Kannattaa
pohtia hetki montaako netin ns ilmaispalvelua käytät älypuhelimessasi,
tabletissasi tai läppärissäsi. Osa niistä on kokonaan maksuttomia, osa tarjoaa
peruskäytön ilmaiseksi ja laadukkaampi versio sitten jo maksaa. Ehkä muutaman
euron, vaan moniko niitä lataa? Miljoonat ja taas miljoonat ihmiset.
'Snapchatin
perustajat nousevat kenties maailman rikkaimpien joukkoon alle 30-vuotiaana'.
Näin uutisoi Tivi ja kertoi, että etenkin nuorison suosiossa olevan Snapchat-pikaviestiohjelman
emoyhtiö Snap kertoi listautuvansa pörssiin maaliskuussa.
Netin
"ilmaiset" palvelut keräävät meistä ja meidän toiminnastamme netissä tietoja,
jotka jalostetaan esimerkiksi mainostajille myytäviksi tuotteiksi.
Ilmaispalvelu Facebookin liikevaihto oli vuonna 2015 lähes 17 miljardia euroa.
Palvelujen
käyttäjän olisi hyvä tietää, mitä tietoja palvelut keräävät, kuka tiedot
omistaa, mihin niitä käytetään, ja se kaikkein tärkein: miten ne suojataan.
Suomalainen
Omakanta-terveystietopalvelu tarjoaa kaikille pääsyn omiin potilastietoihinsa
ja antaa mahdollisuuden rajoittaa niiden käyttöä. Kuvittelemme omistavamme ne
tiedot itse. Periaatteessa näin onkin, mutta...
Kaikki
eivät halua esim depressio- ja/tai muun vastaavan diagnoosinsa olevan muiden kuin alan ammattilaislääkärien nähtävissä. Kyse ei ole pelkästä oman
yksityisyyden suojasta, sillä tuon alan diagnoosi voi vaikuttaa hoitoon myös myöhemmin
vaikka ei tietenkään pitäisi. Em diagnoosilla varustettu henkilö menee valittamaan
vatsakipuja ja niiden todetaan olevan korvien välissä, vaikka kyse olisi
akuutista suolistotulehduksesta tai muusta aivan eri sairaudesta. Aiemmin
mainittu diagnoosi teki tepposet, lääkäri teki siitä omat syrjivät
johtopäätöksensä.
Jokaisen
kannattaa käydä Omakanta-palvelussa katsomassa, mitä tietoja omasta terveydestä
ja lääkityksestä sieltä löytyy. Samalla voi päättää, mitä potilastietoja saa ja
ei saa luovuttaa muille hoitaville yksiköille.
Sitten
kuitenkin, kun terveystietoja pitäisi voida siirtää eri yksiköiden välillä,
perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon vaikkapa, se ei onnistu, koska
järjestelmät eivät toimi yhteen. Hätätilanteessa joko potilaan tai läheisen
henkilön etukäteen tai paikanpäällä antama suostumus tietojen siirrosta pitäisi
riittää. Järjestelmien pitäisi ehdottomasti olla yhteensopivia.
Entä kodin
esineet? Meistä kerättävän ja hyödynnettävän tiedon määrä kasvaa sitä mukaa
kuin palvelut ja laitteet siirtyvät nettiin. Oletko ajatellut, että pian,
jollei jo nyt, sinulla on kotona lukuisia laitteita, jotka on kytketty verkkoon?
Uusi auto kerää tietoa auton toiminnasta ja liikkeistä ja on yhteydessä
verkkoon. Kuka omistaa nämä tiedot, auton omistaja vai valmistaja?
Entä
kotona yhä lisääntyvä laitemäärä: jääkaapit, ilmalämpöpumput, kosteusmittarit
jne jne. Tiedot kulkevat pian verkon kautta. Kuka omistaa näiden tiedot? Asunnon
omistaja, vuokralainen, taloyhtiö, isännöitsijä vai laitevalmistaja? Kenellä on
valta/velvollisuus hallita asuntojen eri järjestelmiä ja luovuttaa niiden
tietoja ja millä ehdoilla?
Olkaa tarkkana siellä netissä...