Herätys
Pesässä
oli ahdasta, lähimpänä aukkoa nukkunut tipahti ulos huhtikuussa. Se oli
tietenkin Sisu, joka viimeisenä oli kömpinyt syksyllä pesään talviunille. Toisinaan hän tuli vasta kun
muu perhe jo nukkui.
Sisu
lähti unenpöpperössä liikkeelle. Kuusiaidan laitaa oli mukava kulkea, kukaan ei
huomannut piikkipalleroa. Tuttu piha, Sisu pisti hölkäksi niin, että paiskautui
betoniastian viereen. Siinä oli raikasta vettä, olikin jo jano.
Nälkäinen
Sisu odotti iltaa ja buffet-pöydän avautumista. Yhdeksän aikaan illalla emäntä kantoi
ravintolaan ison betonikulhon, täynnä herkkua, kissanruokaa.
Pensaasta
kuului laulua, Olga, Sisun ihastus, taaperteli syömään. Sisu rohkeasti kysäisi josko Olga hänen kanssaan hankkisi täksi kesäksi pikkusiilin. Olga hymyili,
suostui.
_____________________________________________________________________________
Viikon 3 krapu olisi tarkoitus sisältää seuraavat kolme sanaa: paiskautua,
toisinaan, laulu
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tämä on krapu, tasan sadan sanan teksti otsikko mukaan luettuna. Kirjoitukseen liitettävät kolme sanaa julkaistaan sunnuntaisin tässä minun blogissani krapu-tekstini yhteydessä ja SusuPetalin blogissa. Sanoja voi vapaasti taivutella. Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Ihana krapu :) Onkohan siilit pystyneet horrostelemaan, kun teillä ei luntakaan suojana.
VastaaPoistaMeillä on risuseinä siilien talvipesää varten. Kyllä siellä joku ainakin on, kun syksyllä näkyi liikettä.
PoistaVoi symppistä Sisu-siilisimpuraa romanttista taapertajaa:) Nälkä kurnii mahassa, mutta kevättä rinnassa. Onneksi on emäntä appeesta huolta pitämässä. Olgalle & Sisulle onnea matkaan!
VastaaPoistaSamaa olen miettinyt kuin Maarit: kuinka on mahtanut talvihorrostelijoiden uni onnistua nykykeleissä? Kun tässä päivänä muutamana tuo keltainen valoilmiö taivaalla näyttäytyi, olivat mustarastaat ja tintit jo kovasti äänessä, talitintit peräti ti-tyyllä.
Huomaan aina huhtikuussa jossain vaiheessa kun puoliksi unessa hortoilee aidan luona Sisu tai joku muu. Vien kiireesti silloin vettä ja illalla alan ruokkia.
PoistaMe olemme tehneet ulkona olevan lautaseinän taakse siileille talvipesiä. Vähentyneet ovat, mutta kyllä siellä nukutaan. Viime keväänä sieltä tuli kolme siiliä, jokainen omasta yksiöstään. Ne eivät (krapu-tekstistäni huolimatta) ole oikein perhe-eläimiä :)
Suline krapu ja hienoja kielikuvia. Kuvittelin Sisu-poikaa hölkkäämässä <3 Minun krapuni täällä:
VastaaPoistahttps://digi-passions.blogspot.com/2020/01/krapu-vko-3-viattomuuden-kupla.html
Kiitos Riitta. Sisua kumppaneineen odottelen taas huhtikuussa pihapiiriin.
PoistaOi, nuorta lempeä kevään korvalla <3 Ja miten kiltti emäntä, joka kattaa maittavan ruokapöydän!
VastaaPoistaTäällä ei piikkipalloja näy. Sen sijaan tienoo on täynnä jäniksiä, tuntuu, että ne lisääntyvät hurjasti vuosi vuodelta ja vuosi vuodelta ne ovat entistä suurempia!
Siilien lempi on melkoista menoa, kun toinen piikkipallero painaa selkään ja vauhtia piisaa. Sitä näkee joka kevät. Toki niille nälkä tuylee talviunien ja hm, muiden puuhien jälkeen :)
PoistaKatselin muuten talvella, että kyllä oli pulleita jäniksiä täälläkin.
Ihana siilitarina <3 Pikkusiili :)
VastaaPoistaTässä Pöllön krapu tältä sunnuntailta:
https://hpollonkrapula.blogspot.com/2020/01/viikko-32020-krapu.html
Siilit on niin hellyyttäviä :)
PoistaIhana tarina siileistä. Kuhertelu on kivaa, mutta ajatelkaa, millaista on siilin synnytys. Meillä yksi tuleva äiti valitti koko yön. Luulimme ensin, että siilillä on jokinn sairaskohtaus, kunnes tajusimme, mistä on kysymys. Seuraavana päivänä ylpeä äiti käveli pihan poikki pikkuinen perässään.
VastaaPoistaTervetuloa krapuilemaan!
PoistaEnpä ole moista tapausta nähnyt, yleensä siilit menevät piiloon kun pikkuinen syntyy. Mutta niitä pikkusiilejä kyllä kesällä pari kolme yleensä tulee syömään. Niillä onkin urakkaa, että saavat kerättyä vararavintoa talviunia varten.
Ihan selvästi rakkaustarina, herkkä ja hienotunteinen.
VastaaPoistaVarsin kivaa seurata silliperheen elämää. Minä saan nähdä siilejä pojan perheen pihassa, asustavat siellä terassin harvan lautalattian alla vissiin jossain kulmassa ja kulkevat tiettyä reittiä ruokailemaan.
Siilejä on tosi mukava seurata. Iltaisin kesällä niillä on yleensä sama kellonaika milloin tulevat syömään. Meillä niitä kulkee tuolla tontin laitamilla, missä on suojaisia paikkoja. Tosin välillä keskellä pihaa odottaa pari siiliä, että eikö sitä ruokaa jo tule.
PoistaOi mikä ihanuus. Siilit on sympaattisia...
VastaaPoistaKrapuni: https://blogitse.com/2020/01/14/krapu-3-nuku/
Ne todella on symppiksiä ja niitä seuraa mielellään.
PoistaKrapuni valmis
VastaaPoistahttp://kommintanhua.blogspot.com/2020/01/syntymapaiva.html
Kiitos ilmoituksetsa, lähden tutustumaan.
PoistaVoi miten söpöä <3 Siilit ovat niin ihania <3
VastaaPoistaNiinhän ne ovat, kyllä niitä kesäiltana on mukava seurata.
Poista