Sivut

torstai 31. joulukuuta 2020

Menneestä vuodesta 2020

Menneestä vuodesta 2020

Yhtään liioittelematta voin sanoa, että mennyt vuosi on mullistanut melkoisesti elämää. Monella tavalla. Kaksi isoa asiaa tapahtui.

Helmikuussa sain tietää, että saan uuden polven Coxassa maaliskuun lopussa. Nivelrikko oli edennyt jo niin pitkälle, että vain vedessä liikkuminen oli mukavaa ja sieltäkin ylös noustessa rappuja teki mieli kiljua. Seitsemän vuoden kipu saisi vaihtua tekoniveleen.

Leikkaus piti olla vasta toukokuussa mutta tavattuani kirurgin ja hänen kuultuaan uinti- ja vesijuoksuharrastuksestani hän päätti leikata minut jo maaliskuussa. Teimme sopimuksen, hän leikkaa ja minä lupaan kuntouttaa polven niin hyvin kuin kykenen. Näin pääsisin järveen jo toukokuussa kuten muinakin keväinä.

Leikkaus sujui hyvin ja Coxassa olin kuin hotellissa, koko ajan joku palveli ja kysyi vointia. Korona teki tuloaan ja sairaalassa oli hyvin vähän potilaita. Tosin viivyin siellä vain yhden yön kun heti leikkauspäivänä pääsin liikkeelle ja fysioterapeutti kehui polven käyttöäni. Lääkäri tuli käymään illalla leikkauspäivänä ja sanoi, että olet kuulemma huomenna kotiin lähdössä. 

Polven toipuminen sujui hyvin kotona, mies hoiti ruokahuoltoa ja ystävä tästä kylältä kuskasi minut fysioterapeutille ja muihin polven tarvitsemiin toimiin. 

Toukokuussa olin jo järvessä. Alkukesä sujui nauttien aamuisin hyvästä seurasta ja järven syleilystä polven kuntoutuessa mainiosti.






Elokuussa putosi pommi meidän perheeseen. Mies, joka on aina ollut hyvässä kunnossa juoksu- ja hiihtoharrastuksen ansiosta, alkoi voida huonosti. Muistan päivän tarkkaan, elokuun 1. päivä. Siitä kaikki alkoi. Mies leikkasi aamulla nurmikon ja sitten romahti kunto. Päivystykseen, Taysiin jne. Kuvausten ja tutkimusten jälkeen selvisi vakava sairaus, joka oli jo levinnyt, eikä sitä voi leikata. 

Elämä keskittyi sitten elokuusta lokakuun loppuun välillä ambulanssia tilaten ja muuten kulkemista kokeista ja hoidoista toisiin. Marraskuussa miehen olo hiukan koheni ja mies on nyt tehnyt  pieniä kävelylenkkejäkin. Kuinka kauan jaksaa, kukaan ei voi tietää.

Itse toimin kuin kone, hoidan kuljetukset ja koitan hankkia terveellistä ja maistuvaa ruokaa. Siinä sivussa väistellään koronaa, joka on muuten jäänyt hyvin taka-alalle meidän ajatuksissa. Rokotuksia odotan.

Julkisesta terveydenhuollosta on syksy opettanut joitain hyviä puolia, toisaalta lukuisia ongelmia. Aika yksin on asiansa kanssa kun on viikonloppu, kaikki terveysasemat kiinni ja pelkää toisen kuolevan käsiin. Voin kertoa, että aamuyön tunteina välillä kuuntelen hengittääkö mies.

Mutta mikä tärkeintä, tukea ja voimaannuttavaa ystävyyttä on saatu. Myös blogi-ystävissä on teitä, teille suurkiitos. 

Itsestäni olen oppinut monta asiaa. En ikinä näköjään osaa lopettaa asioiden suunnittelua ja prosessointia. Elä päivä kerrallaan -lause ei todellakaan toimi. Pakosta niinä mustina aamuyön tunteina tulee mietittyä lukuisia kertoja tulevaisuutta. Täysin turhaa, tiedän. Minkäs teet.

Että sellainen vuosi. En uskalla edes ajatella mitä ensi vuosi tuo. Nyt on ollut hyvin rauhallinen joulu ja samoin tämä vuoden vaihde tulee olemaan. Siitä rauhasta osaan nauttia. 

Blogini päivittyy edelleen jos siltä tuntuu.

Toivotan kaikille antoisaa tulevaa vuotta ja kiitän myötäelämisestä. 



perjantai 25. joulukuuta 2020

Maalausinspiraatio

Jouluvalmistelut oli tehty aatonaattona ja sitten löytyi maalausinspiraatiokin. Leivintuvassa tuoksui leivinuunissa paistuva kinkku ja oli mukava rauhassa maalata.

Joulupäivänä, siis tänään aamun hämärässä lennähti äsken kankaalle tämä Joulun Perhonen:


Joulun Perhonen



torstai 17. joulukuuta 2020

Autoradiosta kuultua

Tahdon tanssia kanssasi

Tahdon tanssia kanssasi valssin
Suuressa salissa
Kristallikruunujen alla
Kiihkosta hehkuvana
Lentää kiiltävän parketin halki
Kuin ei jalkoja olisikaan
Antaa viulujen viedä kauas
Jonnekin, jonnekin vaan

Tahdon tanssia kanssasi tänään
Kuten riemusta tanssia voi
Tahdon tanssia kanssasi huomenna
Kun surun sammunut laulu soi
Tahdon tanssia kanssasi aina
Poikki pitkien vuosien
Käsivarsiisi kasvaa kiinni
Niin, että irti mä pääse en

Tahdon tanssia kanssasi tangon
Pöytien välissä
Kulkureiden kuppilassa
Jossa ei hätkähdetä
Työntää syrjään ne virttyneet tuolit
Painaa suullesi suudelman
Kieltää mielestä kaiken synkän
Pahan ja pelottavan

...

(Johanna Kurkela, Tomi Metsäketo). Lauluntekijät: Riku-jussi Niemi / Tomi Aholainen / Sinikka Soili Svaerd

Kappaleen Tahdon tanssia kanssasi sanoitukset © Warner Chappell Music Finland Oy, North Light Music Oy


Kuuntelin tänään autoradiosta näitä sanoja ja mieleen jäivät riemusta tanssiminen ja toisaalta kaikki synkkä, paha ja pelottava. Sellainen on mieheni ja minun yhteinen vuosi 2020 ollut. Kyyneleethän siinä väkisin tulivat.


Kesällä jo lähes kuivunut läheinen puro oli marraskuussa koski



sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Viikon 50 krapu - Virtuaaliset pikkujoulut

Virtuaaliset pikkujoulut 

Koronan kanssa on opittava elämään, emme voi sulkeutua koteihin ja kotitoimistoihin loputtomaksi ajaksi. Firma päätti auttaa. 

Firman henkilöstön yhteiset pikkujoulut järjestettiin virtuaalisina. Tilattiin syömiset ja suunniteltiin ohjelmaa. Jokainen sai sopivan summan rahaa ostaakseen mieleisensä juotavat.

Firmalla oli ollut hyvä vuosi, joten virtuaalijuhlia varten varattiin hotelli, jotta jokainen saisi oman huoneen. 

Kaiken oli oltava kuin normaaleissa pikkujouluissa. Ensin yhdessä ruutujen ääressä syötiin, juotiin ja pelattiin pelejä verkon kautta.

Alkuun kaikki sujui hyvin.

Loppuillan flirttailuun järjestettiin erillinen chatti. Sen myötä ja nautittujen juomien suosiollisella avustuksella koronarajat paukkuivat. Hotellihuoneissa alkoi olla tungosta, jatkot oli tietysti pidettävä normijuhlien tapaan.

Virtuaalisuus muuttui läheisyydeksi...

 _________________________________________________________________________

Viikon 50 krapusanat ovat korona, elää, joulu

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. 

 

 Krapu jää lomalle ja palaa ensi vuoden puolella. Lämmin kiitos SusuPetal!



sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Viikon 49 krapu - Täydellinen elämä

Täydellinen elämä

Pitää harrastaa kaikkea, lukea jokainen ilmestynyt kirja, kuntoilla triathloniin tähdäten. Ruokaa on laitettava itse joka päivä, uusia reseptejä, kauniita annoksia.

Sisustuksessa on seurattava mikä nyt on trendikästä, mikä väri, oranssi vai pinkki ehkä. Ellei taas ole palattu järjettömiin pellavakuoseihin, onkohan? Remontti on tehtävä joka vuosi, että voi kertoa sisustuslehdessä uudesta hirsiseinäisestä kodistaan ja istua keltaisella sohvalla violetti kauhtana päällä.

Matkoilla on saatava bikiniselfie joka paikassa. Kirjoitus eksoottisesta matkakohteesta on laadittava blogiin. Matkaesitteistä voi "lainata" tekstiä.

Kuvat instaan on saatava kaikesta. Selfietikku on oltava aina mukana.

Sponsorit vaanivat. On näytettävä somen kuvissa täydelliseltä, oikea surkea elämä ei saa näkyä.



 _________________________________________________________________________

Viikon 49 krapusanat ovat:  järjetön, kertoa, blogi

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 


sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Viikon 48 krapu - Yllätysesiintyjä

Yllätysesiintyjä

Korkeiden kuusien ympäröimänä keskellä metsää on ulkoilmateatteri, penkkeinä halkaistuja kuusipöllejä ja näyttämönä sammaleen peittämät kannot. Nyt niitä peittää lumi, on pakkasta ja katsojat ovat ottaneet mukaansa huopia lämpimänä pysyäkseen.

Esitykset eivät ole paperista luettuja, vaan kehittyvät tunnelman mukaan.

Yleisöä on kylältä tullut pientä polkua pitkin parikymmentä ja he odottavat näytelmän alkua pimeässä talvi-illassa, juttelevat hiljaisella äänellä.

Yhtäkkiä kaikki hiljenevät ja ajattelevat näytelmän juuri alkaneen. Metsän siimeksestä hiipii rauhallisesti ilves.

Yleisön hengitys salpaantuu, tunnelma on taianomainen. Luminen metsä, ilves näyttämöllä ja kaikki tuijottavat kaunista eläintä.

Ilves katselee ympärilleen rauhassa ja aivan kuin kumartaa yleisölle ja poistuu takaisin sinne mistä tulikin.

___________________________________________________________________________

Viikon 48 krapusanat ovat:  taianomainen, paperi, hiipiä

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 

  


sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Viikon 47 krapu - Fat Lady

Fat Lady

Armoton kiirehän siinä tuli. Olin suunnitellut, että saisin vaatteet esille tärkeään katselmukseen.

Valmista tuli ja keväällä vaatemallistoni, nimeltään ILKKUA, oli kisailemassa muotimessuilla muiden vastaavien XXL-mallistojen kanssa. Kaikki vaatteet oli tarkoitettu kookkaille naisille.

Paras mallisto palkittaisiin ja sormet verillä olin saanut viimeiset pistot ommeltua. Minulla oli valtava tarve pärjätä, muut osallistujat olivat jo nimeä saaneita suunnittelijoita.

Tuomaristo vetäytyi miettimään mallistojen voittajaa. ILKKUA oli mainittu jopa yhtenä voittajasuosikkina.

It ain't over till fat lady sings* – niinpä tuomariston päätöstä odotellessa esiintyi Anna-Matleena, kuuluisa XXL-laulaja. 

Jännitys tiivistyi.

Lopulta tulokset julistettiin. Vaatemaailman kilpailu on armotonta. ILKKUA ei sijoittunut parhaiden joukkoon. Pettymys oli suuri.


* It ain't over till fat lady sings – mikään ei ole ohi ennen loppuvihellystä. Ei siis pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Sanonta tulee mm maailman pisimmän oopperan Nibelungin sormuksen lopusta. Ooppera kestää peräti 16 tuntia.

 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viikon 47 krapusanat ovat: tarve, ilkkua, armoton

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 

 

sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Viikon 46 krapu - Talo joen rannalla

Talo joen rannalla

Vihdoin oli löytynyt, talo, josta Siru oli haaveillut. Kaunis pieni joki ja talo vain kivenheiton päässä joesta.

Jouluksi Siru muutti uuteen kotiinsa. Tuli kevät ja hän iloitsi ja vähän pelkäsikin tulvia, mutta kaikki sujui hyvin. Kevään ensimmäiset koivut lehtineen heiluivat tuulessa.

Kesän lopulla kaikki muuttui. Läheinen tehdas oli talousvaikeuksissa ja viisveisasi ympäristösäännöistä. Vesirajassa olevasta putkesta tursusi epäilyttävää ruskeaa mönjää. Sitä pursui ylöspäin ja putosi jokeen.

Joenvarren asukkaat kirjelmöivät tehtaalle ja ympäristövirastolle, turhaan. Alkoi pitkä oikeustaistelu jokivarren asukkaiden oikeuksista puhtaaseen jokeen.

Kaivostakin tuli kellertävää vettä. Unelmien talo oli jätettävä, paikka oli asumiskelvoton. Velkataakka jäi.

Siru sairastui vakavaan masennukseen.

 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------


Viikon 46 krapusanat ovat:  ylöspäin, heilua, mönjä 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 

 

 

 

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Viikon 45 krapu - Sarjamurhaaja

Sarjamurhaaja

Vepa istui tuomionsa pitkiä vuosia vankilassa ja oli rahan toivossa lupautunut kertomaan tarinansa, josta tehtäisiin tv-sarja. Sarjamurhaajan kieroutunut mieli kiehtoo ihmisiä, tiesi Vepa.

Vepan kertomukset tuottajatiimille olivat vertahyytäviä. Olivatko ne vahvasti liioiteltuja vai oliko todellisuus vielä karmeampaa kuin Vepa antoi ymmärtää.

Sarjan tuotanto pääsi alkuun ja toi Vepalle vankilassa kateellisia vankitovereita. Jos kumartui yhteen suuntaan, toisesta iskettiin puukolla selkään. Moni vanki oli liittynyt Vepan rikoshistoriaan apurina ja janosi nyt osaansa, verta tai rahaa. Vepa oli kusessa. 

Vankilan pesuhuoneessa Vepa koki kohtalonsa, kaksi muuta vankia heitti kevyen miehen lattialle ja kallo pamahti halki. Vankien kirjoittamattomat säännöt pitivät. 

TV-sarja oli menestys.

 

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viikon 45 krapusanat ovat:  murhaaja, todellisuus, kumartua

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 

  

sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Viikon 44 krapu

Vatsavarikset

Kävelen rappuja kolmanteen kerrokseen. Käytävä on pitkä, seinustalla on vain kapea penkki. Penkillä istuu jo yksi ekaluokkalainen poika äiti mukanaan, minä istun hänen viereensä. Käteni hikoavat ja vatsassa olevat perhoset muuttuvat variksen kokoisiksi.

Sisältä kuuluu kolisevia ääniä ja sieltä tulee pian ulos tyttö, joka pitelee päätään.

Vuorossa on poika, joka itku kurkussa menee sisälle. Jättikoinen valkotakkinen nainen vilahtaa ovella ja näen sisälle. Hyi kamala! Ei mene kauan kun poika ryntää ulos ja nainen sisältä huutaa pojan äidin siivoamaan poikansa oksennukset. 

Minun vuoroni. Suu auki! kuuluu komento ja teurastaja aloittaa työnsä.

Paikka oli kansakoulun hammaslääkärin vastaanotto. Hammaslääkäriä kutsuttiin teurastajaksi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

viikon 44 krapusanat ovat käytävä, oksennus, komento 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.

Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa. 


sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Viikon 43 krapu

Ostetaan!

Ada 12v lähti kummitätinsä Riinan kanssa Tukholmaan laivaristeilylle.

Alkumatkasta syötiin ja kesäinen päivä houkutteli myös ulos kannelle katsomaan merelle.

Ada ilmoitti haluavansa kauppoihin. Ensin makeisia, montaa sorttia. Dolphin-rasioitakin hän halusi ostaa ainakin kolme. Riina vähän jarrutteli rahan käyttöä. Ada ei moista kuullut.

Riina oli melko pienituloinen ja oli ajatellut, että risteily ja yhdessäolo olisivat tärkeimmät. Mutta Adalla oli toiset mietteet. Hajuvettäkin oli saatava, kallista.

Kiitos ei kuulunut Adan sanavarastoon. Riinan ilmoittaessa, että rahat loppuvat, Ada totesi kylmästi: ”No pistä Visa vinkumaan, niin äitikin tekee!”

Riina oli kiitollinen päästyään vihdoin kotiin. Vinguttakoon Adan äiti luottokorttia tästedes omalle kakaralleen ihan itse.

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------

viikon 43 krapusanat ovat kolme, kiitollinen, ostaa 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

 

  

sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Viikon 42 krapu

Essi

Asuntojonossa oli rauhaton tunnelma. Kunta oli ilmoittanut, että tiettynä päivänä klo 7.00 aamulla jaetaan uuden vuokratalon asunnot. Toiminta ei ehkä ollut aivan laillista mutta Siivosen Essi, asuntoviraston pomo, oli päättänyt näin tehdä. Essin mielestä tämä oli paras tapa. Piti vähän kyykyttää hakijoita, jotka muutenkin jo häntä pelkäsivät.

Hakijat olivat täyttäneet etukäteen hakemuksen ja se kourassa nyt seistiin jonossa. Essi otti vastaan yhden hakijan kerrallaan, ja epäili jokaisen rehellisyyttä ja hakemuksen tietojen oikeellisuutta.

Osa hakijoista oli rehvakkaita etuilijoita,  osa pelkäsi Essiä kuin ruttoa.

Asunnot jaettiin miten kuten.

Myöhemmin paljastui Essin asuntohuijaus pimeine vuokralaisineen. Essi pidätettiin ja hän sai potkut kunnalta.

 

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------

viikon 42 krapusanat ovat asunto, rehellinen, pelätä 

 

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

 

sunnuntai 4. lokakuuta 2020

Viikon 41 krapu - Asento! Lepo!

 Asento! Lepo! 

Otteita alokkaiden ensimmäiseltä leiriltä

 -ollaan metsäleirillä, ammutaan ensimmäistä kertaa kovilla patruunoilla

- mennään juoksutahtia. En halua nähdä, että kukaan kävelee, ryhmänjohtaja ärjäisee

- ei tämä mikään metsästysretki ole, mitä se alokas Nieminen sen jäniksen kanssa touhuaa?

- herra kersantti, ammuin sen

- minkä takia?

- sillä voi olla jänisrutto

- entä jos alokas olisi joutunut vihollisen tulittamaksi siinä jäniksiä vahdatessaan, olisi voinut tulla kusiset paikat

 -pahoittelen, herra kersantti

-turhaan, vihollinen on jo ampunut sinut ja jänisruttosi


-illalla teltassa kuivatellaan varusteita ja odotellaan sotku-auton tuloa

HÄLYTYS, vihollinen itä-pohjoisessa

-puhelimet kädessä nuoret miehet manaavat lepohetken keskeytystä

-on tää paskamainen paikka

 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------

viikon 41 krapusanat ovat olla, jänisrutto, kusinen.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.



sunnuntai 6. syyskuuta 2020

maanantai 31. elokuuta 2020

Elokuu

Pian loppuvan elokuun tunnelmia kuvaa äskettäin valmiiksi saamani akryylimaalaus:



Lentolisko vapaassa syöksyssä




tiistai 25. elokuuta 2020

Krapu nousee järvestä

Krapu viettää viimeisiä kesälomapäiviään ja palaa töihin ensi sunnuntaina, eli 30. elokuuta. SusuPetal on ystävällisesti luvannut yksin paimentaa Krapua niin kauan kuin minä jatkan blogitaukoani. Tulen mukaan kun/jos jaksan, jossain vaiheessa.

Muistattehan, sata sanaa ja siinä kaikki. Kolme avainsanaa löytyy SusuPetalin blogista sunnuntaisin.

------------------------------------------------------------------------------------------

Aamu-uintini jatkuvat murheista huolimatta tai juuri siksi.


Viime lauantaina oli sateinen aamu, silti kaikki neljä uimaria olivat mukana:


Naapurilaiturilla on ollut autiota koko kesän:



keskiviikko 19. elokuuta 2020

Tulee uusia aamuja

 Tänään klo 7.28  aamu-uintipaikalla:




Sumu karkasi alta pois ja jätti tyynen kauniin järven pinnan. Vesi on vielä lämmintä, +20 C.



Tänään uintireissu kesti pari tuntia. Joimme laiturilla uinnin ja vesijuoksun jälkeen termarikahvit ja juttelimme. Näiden uintikaverieni suuri ymmärrys ja viisaus tuo aina hyvän alun päivään. Tuli päivän aikana mitä vain, niin tästä aamurutiinista nousee voimaa. 


tiistai 11. elokuuta 2020

Aamun ensimmäinen

Tänään olin klo 7.06 aamun ensimmäinen uimari. Muut kolme vakikävijää tulivat kymmenen minuutin sisällä kuvan ottamisesta.



Kiitos edellisen tauko-postaukseni toivotuksista. 

Silloin tällöin tekee mieli jotain tänne kirjoittaakin, mutta edelleen verkkaiseen tahtiin. Läheisen sairastuminen on vienyt ajatukset, voimat ja energiat vähiin. 

Aamu-uinnit säilyvät ja uintikavereiden, siis vanhojen naisten viisaus ja huumori tuo hyvää mieltä.

Kesäkin tuntuu jatkuvan.





tiistai 4. elokuuta 2020

Sininen kuoro

Vanhassa keinussa esiintyy joka kesä sininen kuoro. 




Pidän pientä taukoa blogi- ym julkaisuista. 


Hyvää kesän jatkoa!    



perjantai 31. heinäkuuta 2020

Värituimassa

Joka-aamuinen järvihölkkä on antanut inspiraatiota myös akryylimaalauksiini.

Tämä työ syntyi muutama päivä sitten sateisena päivänä:



Värituimassa eli Värit uimassa




tiistai 28. heinäkuuta 2020

Liljojen aikaa

Puutarhassa ovat liljat päässeet vauhtiin kukinnassa. Puuliljat kasvattavat vielä vartta ja nuppuja mutta muut pienemmät ovat suurin osa jo kukkimassa.



Tässä on vanhin liljapenkkini, 
muistelen, että n 10 vuotta sitten laitoin ensimmäiset liljat kasvamaan


Muita liljoja kukkimassa parhaillaan:






Kuunliljat ovat sitten vielä erikseen. Niihin hullaannuin jo heti tänne muuttaessamme. Niistä tykkään kovasti lehtien kauneuden takia, kukintahan niillä on vaatimaton. Mutta lehtien värit - on valkoreunaista, keltareunaista, vihreäreunaista ja täysin valkeaa (White Feather). Kunhan saan luettelon niistä valmiiksi, niin lupaan julkaista. Kuvaaminen on vielä kesken.

Kevyttä kesäsadetta täällä tänään. Aamu-uinnilla oli hauskaa, tihkusateessa naureskelimme, kun yhden uimarin toi mies uimaan.  Mies totesi rannalta meille järveen, että "olette pähkähullua porukkaa" ja meillä oli hauskaa, totesimme, että ihan totta puhut, mutta mielellämme olemme.  


keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Peilit puutarhassa

Edelliseen postaukseen viitaten, hankin sieltä SPR:n kirppikseltä kaksi painavaa teräsreunusteista peiliä. Järkihän ei siis ole siellä koskaan mukana, vaan romua virtaa autossa tänne meille kun sen suunta pitäisi olla päinvastainen.

Kuitenkin toin ne hiivatin painavat peilit siis. Mietin niiden sijoitusta, kun sisälle ei ole tarvis yhtään peiliä lisää, elämisen merkit joutaa kyllä katsoa olemassa olevista.

Siispä ulos. Niin saivat peilit paikat puutarhassa, toinen roikkuu valkeakuulaan oksalla ja toinen Åkerön:

Valkeakuulas I sai oman peilin.
Viereisessä sävstaholmassa roikkuu hyönteishotelli.



Åkerön peilistä näkyy mm liljoja

Kävellessä saattaa nähdä kasveja ja puita kahtena kun peili sattuu kulkureitille. Muutenkin sattuu hassuja tilanteita kun ei muista peiliä ja säikähtää, että kuka tuossa omenapuun alla seisoo... juu, halvat huvit.


Seuraavaksi lienee syytä tilata kampaaja letittämään kivipäitten hiukset. Kuvan ottamisen jälkeen ne ovat kasvaneet jo maahan saakka:


Pahus, ei täältä näe mitään...

Kasvu on joka puolella suorastaan ryöpsähtänyt sateiden ja lämpimien päivien aikaan. Kyllä kelpaa nauttia vihreydestä kaukana koronakeskittymistä.





keskiviikko 15. heinäkuuta 2020

Kirppislöytöjä

Aluksi on sanottava, että en ole lainkaan kirpputori-ihminen. Ei juurikaan kiinnosta kierrellä katselemassa mitä eri pöydistä löytyy. Mutta. Nyt on ystäväni ollut jo jonkun aikaa SPR:n kirppiksellä vapaaehtoismyyjänä ja siellä tulee poikettua kun on asiaa sinne päin ja tiedän, että hän on vuorossa. Se on tyyliltään erilainen, kun tavarat ovat kaikki esillä kuten kaupassa, samanlaiset tuotteet vierekkän, eikä tarvi joka pöytää tonkia. Nyt on erityisen hyvä, kun agenttini ilmoittaa jos myyntiin tulee jotain minulle sopivaa.

Hän toi viime viikollakin lasten kumisaappaita betonitöitä varten. Oma lehmä oli ojassa, haluaa kynttilän pidikkeitä. Huomaamattani olen ruvennut tekemään tilaustöitä...

Tuotteet kirppiksellä ovat edullisia, yli euron ei monikaan tuote maksa. Eilen raahasin ison kassillisen tavaraa uusiokäyttöön joko taideprojekteihin tai puutarhaan laitettavaksi. Tässä pari aiempaa löytöäni, jotka tänään työstin:


Nämä pienet (nro 23) tossut ostin, väri oli niin meidän puutarhaan sopiva



Nyt niissä kukkii maksaruoho vanhan aurinkokellon päällä



Erilaisia kehyksiä ja peilejä tarttui taas mukaan useita. Tämä peltinen oli taustalla ja lasilla varustettu, poistin ne ja lisäsin roikkuvat lasimosaiikit joka ruutuun. Nyt se hakee paikkaansa terassilla, pääsee jonkun omenapuun oksalle:



Aurinko heijasti liikaa, väriltän kehys on kirkkaan punainen

Vanhoissa tauluissa on kauniita leveitä kehyksiä. Niihin voi joko maalata taulun päälle uuden tai poistaa vanhan taulun ja liittää uuden modernin taulun vanhoihin kauniisiin kehyksiin.

Ideoita riittää, toteutus odottaa aina välillä. Romuvarasto siis kasvaa, mutta hei, mitä väliä. Nyt on kesä!



lauantai 11. heinäkuuta 2020

Maalia kankaille

Sadekuurojen aikaan on paras paikka ollut malaustelineen ääressä. Kaikenlaisia kummallisia väri-iloitteluita on syntynyt. Tässä muutama.


Sadekuuro
Akryylimaalaus 50x70 cm



Hopeisia jokia
Akryylimaalaus 30x40 cm



Sydänkäpynen
(auringon valo heijastuu hauskasti oikeasta yläkulmasta)
Akryylimaalaus 50x70 cm



Värikästä heinäkuun jatkoa!


maanantai 6. heinäkuuta 2020

Runo ja suvi


Nocturne


Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.




Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskenehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk' on mieli mulla siimekseen.




Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.


Tämä Eino Leinon runo tunnetaan yleensä kaksisäkeistöisenä. Tässä alkuperäisessä versiossa on mukana myös Leinon, oletettavasti rakastettunsa Freya Schulzin toivomuksesta, pois jättämä keskimmäinen säkeistö.



Hyvää Eino Leinon, runon ja suven päivää!



lauantai 4. heinäkuuta 2020

Virkistävä vesisade

Kasvit(kin) ovat nauttineet virkistävästä vedestä ja hieman viileämmästä ilmasta. 


Maksaruohotkin puhkesivat kukkaan ja rehottavat komeasti:



Betoniruukuissa kasvaa erilaisia maksaruohoja ja mehikasveja


Suuren kiven päällä on keltaista odottamassa punertavien maksaruohojen kukintaa


Se pieni punainen raparperin alku on tehnyt jo kolmemetriset kukkavarret,
joista pari kovassa tuulessa jo kaatuikin


Tontin metsäisellä kulmalla punertaa metsämansikat,
kilpaillen isännän mansikkamaan kanssa :)




Kuunliljoja on kertynyt muistaakseni noin 15 eri lajia. Tässä osa eilen kuvattuna. Kokoero on melkoinen, kun pienimmän (Mouse ears) lehdet ovat 2-3 cm ja suurimman lehdet ovat neljän kämmenen kokoisia, vihreät, joissa on keltainen reuna (oikea yläkulma). Kasvu on vielä alussa, kuunliljat ovat parhaimmillaan vasta heinä-alokuun vaihteessa. Nyt näkyy joissain jo kukkanuppuja, mutta minusta kuunliljoissa on parasta lehtien muoto ja väri, kukat ovat vaatimattomat.

Kasvun seuraaminen on se jokavuotinen ilo, aina uudestaan ja uudestaan.



keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Vihdoinkin vettä

Maanantai-iltana alkoi sade. Ensin pieniä kuuroja ja sitten eilen tiistaina jo kunnon sadetta. Luonto kiittää.


Kuunliljojen timantteja on aina kuvattava. 












Aamuisin on ollut pouta sopivasti aamu-uinnin ajan. Tänäänkin hölkkäsin aamulla järvessä ennen kahdeksaa reilun puoli tuntia ja kotipihaan päästyäni alkoi vasta sataa tihkuttaa vettä. On sateen ropinaa vaan täällä sisällä nautinto kuunnella.

Huoletonta heinäkuuta itse kullekin!




maanantai 29. kesäkuuta 2020

Helteistä kesäkuuta

Puutarhassa on enemmän ruskeaa kuin vihreää, minkäs teet. Kastelua ovat saaneet vain kriittisimmät ja omasta mielestämme tärkeimät kasvit. 

Isäntä on kastellut ruusujaan ja tänä vuonna istutettuja omenapuun lapsukaisia sekä uusia magnolioita. Itse olen kastellut vain kesäkukkia ja valkoista pionia. Tummanpunainen pioni kärsi kuivuudesta ja sitten päätin pelastaa valkoisen ja kastelin sitä muutaman kerran kunnolla. Vaaleanpunainen 'Sarah Bernhardt' on kymmeniä vuosia vanha, eikä se ollut moksiskaan kuivuudesta, nyt alkaa kukkimaan.









Nuppuja on yli 20, kaukana ennätyksestä, joka on yli 50 kukkaa

Sitten peruna-asiaa. Meillä oli parikymmentä vuotta kohtalaisen suuri perunamaa ja söimme oman maan perunoita pitkälle seuravan vuoden puolelle. Maakellarissa ne säilyivät hyvin. Sitten kyllästyimme perunan viljelyyn ja viimeisimmän (paikkaa aina vaihdeltiin) perunamaan paikalla on omenapuu ja mansikkamaa.

Muutama vuosi sitten oli joka paikassa juttua perunan ämpäriviljelystä. Minua se lähinnä huvitti, vaan onhan se hauska tapa saada uusia perunoita vaikka parvekkeella, jos maata ei ole käytössä. No, kaikkea pitää kokeilla. Kesäkuun alussa löysin muutaman itäneen perunan ja tein pariin ämpäriin kompostimullan ja hakkeen seoksen. Sinne tungin perunat reilut pari viikkoa sitten. Nopeasti ovat kasvaneet:



Maistuvat omat uudet perunat loppukesästäkin...





Tänään on vielä luvassa yli 20 asteen lämpöä, sitten onneksi pitäisi viilentyä. Hieno kesä on ollut, ihan tervetullut on sateinen ja vähän viileämpi jakso.



sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Palvelu pelaa

Asiakkaat ovat olleet juhannuksen aikoihin janoisia ja nälkäisiä. Jokainen ilta ne saavat isot kipolliset ruokaa. Raikasta vettä on tarjolla muutamassa paikassa puutarhassa koko ajan.

Yleensä dinneriä tarjoillaan yhdeksän aikoihin illalla, hätäisimmät ovat jo odottamassa tai jopa astelevat terassille ihmettelemään, että missä ruoka viipyy.  Myöhäisimmät syövät sitten yön tunteina.

Ruokalistalla on kissanruokaa, niitä kuivia papanoita, jotka liotan valmiiksi, että asiakkaamme eivät saa mahanpuruja. 

Ruoka-aika koittaa:


Hei kaverit, äkkiä syömään!

          


Illan ensimmäinen kattaus