulet viilensivät vettä. Mutta ihanasti raikastaa vesi.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku:

Eilinen sade kasteli rantahiekan niin, että siitä sai hyvin tehtyä kakkuja. Pikkutyttö tuli aamulla äitinsä kanssa uimaan ja esitteli meille muille eilen illalla tekemiään kakkuja. 

Keskikesä lähestyy

Juhannuksen aikaan suunnilleen kukkivat päivänkakkarat ja maitohorsmat.  Voittavat minun mielestäni kaikki jalostetut puutarhakukat, niin upeasti kuuluvat nämä kaksi Suomen luontoon.

Vietän rauhallisen juhannuksen ja siihen sopii tämä Leinon runo hyvin. Jokaisessa järvessä tahtoisin uida ja jos iltaisin ikävä tulee mieleen, niin ilmestyy myös kaunis sateenkaari:

Juhannus

Minä avaan syömeni selälleen

ja annan päivän paistaa,

minä tahdon kylpeä joka veen

ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus

ja juhla ja mittumaari,

ja jos minä illoin itkenkin,

niin siellä on sateenkaari.

Eino Leino

Hyvää Juhannusta kaikille täällä poikkeaville!

Sunnuntain aamu

Läksin aamu-uinnille seitsemän jälkeen. Kotipihassa oli lämmin ja lähes tyyni aamu.

Mutta kun pääsin järven rantaan, tuuli tuntui siihen paikkaan melkoisesti. Viileäkin oli. Hellettä on luvassa päivällä, joten ehkä silloin tyyntyy. 

Järvivesi ei ole juurikaan viime päivinä lämmennyt. Asteita oli nyt edelleen 15. Lähes joka päivä on tuuli sekoittanut vettä järveltä uimarannan suuntaan ja viilentänyt sitä. Toinen syy on kohtalaisen kylmät yöt. Vuosi sitten jo toukokuussa vesi oli lämpimämpää.

Minua ei veden viileys haittaa, päinvastoin, raikastaa mukavasti.

Näin rauhallinen oli sunnuntain varhainen aamu. 
Vasta pois järvestä noustessani tuli muitakin aamu-uimareita.

Sorsa nukkui rauhassa, on tottunut uimareihin.

 

Kaikki luonnossa kasvaa nyt

 Tänään on melkoinen tuuli. Muutaman kuvan sain otettua kauniista puista, joista näkee, että kesää tekee niiden kukinnot ja  väritys.

Pihlajat kukkivat komeasti

Männyn kukinta on voimakkaimmillaan kesäkuun alkupuolella. Männyn hedekukinnoista vapautuu tuulen mukana keltaista siitepölyä, joka leviää emikukintoihin ja pölyttää niitä. Siitepöly värjää paikoin vesiä keltaiseksi, ja oman puun siitepöly ei emikukille kelpaa. Kävyksi kehittyminen vie noin vuoden. 

          

Kuusenkerkät, eli kuusen nuoret vaaleanvihreät versot, ovat alkukesän herkku, joita voidaan hyödyntää myös ravintona. 

Niitä kerätään yleensä touko- ja kesäkuussa, kun ne ovat pehmeitä ja vielä vaaleanvihreitä. 

Kuusenkerkissä on runsaasti C-vitamiinia, A-vitamiinia, K-vitamiinia ja antioksidantteja. 

Entinen keltainen

 

Nyt äkkiä puhaltamaan!