Perinteitä
Huomenna 21. joulukuuta on Tuomaan päivä. Yö on pisimmillään ja päivä lyhimmillään. Se aloittaa perinteisesti joulunajan, joka päättyy tammikuun 13. päivä Nuutin päivään.
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" kuvaa päivän merkitystä joulun saapumisena.
Arkinen aherrus hiljeni ja alkoi levon ja rauhan aika. Enää ei tehty teurastuksia, pantu olutta, leivottu tai valettu kynttilöitä.
Tuomaan päivänä savupirttejä pestiin vedellä ja hiekalla kirkkaan vaaleiksi. Seinät ja katto peitettiin tuoksuvista petäjäpäreistä punottuihin kuvioihin.
Vuoden pimeimpään aikaan kuuluivat myös lattialle levitetyt oljet ja olkikoristeet, jotka ovat vanhoja kasvun, elämän ja luonnonkierron vertauskuvia.
Tuomaan ja joulun välistä aikaa on kutsuttu aikoinaan »pesäpäiviksi». Auringon sanotaan olevan kolme päivää pesässään, josta se nousee jouluaamuna ja vuosi aloittaa hitaasti kulkunsa kohti kevättä.
Pesäpäivien aikaan ei saanut kehrätä, hakata metsästä puita tai edes vuolla lastuja. Näistä teoista olisi seurauksena onnettomuutta karjalle tai viljalle.
Rattoisia pesäpäiviä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti