Sivut

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Nyt on vappu

Puutarhassa on hiukan erinäköistä kuin eilen, otetaan muutama kuva tähän tältä aamulta. Eilen illalla ja viime yönä satoi lunta ihan kunnolla:





Hauskaa vappua!











lauantai 29. huhtikuuta 2017

Aamu puutarhassa

Aamulla kiertelin puutarhassa tutkailemassa. Kukkapenkit olivat aivan kohmeessa, ellei peräti jäässä yöpakkasten jäljiltä, joten ei oikein voi muuta kuin nyppiä roskia pois. Jotain kasvua on jo alkanut nousta. 

Kierretään kasvupaikat:



Nämä ovat nousseet siitä penkin reunasta, mihin syksyllä istutin isolaukat. Joko ne nyt jaksavat nousta, ihmettelen vaan. Mitään muuta sipulikukkaa siinä ei kasva. 




Perinteiset raparperit, kohta päästään piirakan tekoon:


        


          

Lipstikkakin nousee jo

Tunnistatko?
Näitä valmiita lannoituskikkareita on runsaasti pihalla.
Kiitos jänikset!

Skilloja on joka puolella jo kukassa

Tällainen vihreä tupsu oli noussut keskelle kuivaa nurmikkoa

Helmililjoja on noussut, eivät vielä kuki, osasta on varsien päät paleltuneet


Päivän saalis, neljä kappaletta kohmeisia lehtokotiloita

Tämä alla olevassa kuvassa oleva kiireinen siili haistoi eilen illalla yhdeksän jälkeen, että ravintola on auki ja juoksi koko pihan läpi, kiersi talon ja meni äkkiä syömään. Sitä oli hauska seurata. Pitkin kuusiaidan alustaa se kulki ja välillä poikkesi tarkistamaan omenapuiden ja päärynäpuiden alustat ja taas jatkoi matkaa. 


Kiire syömään





torstai 27. huhtikuuta 2017

Klapikone käyntiin

Tänään aamulla varhain kun olin vasta kahvilla, tuli pihaan hiioppi-auto ja nosteli tontille koivutukkeja 15 mottia. 




Klapikonehan hankittiin keväämmällä ja silloin onneksi suoritin klapikoneen kuljettajan näyttötutkinnon, kun pilkoin klapeja näyttääkseni osaamiseni. Nyt pääsen suoraan hommiin, kunhan joku ensin käyttää vähän moottorisahaa ja pätkii nuo tukit. Komeita koivuhalkoja niistä tuleekin. 



              


Jos vähänkin tulee lumi- ja räntäsateisiin taukoa viikonloppuna, niin työväen juhlaa vietetään meillä työn merkeissä. Koneet ei tykkää kastua, ihmisistä ei niin väliä olisi.

Sitten se uutinen. Siivoojat kävivät. Jee!

Ikkunat ovat niin kirkkaat, että pelkään jonkun linnun lentävän suoraan lasiin. Luonnon vähäinenkin havupuiden vihreys tuntuu tulevan suoraan syliin kun katselen ikkunoista ulos. 

Nyt on kaikki lukuisat ikkunat pesty ja muutenkin paikat on puts ja plank. Miten ihmeessä ammattilaiset saavat nuo ikkunat niin upeiksi, ei raidan raitaa, kirkas lasi näyttää kuin ei siinä ikkunaa olisikaan, pelkkä aukko. Pyörin ympäri taloa ja ihailin siisteyttä. Samoin toisessa talossa. Kaikki kiiltää ja näyttää hyvältä. Villakoirat ja hämäkin seitit on tapettu sukupuuttoon. Toistaiseksi.

Tuon kokoiseen  urakkaan ei budjetissani ole määrärahoja kovin usein, nyt päätin sijoittaa siihen. Jos joku ihmettelee miksi en sijoita matkailuun ja matkusta etelään räntäsateita ja/tai syksyn pimeitä pakoon, niin tulkoon katsomaan siisteyttä ja sitä mihin parin etelänmatkan rahat on sijoitettu. En ole koskaan ollut mikään 'etelän'matkaaja, olen kulkenut ympäri maailmaa junalla/lentämällä ja varsinkin pitkin maailman meriä rahtilaivoilla aikoinani. Ei oikein nappaa ajatus jostain turistikohteesta, suomalaisista ja muista skandinaaveista rivissä rannalla, huh. Miestä sinne ei saisi edes maksusta. Maksettu mies, hehheh.



tiistai 25. huhtikuuta 2017

Ravintoloitsijan kiireet

Kahden suositun ravintolan pitäminen työllistää kesät talvet. Talviravintolan sesonki oli tänä vuonna hieman normaalia pidempi kylmistä säitä johtuen. Vielä pääsiäisen lumipyryjen aikaan saivat viimeiset siivekkäät VIP-asiakkaat palvelua. Eihän peipposia ja mustarastaita voinut nälkään jättää, punarinnasta puhumattakaan. Ravintola on nyt sulkeutunut, silti joitain asiakkaista käy vielä tutkailemassa, josko terassille olisi vielä tarjoilua. No ei ole, vanhat jämät voi kaapia, jos siellä jotain on. Ravintolan remontti/peruskorjaus on vasta kesällä.

Yhtään lomaa ei ehtinyt välillä pitää kun alkoi kesäbaarin sesonki. Pääsiäisen jälkeen alkoi kesäkauden ruokailijoita norkoilla viime kesäisellä baarin paikalla. Mistä ihmeestä ne muistavatkin missä se sijaitsi. 

Ensimmäinen oli niin nälkäinen, että hänelle piti tarjoilla alkupalat jo pihan puolelle ennen kuin baari oli paikoillaan.


Ruokakippo eteen ja äkkiä yksi kuva


Sitten hain baarirakennuksen talvisäilöstä ja pystytin vanhaan paikkaan kuusisaidan katveeseen. Verkko suojaa ylimääräisiltä ei-toivotuilta vierailta.


Oikealla alakulmassa on ravintolan pääsisäänkäynti.
Takana vinottain vastakkaisessa kulmassa on hätäpoistumistie.

Itse betonista valamani astiasto, ruokakippo ja juoma-astia, olivat vielä melkein jäässä ja piti kuumalla vedellä sulatella.

Tästä se alkaa - ravintoloitsijan kesätyö. Mieleiset asiakkaat, vanhat ja toivottavasti tulee uusiakin. Miten lie kukin talvesta selvinnyt. 


sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Lisää messuilua, osa 2

Väriloistoa ja muuta hauskaa vielä jokunen kuva supermessuilta.







Betonitöihin löytyi ideoita, vaikka en ihan seinää ajatellut tehdäkään. Kuution muoto on mielessä, samoin muutenkin isommat ruukut ja reunukset. 






Lepaan savipajan tuotteita katselin ideoita mielessäni:



Sinisä perhosia voisi tehdä betonista ja mosaiikista




Vinkki halkopinon tekijöille:



Keräilytavaroiden osastolla tuli lapsuus mieleen näistä:




Sitten siirrytään erämessujen osastolle:

Retkelle

Kalaan




Sitten huomasin tällaisen erikoisen monitoimihameen:






Jotain oli tietysti pakko ostaa, niin design-osastolta löysin suomalaista puuta olevat korvakorut. Korvisten väri sointuu sopivasti hovivirkkaajani SusuPetalin tekemään monikäyttöiseen liinaan. Susulle vielä suurkiitos siitä.









Jos jaksoit kahlata tänne asti, niin laitan vielä liljojen kuvan, jospa se auttaisi uskomaan, että kyllä kesä sieltä tulee:

Nyt odotan miten omat liljat ovat talvehtineet


Tänään sunnuntaina tehtiin pitkä aamulenkki ja nähtiin mm pari kurkea pellolla lepäilemässä. Aurinko paistoi tosi lämpimästi ja antoi aavistaa, että routa ja jää sekä lumi- ja räntäsateet eivät suinkaan ole ikuisia.



lauantai 22. huhtikuuta 2017

Messuilla nähtyä, osa 1

Lisää täällä

Tampereella on viikonlopun ajan viidet messut,  supermessujen nimellä. Vuosi sitten puutarhamessujen jälkeen ajateltiin, että ensi vuonna ei sitten tarvitse mennäkään. Mutta niinhän siinä kävi, että eilen lumi- ja räntäsateisena perjantaina läksimme kumminkin messuille mielessä jotain puutarhaan sopivaa. Olimme niin ajoissa paikalla juuri ennen messujen aukeamista, että saimme autonkin melko lähelle, joten kävelyvoimaa säästyi itse kohteisiin.

Puutarhamessujen yhteyteen ilmestyy joka vuosi kaikenlaista roinaa  muuta myytävää, esim mitä erilaisempia syötäviä. Jo heti eteisaulassa oli metrilakumyyjä. Varsinaisella puutarhamessualueella oli piirakoita, hunajaa, teetä ja vaikka jos mitä maisteltavaa ja ostettavaa. Minusta tänä vuonna varsinainen kukkien ja puutarhaan liittyvien tarvikkeiden määrä oli entisestään pienentynyt. Kiusaukset vältin, jäinen ja routainen maa ei houkuttele ostamaan ulos istutettavia kasveja. 

Olihan siellä toki kasveja, mitä erilaisempia kukkia, sipuleita ja  mukuloita.


Jaloleinikit ovat minun mieleisiäni, mutta eihän niitä vielä ulos saa. 




Ruusut ja tulppaanit valtavina kimppuina olivat upeita katsella:




                  




Kiinnostuin myös noista risutöistä, niitä oli jo viime vuonnakin, nyt oli jotain uusia:
Siilit hyllyllä


Mikä lintu?


Risuille käyttöä


Nämä kukka-amppelit olivat hauskan näköisiä


Liinoja tai pikkumattoja


Kaikkea ne taitavat kädet keksivät tehdä
Löysin myös mm ideoita betonitöihin ja vaikka jalat olivat jo ihan puhki, kiersimme vielä lopuksi Design- ja käsityöosastonkin. Kahvitauko pidettiin, silti lähes kolmen tunnin kävelyn jälkeen oli jo ihana päästä istumaan autoon ja kotiin.

Kuvia näette lisää seuraavassa postauksessa kunhan ehdin käydä läpi. 

Jatkuu...


torstai 20. huhtikuuta 2017

Onko torstai toivoa täynnä?

Heti ensimmäisenä arkipäivänä pääsiäisen jälkeen oli haettava kirjastosta varaukset samalla kun palautin luetut. Pääsiäisenä saatoin lukea pitkälle yöhön, jos ei uni ottanut tullakseen. Kirjastossa käydessä poikkean usein katsomaan pienen taidetilan näyttelyn ja niin nytkin. Siellä oli jonkun taide- ja käsityökerhon tuotoksia. 


Huovutustöitä

Kaikenlaisia  virkkaustuotoksia

Eläinaiheita 




Koivut ja talvi

Sitten tähän toiveikkaiseen torstaihin. Olen lopultakin saanut päätettyä, että joku muu kuin minä pesee meidän ikkunat. Kaikki lähes 40 kpl. 

Olen pyytänyt tarjouksia parilta eri siivousfirmalta ja tänään tulee käymään vielä yksi, joka arvioi työmäärän täällä paikanpäällä. Tästä odotan paljon, olisi oman kunnan yrittäjä, jota haluaisin kannattaa. Siinä voisi ajatella samalla tilata siivouksenkin, jos ei työmäärä päätä huimaa. Tuntihinnan tiedän ja sen, että siitä saa melkoisesti kotitalousvähennystä. 

Kotitalousvähennyksen tiedot löytyvät täältä. Vähennyksen voi halutesaan ottaa heti, eli loppuvuoden saa hieman enemmän käteen nettotulojaan. Vähennysoikeus on 50 % työn osuudesta (viime vuonnna se oli 45 %) ja omavastuu 100 euroa. Eli jos maksat tonnin, omavastuun jälkeen voit vähentää 400 euroa. Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen verosta. Useimmat muut vähennykset tehdään ansiotuloista ennen veron laskemista, joten niiden rahallinen vaikutus on pienempi kuin kotitalousvähennyksen.

En muuten kuulu niihin, jotka siivoavat ennen siivoojan tuloa, huvittava ajatus.