Sivut

lauantai 30. joulukuuta 2017

Vuosi vaihtuu






Kiitokset lukijoilleni kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää tulevaa vuotta 2018!



"On kaksi tapaa elää: joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä."

"There are two ways to live: you can live as if nothing is a miracle; you can live as if everything is a miracle."

Albert Einstein





torstai 28. joulukuuta 2017

Välipäiväkirjoitus


Välipäivä-ALE, välipäivämarkkinat, välipäivätarjoukset, välipäiväturnaus jne. Juhlapyhien välissä olevat päivät ovat saaneet monenlaista kaupallista ja urheilullista merkitystä. Tuo välipäiväturnaus on tuossa meidän kylän koulun kentällä järjestettävä luistelutapahtuma lapsille. Sieltä saisi kuumaa mehua ja makkkaraa. 

Nyt näyttää kyllä siltä, että saman turnauksen voisi järjestää sillä 600 metrin matkalla meiltä koululle, missä kohtaa vaan kylätiellä, niin liukasta on. Ajelin sen aamulla autolla lähtiessäni kauppaan. Kävin heti aamulla varhain Prismassa täydentämässä varastojamme seuraavaa pyhärupeamaa eli vuoden vaihtumista varten. Marketti oli lähes autio ja tyhjä, taisivat lomalaiset ja muut asiakkaat nukkua vielä. Rakettimyynti ja sen jonot olivat puutarhamyymälässä, onneksi. 

Edellinen käynti ko kaupassa meillä olikin viikko sitten, hyvin oli ruokaa varattuna ja vielä runsaasti on jäljelläkin. Eilen tosin leivoin sämpylöitä kun teki tuoretta leipää mieli, eikä pakkasesta otettu tuore vastannut mielihaluja, niin oli leivottava.





Sain valkoisen atsalean lisäksi myös punaisen, nyt kiinnostuneena seuraan kumpi säilyy pitempään hengissä. Joulukuusemme on oikein tuoreen metsän tuoksuinen, on kuin pala metsää olisi sisällä. Amaryllis on komea, siinä oli mukana lappu, että kasvilla on kaksi vartta ja molemmissa 3-4 kukkaa. Ainakin tässä ensin nouseessa varressa on yksi kukka auki ja kolme nuppua, se vaatii jo tukea. 

Ravintolatoiminta linnuille kukoistaa. Tänä talvena suurin joukoin ovat liikkeellä urpiaiset, punatulkut ja mustarastaat. Juotiin äsken päiväkahvit keittiössä ja laskettiin, että ruokailemassa oli mm  9 kpl mustarastasta maassa. Se musta kanatarha puuhailee yleensä kuusiaidan alla ja syöksyy sieltä syömään.

Ai niin, tunnustus tähän perään heti. Sorruin välipäivä-Alen ostoksiin verkossa. Mutta kun halvalla sai ja olin saanut jo kesällä kyseiseen kauppaan lahjakortin, niin laskeskelin, että kun siihen laitan vain hiukan lisää itseltäni, niin saan kolme vaatetta erittäin edullisesti. Lahjakortti oli GS-kauppaan, enkä ole nettiluetteloa tutkailemalla onneksi aiemmin löytänyt sieltä mitään mieluista. Ne vaatteet ovat vähän liian kirjavia makuuni. Nyt sattui löytymään oivallisia mustavalkoisia.


Vuoden viimeisiä päiviä on jäljellä enää muutama ja sitten sen naapureiden ja muiden kyläläisten tulitusräiskeen kautta siirrytään jo vuoteen 2018. Vuodet kuluvat tosi nopeasti.







maanantai 25. joulukuuta 2017

perjantai 22. joulukuuta 2017

Hyppivä tonttu


Tuomaan päivä on mennyt ja päivät pitenevät. Valkoisen atsalean hankin itselleni ja hoito-ohjeessa lukee, että tarvitsee runsaasti valoa. Jaa-a, mistähän sille valoa saisi, vuoden pimein aika. Tälle päivälle on sääennustekuvissa puolikas aurinko, katsotaan tukeeko käytäntö teoriaa.

Äsken kuvasin atsaleaa ja yhtäkkiä...






Tonttu odotteli punaisella pöydällä...



Katsoi tilaisuutensa tulleen ja hyppäsi kuvaan mukaan:


Sellaisia nuo pienet tontut




Kaikille lukijoilleni oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa!





maanantai 18. joulukuuta 2017

Lopulta valo voittaa


Tänään aamulla sain esimakua päivän pitenemisestä kun aurinko noustessaan valaisi, ensin oranssillahämyllä ja lopulta kirkkaalla valollaan.

















Talvipäivän seisaus on vasta torstaina Tuomaan päivänä ja sitten päivä alkaa pidentyä. Voi sanoa, että hyvä Tuomas joulun ja valon tuopi.

Joulun valmisteluja on meillä tällä viikolla vähän joka päivä, ei tunnu stressaavalta kun tehdään pari asiaa päivässä. Tänään kuitenkin aloitan viikon kampaajalla, hiukset lyhenevät taas kuosiinsa. 





lauantai 16. joulukuuta 2017

Kulkija aamuhämärässä - joulun satu


Oikeastaan ei ollut vielä edes hämärä vaan suorastaan pimeä. Valkoinen lumi maassa ja se, että taivaalta satoi koko ajan lisää lunta, teki aamusta hieman valoisamman. Läksin jatkamaan talkoopussien jakoa. Tuolle aamupäivälle oli kaksi paikkaa sovittuna, vanhukset ovat aamuvirkkuja. Viikon varrella leivoimme talkoilla pullaa, pipareita ja muutaman kuivakakun. Pakkasimme laatikot, jokaiselle yksin asuvalle vanhukselle, jolta olimme saanet luvan/kutsun, veimme joululeivonnaisia ja muuta joulun syötävää. Nimenomaan sellaisille, jotka asuvat yksin, eikä heillä ole ketään tulossa joulun aikoihin. Samat paikat ne ovat vuodesta toiseen ja joka vuosi meidät toivotetaan ensi vuonna tervetulleeksi. Jokainen vanhus myös lisää perään, että jos hän on elossa vielä silloin. Lähteissä meinaa tulla - tuleekin - kyynel silmään. Yksi paikka on minulle ainakin erityisen surullinen. Meille näytetään joka vuosi tyttären perheen kuvia, perhe asuu ulkomailla, ei kovin kaukana, tänne eivät ole ehtineet vuosikausiin. 

Aamulla lähteissä oli kamerakin tietty mukana ja otin pihasta lähtiessäni muutaman kuvan. Tänään on aamulla aivan samanlainen maisema vielä, tosin satava lumi on jo märkää:








Valkoinen pipo kaikilla pelaajilla ja pallokin kuorrutettu lumella.
Lajina tässä snowball.


Jo muutaman vuoden olemme saaneet todeta, että ilmeisesti talkoot ovat K-50 kovaa kamaa, koska sen nuorempia ei moneen vuoteen ole mukana ollut. Jutut meillä kyllä siinä porukassa lentävät laidasta toiseen ja vähän laidan ylikin, joten ei sinne ihan pienellä elämänkokemuksella kannata ujuttautuakaan. 


Pysyykö lumi jouluun asti?


Omat joulun ruokien valmistelut edistyivät perunalaatikoilla. Eilen illalla keitin kattilallisen perunoita ja yön ne imeltyivät ja nyt aamulla tein pakkaseen valmiit raaka-pakasteet odottamaan paistamista. Kinkku hankittiin torstaina, se odottaa ensi viikon loppupuolella leivinuuniin pääsyä. Ensi viikolla haetaan kuusi, mies haluaa sen aina laittaa ja minä nautin tuoreen kuusen tuoksusta, se on oikea joulun tuoksu, kynttilöiden ja ruokien lisäksi. 

Tärkeää on myös varata joulun pyhiksi tarpeeksi lukemista. Nyt näyttää hyvältä, hain kirjastosta viimeisimmät varaukset uutuuksia ja kirjapino näyttää monipuoliselta ja kohtuullisen korkealta. Hätätilassa oma kotikirjasto täydentää lukuhimoa.




tiistai 12. joulukuuta 2017

Ravintolatoiminta laajenee


Eilen olin asiointireissulla ja viimeisestä kaupasta eli Honkkarista löysin uuden linturavintolan. Sinne mentiin ihan vaan miehen pyynnöstä hakemaan säkki hiekoitussepeliä. Sitä ei löytynyt mistään varastoista kotoa (hyvin piilotettu, veikkaan) ja oli pakko ostaa. Nähtäväksi jää milloin ja miten tuota sepeliä käytetään. Minä menin samalla Honkkariin ostamaan kynttilöitä ja kun näin tuon linturavintolan, olin myyty. 

Uusi ravintola on peltiä ja sinne mahtuu reilun litran verran siemen-pähkinäseosta.  Entinen iso ravintola vetää melkein ämpärillisen, mutta eihän sitä voi näillä märillä keleillä täyttää kokonaan. Ruoka menisi yhdeksi kosteaksi mössöksi. Kovilla pakkasilla laitan sen melkein täyteen.

Tässä uusi eilen kuvattuna:


Uusi ravintola oli heti suosittu


Vanha ja uusi

Tänään onkin kuva ihan toisenlainen, lunta on satanut aamuviidestä saakka taivaan täydeltä:



Uusi ravintola lumisateessa


Maassa on jo nyt puolenpäivän aikoihin yli parikymmentä senttiä lunta ja koko ajan tulee sankkana lumisateena lisää. Onneksi vielä ollaan asteen verran pakkasella, katsotaan kuinka käy myöhemmin kun on nollakeliä luvassa. Minä nautin täällä sisällä kauniista lumisesta maisemasta. 





sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Hämärän värit


Lauantaina hämärän alkaessa oli ulkona erikoinen punertava sävy. Saunan lämmitessä ihmettelin tuota erikoista, aavemaista tunnelmaa ja kaivoin kameran esiin.




Hetken päästä kaikki oli taas ennallaan ja maailma sinisen hämyinen:




Laitoimme valkoisten pienten lamppujen sarjan  yhteen suureen mäntyyn, korkeat tikkaat apuna.  Toinen kiipesi ja toinen piteli tikkaita. Minä pitelin siis tikkaita. Valaisevat tuolta korkealta pimeällä kauniisti juuri pihaan saavuttaessa. 

Lumet ovat lähes kokonaan sulaneet, joitain plänttejä on jäljellä ja kaljamakelit kyläteillä. Pihan kulkureitit ovat sulaneet, joten hiekoitus-gate antaa odottaa itseään. Kyllä siihen vielä päästään, hiekoitussepeliä ei näytä olevan meillä missään, tai sitten mies on jemmannut sen jonnekin...

Lenkille en tänään lähtenyt liukastelemaan, selkä vihloo kilpaa polven kanssa. 




perjantai 8. joulukuuta 2017

Viikon varrelta - ruokaa ja sirkushuveja


Menneellä viikolla aloitin jouluruokien suunnittelut ja valmistelut. 
Joulua meillä vietetään vain jouluun kuuluvien ruokien osalta. Niistäkin poimimme vain ne, jotka itselle maistuvat ja jotta pitkät pyhät on helppo ottaa vaan pakkasesta laatikkoa lämpiämään ja leikata kinkusta siivuja. 

Alkuviikolla tein lanttulaatikot pakkaseen.



Lanttuja kuorin, pilkoin ja keitin 4 kiloa. Leivinuunissa paistoin laatikot.


Eilen laitoin sillit likoamaan ja tänään tein lasimestrin sillin jääkaappin maustumaan:


Lasimestarin silliä


Tänään löytyi kaupasta tarjouksesta lohta, joten sitä suolasin monta palaa ja laitoin pakastimeen:

Suolalohta



Viikon varrella leivoin, osa jo maisteltiin ja loput on pakkasessa:

Tiikerikakku, mutakakku ja joulutorttuja omenamarmelaadilla


Ensi viikolle jäi vielä tuuvinki eli se perinteinen hämäläinen imelletty perunalaatikko. Ne pakastan raakana. Loput joulun ruoat valmistan lähempänä joulua.

Ensi viikon lopulla on myös talkooleipomispäivä, jolloin kyläyhdistysporukka (lue: 3 naista) kokoontuu leipomaan kylän vanhuksille joululeivonnaisia ja sitten kierrämme heidät läpi ja saamme perinteen mukaan kahvit joka talossa. Pakettiin laitetaan leivonnaisten lisäksi vähän mitä kukin tarvitsee, kahvipaketti ja mitä nyt milloinkin keksitään. Tärkeintä on se kiertäminen viidessä (alkujaan heitä oli toistakymmentä) eri talossa, lämmin vastaanotto on joka vuosi ollut. Siitä tulee se joulun tunne.

Satavuotisjuhlakin on saatu päätökseen. Monenlaista pippaloa asian tiimoilta on järjestetty, suurimpana tietty linnan juhlat. Pikkasen hymyilytti ne eilen ja tänään lukemani kirjoitukset, joissa mollataan sitä pukuloistoa ja typerää kättelyä pressan linnassa. Kumminkin istutaan ja vahdataan sitä TV:stä. Minkä ihmeen takia? Minä olen "boikotoinut" sitä miehen suosiollisella avustuksella jo vuosikausia. Meillä ei kyseisenä iltana TV:tä katsota. Muuten en ota kantaa itsenäisyyspäivän juhlintaan tai muuhun satavuotistouhuun, mutta kiitollinen olen siitä, että mm oma isäni oli meille itsenäisyyttä puolustamassa.








keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Sata vuotta itsenäisyyttä


ONNEA 100-vuotiaalle Suomelle!


Suomi 100 vuotta
-betonia sinisin mosaiikein ja valkoinen kynttilä-



sunnuntai 3. joulukuuta 2017

1. adventtisunnuntai


Eilinen luminen maisema on muisto vain. Tänään on satanut vettä aamusta alkaen. 

Marraskuun kaktukseni aloittaa yleensä kukinnan jo marraskuussa, niin nytkin. Se on aivan täynnä nuppuja ja avoimia kukkia aina näin joulukuun alkupuolella:




Kaktus viettää kesän ulkona ja vasta tosi kylmillä ilmoilla lokakuun alussa nostin sen sisään.  Hetken se kerää voimia ja sitten marraskuun loppupuolella alkaa ilmestyä nuppuja.

Sään muutos ilmeisesti pisti polvivaivan juhlimaan. Viime yö meni pienissä pätkissä ja särkylääkettä tuli otettua enemmän kuin omaksi tarpeeksi. Onneksi on mahdollisuus päiväuniin, jospa silloin saisi vähän voimia takaisin. 

Joulun ruokia aion ensi viikolla valmistella. Vaikka ei isommin vietetä joulua, niin perinteisiä ruokia syödään ja on mukavaa kun pakkasesta voi pyhinä vain ottaa lanttulaatikkoa ja perunalaatikkoa ym. Kinkku tietty myös paistetaan leivinuunissa. 

Tiesitkö muuten, että kirkollisena juhlapäivänä tämä 1. adventti on nöyrtymisen adventti? Hohhoijaa sanon minä, kaikkea kanssa.


perjantai 1. joulukuuta 2017

Outlet - viemäri vai myymälä


Outlet- sana voidaan suomentaa monella tavalla, esim. pakoputki, viemäri, poistoaukko, luukku jne. Myymälälle ei ole keksitty suomenkielistä sanaa.

Esimerkki oikeasta käytöstä: 
You need to put the plug in the electric outlet before you can turn on the lamp.


Jos tuote myydään alennuksella, silloin edellytetään, että sitä on myyty samassa myyntipisteessä jo aiemmin korkeammalla hinnalla. Outlet-myymälällä halutaan luoda tiettyjä mielikuvia hintatasosta. Nykyään outlet-myymälöitä on niin paljon, että koko sana alkaa menettää markkina-arvonsa. Käsite on arkipäiväistynyt. 

Lehtien mainokset kertovat outlet-myynnistä, outlet-tapahtumasta ja kaikenlaisista outlet-tempauksista. Kaikkea myydään samalla sanalla. Myös outlet ja pop-up sekoitetaan iloisesti. Ajelin tuolla marketista kirkolle asioille ja osui silmiini outlettien pop-up - niminen kyltti. Harmi, että ei ollut aikaa pysähtyä katsomaan mitä ihmettä siellä myytiin.

Autojakin myydään outlet-myynnissä:

Kuva täältä

Hintojen suhteen outlet-myymälöistä voi tehdä löytöjä tai sitten ei. Pitää olla tarkkana. Koska en tarvitse mitään eikä meillä ostella jouluksi lahjoja, en aio perehtyä lukuisiin outlet - myynteihin. Poikkeuksena se nettimyynti, mustan perjantain outlet. Sieltä tulivat tuotteet jo, tosi nopeasti ja olivat kunnollisia.


Sitten näiden päivien puheenaiheeseen, säähän:

Bittikartalla mennään tänään, nollia ja ykkösiä


Lumiräntää sataa, maassa on valkoista rähmää. Kuukausi (ainakin) eteenpäin on luvassa samaa, vaihdellen parista pakkasasteesta neljään plussaan. Minkäs teet. Lähden ajelemaan asioille jälleen.