Klapikonehan hankittiin keväämmällä ja silloin onneksi suoritin klapikoneen kuljettajan näyttötutkinnon, kun pilkoin klapeja näyttääkseni osaamiseni. Nyt pääsen suoraan hommiin, kunhan joku ensin käyttää vähän moottorisahaa ja pätkii nuo tukit. Komeita koivuhalkoja niistä tuleekin.
Jos vähänkin tulee lumi- ja räntäsateisiin taukoa viikonloppuna, niin työväen juhlaa vietetään meillä työn merkeissä. Koneet ei tykkää kastua, ihmisistä ei niin väliä olisi.
Sitten se uutinen. Siivoojat kävivät. Jee!
Ikkunat ovat niin kirkkaat, että pelkään jonkun linnun lentävän suoraan lasiin. Luonnon vähäinenkin havupuiden vihreys tuntuu tulevan suoraan syliin kun katselen ikkunoista ulos.
Nyt on kaikki lukuisat ikkunat pesty ja muutenkin paikat on puts ja plank. Miten ihmeessä ammattilaiset saavat nuo ikkunat niin upeiksi, ei raidan raitaa, kirkas lasi näyttää kuin ei siinä ikkunaa olisikaan, pelkkä aukko. Pyörin ympäri taloa ja ihailin siisteyttä. Samoin toisessa talossa. Kaikki kiiltää ja näyttää hyvältä. Villakoirat ja hämäkin seitit on tapettu sukupuuttoon. Toistaiseksi.
Tuon kokoiseen urakkaan ei budjetissani ole määrärahoja kovin usein, nyt päätin sijoittaa siihen. Jos joku ihmettelee miksi en sijoita matkailuun ja matkusta etelään räntäsateita ja/tai syksyn pimeitä pakoon, niin tulkoon katsomaan siisteyttä ja sitä mihin parin etelänmatkan rahat on sijoitettu. En ole koskaan ollut mikään 'etelän'matkaaja, olen kulkenut ympäri maailmaa junalla/lentämällä ja varsinkin pitkin maailman meriä rahtilaivoilla aikoinani. Ei oikein nappaa ajatus jostain turistikohteesta, suomalaisista ja muista skandinaaveista rivissä rannalla, huh. Miestä sinne ei saisi edes maksusta. Maksettu mies, hehheh.
