Viikon 9 krapu - Koulun pihalla

 Koulun pihalla

-lihapulla, lihapulla, pulla!

-pullea Ulla,  lihapulla, pyöri tuo mäki alas!

-pullukka, lihapullukka!

Armi oli saanut kuulla lihavuudestaan aina. Luokan tytöt olivat hoikkia ja heillä oli muodin mukaiset vaatteet. Joka syksy koulun alkaessa niillä oli uudet tamineet. Armin koti oli köyhä ja hän joutui tulemaan veljen vanhoissa monoissa, kun matka oli hiihdettävä talvella. Päätä alkoi särkeä kun hiihto oli rankkaa.

Hiihtämisestäkin häntä kiusattiin. Muiden lasten vanhemmat pyrähtivät Mersuillaan ja Volvoillaan koulun portille jättämässä lapsukaisensa.

Yhtenä syksynä luokalle tuli uusi poika, joka jutteli Armille kuin parhaalle kaverilleen. Kertoi pikkusiskostaan, vauvasta.

Muut tytöt katsoivat kateellisina.

Armista ja Villestä tuli ylimmät ystävät.

___________________________________________________________________

Viikon 9 krapusanat ovat: lihapulla, särkeä, vauva

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis. 

 _____________________________________________________________________________

Viikon 8 krapu - Rallia kylätiellä

 Rallia kylätiellä

Arvin kiukku alkoi nousta. Elsa istui vieressä ja tiesi, että tästä ei hyvää seuraa. Kylätie oli kapea reunoilla olevien korkeiden lumivallien takia

-Hemmetin uuno tuo edessä ajava, mistähän se on tuon Mersun ostanut, kun siinä ei kaasukaan tunnu toimivan. Joku vanha pappa tietysti ratissa, Arvi kiljui naama punaisena

-Koita nyt tajuta, hiljennä vauhtia, nyt on liukasta ja edessä on mutkakin

Yhtäkkiä vastaan ajoi koululaisia kuljettava pikkubussi. Arvi ajoi keskellä tietä ja lujaa. Törmäys oli raju.

Elsa heräsi sairaalassa ja kuuli, että lapset olivat selvinneet. Arvi oli katkaissut molemmat jalkansa. Mersukuski, komisario Pennanen, tuli kuulustelemaan Arvia törkeästä liikenteen vaarantamisesta.

___________________________________________________________________

Viikon 8 krapusanat ovat: tajuta, kiukku, vanha

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis. 

 _____________________________________________________________________________

Väriä hankien keskelle

Lunta tuli taas viime yönä lisää, edelleen hiljalleen satelee. Yöksi on luvassa oikein kunnon lumimäärä. Ei innosta enää. Tänään aamulla kolatessani muistivat hartiat ja muut lihakset taas sen, miltä kolan työntäminen pari metriä korkealle kasalle tuntuu. Ei se ole enää kaupunkilaisten huvia, kuten joku sanoi, totesi, että lumityöt on vain mukavaa kuntoilua. Ehkä, jos on pieni piha ja pari kertaa kolaa sen. Mur...

 Kolauksen jälkeen heittelin akryylimaaleja kankaille ihan sieluni kyllyydestä, kokeillen:

Pyörteitä

Tämä vielä valuu reunoilta, maalia on paksusti, katsotaan mitä tulee,
tornadolta vaikuttaa :)

Viikon 7 krapu - Hajatelmia vuonna 2050

Hajatelmia vuonna 2050

-tällä lentotuubilla on kätevä liikkua paikasta toiseen, ei tarvita autoa

-muistatko kuinka ruokaa kasvatettiin 20-luvulla isoilla pelloilla, Liinuska toimii nykyään keinolihankasvattajana

-Sibyl työskentelee laboratoriossa, jossa kasvatetaan kaikenlaista ruokaa,  kuljetetaan droneilla suoraan asiakkaille

-Wille tekee etänä töitä robottiliikenteen tarkastajana

-Casse on digimuotoilija ja on suunnitellut meidänkin astiat

-Calle on pilvenvartija, pilvipalveluihin tallennetaan suuria rekistereitä, niissä on henkilötietoja ja muuta dataa

Perheen lähtiessä viettämään ravintolailtaa
valmistaa illallisen usein robottikokki­
KUVA: HEINI HÄMÄLÄINEN / IS 

-kävimme eilen syömässä uuden robottiravintoloitsijan paikassa, oli kyllä hyvää laboratoriolihaa ja erinomaiset robottikokit ja tarjoilijarobotit

-nykyään kun ei tarvitse jäädä eläkkeelle, teen data-analyytikon etätöitä Japanin suurten IT-talojen sovelluksiin. Kivaa vaihtelua kuivakelluntaan, eli ilman työtä oleiluun

-minä nautin omassa tekojoessani kuviokellunnasta

___________________________________________________________________

Viikon 7 krapusanat ovat: pelto, laboratorio, astia

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis. 

 _____________________________________________________________________________

Hyvää Ystävänpäivää vuonna 2021 !!!

Elämän merkityksen jäljillä - Keskustelukirjeitä

Piispa emeritus Juha Pihkalan ja tähtitieteen professori emeritus Esko Valtaojan  kolmas keskustelukirja on Elämän merkityksen jäljillä (Minerva 2020). Siinä on kyse edelleen uskon ja tieteen suhteesta. Onko kahden erilaisen katsomuksen välille mahdollista rakentaa siltaa?

Näiden keskustelujen tähtihetket löytyvät jo tekijöiden aikaisemmista keskustelukirjoista Nurkkaan ajettu Jumala? (Kirjapaja 2004) ja Tiedän uskovani, uskon tietäväni (Minerva 2010).

Kolmas kirja tekee näkyväksi kahden katsomukseltaan erilaisen ihmisen yrityksen ymmärtää toistensa näkökantoja pitäen samalla kiinni omistaan. Kirjeissä pureudutaan muun muassa kysymyksiin: Miten kirkolla tätä nykyä menee, entä tieteellä? Millainen maailma olisi ilman uskontoja – parempi vai pahempi? Miten kirjoittajat näkevät vanhuuden ja kuoleman?

On kiinnostavaa lukea kirjaa, jossa kaksi hyvin perustavalla tavalla erilailla ajattelevaa ihmistä keskustelee avoimesti ja hyväksyvästi keskenään ja pyrkii ymmärtämään vastapuolen näkemyksiä avoimin mielin. Tällaiselle toisen kohtaamiselle olisi nykyajassa enemmänkin tilausta ja on hienoa nähdä, että dialogi on mahdollinen.

Keskustelu ei anna suoraa vastausta suuntaan tai toiseen ja lukija saa itse tehdä päätelmät puolesta tai vastaan ja oli lukija kallellaan kummalle puolelle tahansa, hän toivottavasti ymmärtää paremmin toista näkökulmaa. Kirjoittajat mielestäni onnistuvat tavoitteessa, jonka ovat keskustelulleen asettaneet.

JUHA PIHKALA JA ESKO VALTAOJA: ELÄMÄN MERKITYKSEN JÄLJILLÄ

Minerva Kustannus Oy, 2020
290 s.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

ps. Valtaojan ja Pihkalan toisen teoksen jälkeen, kymmenen vuotta sitten, innostuin keskustelukirjeistä itsekin. Mietin pitkään ketä kysyisin kanssani kirjoittamaan. Henkilö löytyi lähempää kuin arvasinkaan. Tai oikeastaan olin sitä toivonut. Olen käynyt sähköpostitse kirjeenvaihtoa isoista ja pienistä elämänkysymyksistä. Kirjeenvaihtomme on harvakseltaan jatkunut (poissa arkielämästä, henkilökohtaisuuksista ja elämän käytännön asioista) jo muutaman vuoden.  Arvasitteko? Kirjoitamme aviomieheni kanssa. Meillä kohtaa oma matemaatikon, tietotekniikan tulevaisuuden näkemys ja toisella puolella aviomieheni yhteiskunnallinen, sosiologinen ja filosofinen mutta myös tietotekninen näkemys. 

Helmikuun tunnelmia

 

Yöllinen lumisade

(akryylimaalaus 50x70 cm) 

Lumisadetta oli eniten tammikuun loppupuolella ja helmikuun alussa, kankaalle yösade pääsi vasta nyt. 

Viikon 6 krapu - Punaruutuinen flanellipaita

Punaruutuinen flanellipaita

Metsätien varrella oli kaksi taloa, punaisessa pienessä talossa oli tapahtunut yöllä murha. Toisen talon asukkaat olivat olleet melkoisessa humalassa tekoaikaan, eikä kukaan muistanut mitään. Näin ainakin mieskolmikko väitti.

Nyt kolme äijää istui vuorotellen komisario Pennasen kuultavana. Kuka heistä oli murhaaja, Pennanen mietti. Miehet puhuivat sekaisin ja ristiin. Yksi väitti nukkuneensa, toiset kaksi saunoneensa.

Miehet luulivat olevansa ovelia, antoivat toisilleen alibin.

Yhtä asiaa Pennanen ihmetteli. Kahdella miehistä oli likaiset vaatteet mutta kolmannella oli aivan puhdas punaruutuinen flanellipaita.

Poliisin tutkijat kävivät mökillä ja sieltä miesten mökin takaa metsiköstä haudattuna löytyi verinen paita ja tutkittaessa DNA täsmäsi uhriin.

Syyllinen oli selvinnyt.   

____________________________________________________________________

Viikon 6 krapusanat ovat: punainen, miettiä, murha

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis. 

Riittää lunta

Kuljin pihalla ja oli ihan pakko napata muutama kuva tuosta valkoisesta ympäristöstä. 

Kuusiaita kestää lumen painon

Uutta sohvamuotia

Tervetuloa päiväkahville! Ikivanha puutarhapöytä tuoleineen harmaantuu kauniisti kun viettää talvetkin pihalla:

Åkerö kukkii lumikukkia

Kaksi suurta mäntyämme, tontilla niitä on n 30 kpl

Jokohan lumikuvat riittäisivät...

Tähtisumua

Tammikuun aikana syntyi tähtisumua, sitä pääsi kankaallekin, monena päivänä lisäsin värikerroksia ja taas annoin kuivua useita päiviä. Nyt tulkitsen sen valmiiksi.

Tähtisumun syntyä

Tähtisumua

Tämä maalausharrastus on siitä hyvä, että sitä voi tehdä vaikka kymmenen minuuttia päivässä kun on inspiraatio. Ateljeeni (öhöm) on aina käyttövalmiina. Leivintuvasta on puolet maalaustarvikkeiden hallussa.