Elämää lumihangella
Lumella kulkee hämähäkkejä, karvamatoja ja lumikorentoja. Lumella on yllättävän paljon elämää, kun lämpötila nousee suojan puolelle.
Hämähäkit ovat kylmänkestäviä. Ne voivat liikkua -5 asteen pakkasessa lumen päällä.
Ötököitä on puissa suuria määriä, talvimyrskyt ravistavat niitä puun suojasta hangelle.
Yhdessä kuusessa voi olla jopa tuhansia hämähäkkejä. Talvehtiva puukiipijälintu syö pakkaspäivänä oman painonsa verran hämähäkkejä eli tuhansia hyönteisiä päivässä.
Hangella möyrivä karvamato on yleensä ruostesiipi-perhoslajin toukka. Se lähtee liikkeelle varhain keväällä, jolloin luonnossa liikkuja voi huomata niitä lumen päältä.
Lumikorennot kävelevät hangella ja etsivät parittelukumppania. Myös lumikirput lisääntyvät talvisin.
Ajatelkaa lapsia, jotka kauhovat lunta suuhunsa – montakohan ötökkää menee siinä samalla? 😱
_______________________________________________________________
Viikon 3 krapusanat ovat: kuusi, lumi, lapsi
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
Mielenkiintoinen. Ei vain minun silmäni koskaan tavoita hangella ryömijöitä. Vahva kuvaus, täytyy sanoa.
VastaaPoistaEn ole itsekään nähnyt moisia otuksia, mutta siellä niitä Luontomme-lehden mukaan on. Ja paljon.
PoistaJohan on kuhinaa hangella, hurjaa!
VastaaPoistaSiitä se vastustuskyky lisääntyy, kun lapsi syö lunta...!!
Nyt täytyy tutkia maan pintaa tarkemmin, kun on kävelyllä.
Tutki ihmeessä Susu, mutta älä maistele :)
PoistaMe ollaan Mursun kanssa nähty niitä karvamatoja vain loppukesästä asfaltilla - ja tietenkin väistellään niitä. Onneksi ajellaan täällä maalla hiljaisia teitä, niin perässä harvoin ajaa kukaan, ei luule humalaiseksi kuskiksi 😂
VastaaPoistaKeväthangilla noita ötököitä näkyy hangilla, kun sää on plussan puolella. Samoin kuusissa on paljon. Tarkkailkaapa keväällä.
PoistaUskottavaa tuo kaikki on. Jos vain pysähtyy varsinkin metsässä katsomaan lumen pintaa.
VastaaPoistaKerran hellyyksissäni autoin loskaisen tien yli ruostesiipiperhosen toukan ja sitten tulin katumapäälle. Mistä muka olisin tiennyt, halusiko se edes tien yli?? Menin ja siirsin sen samalle paikalle.
Niinpä, mistä sen reitin olisit voinut tietää, aimarii. Ihana ajatus, ja että siirsit sen takaisin :)
PoistaNyt on sellainen sää, että kannattaa tarkkailla hankea. (Puukiipijät, vähäiset muutenkin, väheni yhdellä toissapäivänä, kun talitiainen hakkasi yhden hengiltä lintulaudan alla. Meni vähän tunteisiin.)
VastaaPoistaSe on kumminkin luonnon laki: syödä tai tulla syödyksi.
PoistaNo hui, onhan tuota itsekin tullut joskus kaapattua janoon lunta mutta mitä muuta samalla lie suuhun mennyt, ei kannata edes ajatella!
VastaaPoistaNiinpä, sini! Mutta varmaan lapsena syötiin reilusti lunta, eikä karvamatoja nähty :)
PoistaEipä oo tullu tarkkailtua lumen pintaa. Kait siinä saa proteiinit, jos joutuu lunta haukkaamaan : )
VastaaPoistaNiinpä, Maarit. Muutama karvamato ja kourallinen hämähäkkejä :)
Poista