torstai 22. elokuuta 2019

Puuliljat kukkivat

On puutarhan elokuu. Suurimmat ja kauneimmat liljat, puuliljat ovat täydessä kukassa. Muitakin myöhäisempiä liljoja kukkii vaikka suurin osa pienemmistä on alkukesän kukkijoita. Syysleimut ja muut syksyä ennustavat alkavat myös kukkia.

Tässä tämän päivä puutarhakierrokseni tunnelmia :



Tämä valkoinen puulilja, Pretty Woman, on minun suosikkini. Sille kannoin kuivalla kaudellakin vettä, muuta pärjäsivät omillaan.













Vanhoilla suksilla tuettu Lakeside Beloved - puulilja



Puulilja Lakeside Beloved




Tiikerinlilja katsoo nöyrästi alaspäin





Syysleimuja


Urho vahtii melban satoa

Katkenneet liljat -
takana valkeakuulas I


Pihlajanmrjoja tulee omaankin pihlajaan tontin nurkalla

Joka vuosi päätän, että en osta yhtään lisää liljoja. Tuo Pretty Woman houkuttaa hankkimaan lisää, se on niin upea. Toisaalta se alkaa jo muodostaa pensasmaista kasvustoa, joten jospa saan tämän syksyn suljettua silmäni liljaluetteloilta. 


ps.Tiedote krapuilijoille:
Teroittakaa kynänne, pyyhkikää pölyt näppikseltä, herätelkää aivosolunne - KRAPU palaa 1.9.2019 uusin sanoin. Sama tuttu tyyli, kolme sanaa ja niista pitäisi saada aikaan sadan sana kirjoitus. Palataan asiaan!



sunnuntai 18. elokuuta 2019

Linssisarja älypuhelimeen

Varsinaista kameraa kannan nykyään tosi harvoin mukanani. Se johtuu tästä älypuhelimen kohtuullisen hyvästä kamerasta, se riittää minulle, ammattilaiset ovat erikseen.

Huomasin kuitenkin tutun kaupan tarjoavan hauskaa älypuhelimeen sopivaa linssisarjaa kohtuuhintaan. Linssisarjojen hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä muutamaan sataseen.

Halusin vain pienen virityksen älypuhelimeni kameraan enkä ole kiinnostunut mistään lasipalloista tai muista vempaimista, vaan ihan kameran ominaisuuksien parantamisesta tai lähinnä niillä leikkimisellä. 

Tällaiseen päädyin:
Linssisarja sopii älypuhelimille, tableteille tai vaikkapa kannettavan tietokoneen web-kameraan. Paketissa tulee mukana kolme erilaista linssiä. Klipsikiinnitys mahdollistaa linssisarjan sopivuuden erilaisiin mobiililaitteeseen, kiinnitys ja irroittaminen on helppoa ja nopeaa.

Sarjassa on mukana
Wide-Angle eli laajakuvalla voi ottaa 140-asteen kuvia, jolloin kuva on jopa kaksi kertaa leveämpi kuin normaalisti.
Fisheye -linssi mahdollistaa pyöreät kalansilmäkuvat. Lähes 180-asteen kuvakulma.
Makrolla saa uskomattoman tarkkoja lähikuvia ja noin 10-kertaisen suurennuksen.

Paketissa mukana on myös klipsi, linssisuojat ja säilytyspussi.




Tällaiset linssit



Tässä macro-linssi klipsillä omassa älypuhelimessani






Avasin paketin ja kokeilin kaikkia linssejä, tässä pieni puinen buddhapatsas kokonaisena ja yläosa tavallisella älypuhelimen kameralla kuvattuna. Oikealla  on klipsillä kiinnitetty macro-linssi ja näkyy pää hieman tarkemmin.

Kaikkea hauskaa pitää keksiä elämään. Järven rannalla sain erikoisia kalansilmäkuvia, ilman kaloja siis...




sunnuntai 11. elokuuta 2019

Vihdoinkin vettä

Puutarha rutisi jo kuivuuttaan ja nurmikon reunoissa oli ruosteenruskeaa. Sadevesitynnyrit oli käytetty loppuun kesäkukille ja muut perennat pärjäsivät miten kuten. 

Pari päivää sitten päätin avittaa luontoa ja aukaisin sadevesikaivon kannen katsoakseni olisiko siellä vettä. Olihan siellä, se ei koskaan petä. Kaivoin esille ämpärin, johon on naulattu kiinni pitkä riuku. Sillä saa kätevästi nostettua vettä. Kaivovesi on jääkymää ja jätin yön yli lämpenemään monta saavillista ja pari tynnyrillistä vettä. Eilen sitten kastelin puuliljat ja syysleimut. Ne olivat kaikkein surkeimman näköisiä ja kukinta vasta alkamassa. Kannoin kaikille yhteensä varmaan 40 ämpärillistä ja kastelukannullista vettä. 

Luonto on huumorintajuinen, joten heti perään viime yönä satoi ensi kertaa viikkoihin kunnolla vettä. Sataa vieläkin ja koko päiväksi on luvattu ainakin jonkinlaista sadetta.

Tuumin, että olin pohjustanut kukkien kastelun hyvin, joten sade viimeisteli työni ja samalla kaikki muutkin perennat ja muut kasvit saivat vettä. Usein ennenkin on käynyt niin, että kun viimeisessä kuivuuden hädässä nostan vettä sadevesikaivosta, alkaa luontokin muistaa, että vesisadetta tarvitaan. 








Tänä aamuna oli kukkapenkeissä oikein virkeitä puuliljojen ensimmäisiä kukkijoita ja lobelia-hiuksinen pää oli kuin järvestä tullut. Vihdoinkin aamulla puutarhassa oli raikas ja hyväntuoksuinen ilma.

Kuivuus on kellastuttanut puita, olen seurannut aamuisilla uintireissuillani miten matkani varrella koivut rinteessä ensin kellastuivat, sitten kuivuivat ruskeiksi. Koko rinne alas uimarantaan rutisi jo kuivuuttaan. 

Montaa kertaa järvireissu ei ole aamuisin jäänyt väliin. Olen päättänyt, että se on tärkeämpi kuin mikään muu. Kropalle sopiva lenkki järvihölkkää tekee hyvää ja väheksyä ei kannata terapia-osuutta, kun tapaan kolmea muuta aamu-uimarimuoria. Kylällä jo tunnetaan meidät ja tapamme. Mies lenkkeilee ihan maalla, harjulle nousten ja kuulee monesti kylällä vastaantulijoilta, että jaahas, vaimosi on taas jo karannut, kun punainen paholainen singahti uimarannan suuntaan.

Kesä on ihmisen parasta aikaa! 




perjantai 2. elokuuta 2019

Viemäriputken uusi elämä

Mitä yhteistä on viemäriputken pätkällä ja vanhalla perityllä teekannulla? 

Kuvat kertovat ITE-taiteilijan toimista:


            


Löysin noin metrin mittaisen pätkän vanhaa harmaata, kovaa viemäriputkea. Joku taiteesta tietämätön oli heittänyt sen järveen, huh. Korjasin talteen ja putki odotti pari vuotta inspiraatiota. Tänä kesänä se sai uuden elämän. Maalasin sen akryylimaaleilla valuntatekniikalla sini-violetti-turkoosi-sävyillä. Maali sai valua ja kuivua useita päiviä. Sitten asetin putken pystyyn, seisomaan betonista tekemäni pyöreän tason päälle. Sisälle putkeen pudottelin muutamia kiviä, että kovempikaan tuuli ei kaada sitä.

Putken päälle pääsi vanha peltinen vati, siihen asettelin joitain kauniita kiviä ja vettä.





Omenapuun oksalle ripustin vanhan 50-luvulta peräisin olevan turkoosin teekannun. Teekannuun sisälle tungin roikkumaan lasihelmillä koristellun ohuen metalliputken.



Näin syntyi linnuille juoma-allas. Vettä muuten oikeasti valuu teekannusta peltivatiin jos kannun täyttää vedellä, testasin. Sateen sattuessa pitää vain ottaa kannun kansi pois. Tosin kannu on ison omenapuun alla, joten ei siihen sateellakaan paljon vettä osu.


Lintujen juoma-allas

Lähes kaikki osat teoksessa osat ovat kierrätystavaraa - ainoa ostamani esine oli lasihelmillä koristettu metallinauha. Sitä on vielä jäljellä runsaasti uusiin töihin. Maalit on tietty myös aikoinaan ostettu. Mitään ei tarvinnut ostaa juuri tätä työtä varten. 

ITE-taiteilu jatkuu, pää on täynnä ideoita, kaipaavat vain lisää tarmoa toteutuakseen. Välillä laiskottaa ja kiertelen vain puutarhassa katsellen mitä kaikkea hassuja kätteni töitä sieltä löytyy. Piakkoin ilmestyy varmaan portille kyltti... 



tiistai 30. heinäkuuta 2019

Puutarhan keskikesää

Puutarha on vehreä näin keskikesällä. Tosin sadetta jo kaipaisi, mutta pärjää kasvit näköjään ilmankin. Vain kesäkukkia olen kastellut.


Harjaneilikat, värejä on monenlaisia


Krasseja on joka puolella, värit aivan sekaisin.
Siemenet ovat vuosia kiertäneet, kuivatan ne syksyllä ja
taas seuraavana vuonna krassit kasvavat. 



Valikoima osasta kuunliljojani


Liljoista kukkivat pienemmät valkoiset ja oranssit.
suurin osa on kukkinut jo, puuliljat vasta pullistelevat nuppujaan.



Maanpeiteruusu Fairy.
On muuten vaikea kuvattava, melkein makasin nurmikolla kuvatessani

Omenasadosta tulee valtava, tässä valkeakuulas I


Kukonharja loistaa kauniisti kirkkaan punaisena



Tiesittehän, että ennen vanhaan emojitkin tehtiin puusta... Tässä malli, kauniisti kihartuvine koivuntuohisine hiuksineen:

Hymynaama emoji
(koivua ja lasimosaikkkeja liimattuna)

Nämä viileämmät ilmat ovat mukavia. Keräsin äsken vadelmiakin, helteellä sinne puskiin meinasi läkähtyä, puutarhan kuumin paikka. Nyt on taideprojektejakin pari alullaan. Viemäriputken pätkiä maalattu, mitäköhän niistä tulee, hm...

Rattoisaa kesän jatkoa!



lauantai 27. heinäkuuta 2019

Naivistit Iittalassa - kesänäyttely 2019

Tänä(kin) kesänä on tullut katsastettua lähes kaikki sadan kilometrin säteellä esillä olevat kesäiset taidenäyttelyt. Suurimpana oli Purnu ja monien pienempien ohella nyt viimeksi tuli käytyä katsastamassa naivistit. Olin jo vähän ajatellut, että Iittalan vanha puukoulu voisi jäädä tältä kesältä vaikka käymättäkin, mutta pari ystavää tästä kylältä alkoi puhua retkestä Iittalan lasimäelle. Onhan siellä muutakin nähtävää.









Niinpä varhain lämpimänä kesäaamuna läksimme ajelemaan Iittalaan. Lasimäen kierroksemme alkaa aina naivisteilla ja jatkuu erilaisten puotien kautta Kultasuklaa-myymälään ja lopuksi lounaallle Taika-ravintolaan.

Muutama maistiainen naivisteilta:



Bergqvist Mia
Vieraita kesken pyykkipäivän
Guests in the middle of laundry day

Joku on salakuvannut meitä mökillä:


Laine Matti
Lempi leiskuu kesäyössä
Flaming love in the summer night




Alsta Kaarina
Kukkakuljetus
Flower delivery


Alsta Kaarina
Pinnan alla
Under the surface



Laaksonen Martti
Onnen tunne
Feeling of happiness

Nämä meidän reissut ovat sellaisia A-luokan retkiä, hauskaa on ja naurua riittää. Asiallisena (öhöm) henkilönä minut on valtuutettu näitten kesäretkien pysyväksi kuskiksi, vaikka kaikilla muillakin naisilla on auto. Myönnän, että johtuu osin siitä kun en mielelläni mene muitten kyytiin. Jos en saa itse ajaa, tunnen oloni epävarmaksi.

Menomatkalla ihmettelin kun V:llä oli kylmälaukku pattereineen mukana ja se laitettiin auton pistokkeeseen. Kysyin, että onko siellä kylmää juotavaa. Sitäkin löytyi. Mutta Kultasuklaan jälkeen selvisi helteisen päivän ja kylmälaukun yhteys. Ah, arvatkaapa mitä, bensarahat maksettiin suklaana!! Olen vähän nihkeästi halunnut ottaa rahaa bensasta ja siitä naiset keksivät tämän idean. Ongelmana minulla oli ainoastaan valinnan vaikeus. Nyt saan iltaisin herkutella erilaisilla suklaatuotteilla, mm sitruunainen valkosuklaalaku ja tumma suklaa, levyn palasina, ovat suosikkejani.

Edelleen kesä on parhaimmillaan, siispä nautitaan viileästä (noh, lämmintähän se jo on) järvivedestä ja kesästä!



maanantai 22. heinäkuuta 2019

Nousee päivä, laskee päivä

Saaressa 


Nousee päivä
(Aurinko nousemassa klo 4.47)



Laskee päivä
(Aurinko laskemassa klo 22.26)




Elämässä on tyyniä päiviä kuten järvessäkin eilen sunnuntaina aamulla,
välillä sitten myrskyää sekä järvi että elämä



Tuttu vanha laulu kuvaa hyvin vuosien kulkua. Muistelimme täällä saaressa 30-vuotista yhteistä taivaltamme. Paikka oli silloin v 1989 meille niin kovin tärkeä ja on ollut minulle nämä 30 vuotta henkireikä elämässä ja miehelleni hänen syntymästään saakka. Muistan hyvin kuinka hän minut ensimmäistä kertaa saareen vei, soutamalla, kuten tänäkin kesänä. 



Nousee päivä,
laskee päivä.
Kiitää vuodet nuo.
Talvet ja kesät
toistaan seuraa,
riemut ja surutkin ne toi.

Sunrise, sunset
Sunrise, sunset
Swiftly fly the years
One season following another
Laden with happiness and tears




Viulunsoittaja katolla (engl. Fiddler on the Roof) on juutalaisen perheen tarinan kertova musikaali. Sen kuuluisia kappaleita ovat Rikas mies jos oisin sekä Nousee päivä, laskee päivä



lauantai 13. heinäkuuta 2019

LUMOUS | nykytaiteen kesänäyttely Purnu 2019

Oli aivan ihana kesäinen päivä, aurinko lämmitti järven rannalla kun kävimme meillä olleen vieraan kansa Purnun taidenäyttelyssä. Se on jokavuotinen käyntikohteemme. Tänä vuonna Purnu täytti 50 vuotta.






Muutama taiteilijoista jäi erityisesti mieleen ja kuvia saa laittaa someenkin, oikein kehotettiin. Laitan pikaisesti muutaman maistiaisen ennen kuin matka jatkuu takaisin saareen.




Kristiina Uusitalo:
At the Herat of the Matter III, 2016-2017


Kristiina Uusitalo:
Many Happy Returns II, 2018


Ola Kolehmainen:
Sulyemaniye 1558 III, 2014



Ola Kolehmainen:
Selimiye 1575 IX, 2014


Berit Talpsepp-Jaanisoo:
Kleopatra, 2018


Timo Heino:
Sokea peura, 2019

Timo Heino:
Taistelevat metsot, 2019



Pihapiirissä on paljon Aimo Tukiaisen omia vanhoja töitä:
 
           
 






Tässä pikakatsaus Purnusta kesämatkamme varrelta, kokeiluja tabletilla napatuista kuvista, samalla sain ne suoraan blogiin. Tabletilla ei tee mieli pitkiä tekstejä kirjoitella, joten:

matka ja kesä jatkuu...