Sivut

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Vihdoinkin vettä

Puutarha rutisi jo kuivuuttaan ja nurmikon reunoissa oli ruosteenruskeaa. Sadevesitynnyrit oli käytetty loppuun kesäkukille ja muut perennat pärjäsivät miten kuten. 

Pari päivää sitten päätin avittaa luontoa ja aukaisin sadevesikaivon kannen katsoakseni olisiko siellä vettä. Olihan siellä, se ei koskaan petä. Kaivoin esille ämpärin, johon on naulattu kiinni pitkä riuku. Sillä saa kätevästi nostettua vettä. Kaivovesi on jääkymää ja jätin yön yli lämpenemään monta saavillista ja pari tynnyrillistä vettä. Eilen sitten kastelin puuliljat ja syysleimut. Ne olivat kaikkein surkeimman näköisiä ja kukinta vasta alkamassa. Kannoin kaikille yhteensä varmaan 40 ämpärillistä ja kastelukannullista vettä. 

Luonto on huumorintajuinen, joten heti perään viime yönä satoi ensi kertaa viikkoihin kunnolla vettä. Sataa vieläkin ja koko päiväksi on luvattu ainakin jonkinlaista sadetta.

Tuumin, että olin pohjustanut kukkien kastelun hyvin, joten sade viimeisteli työni ja samalla kaikki muutkin perennat ja muut kasvit saivat vettä. Usein ennenkin on käynyt niin, että kun viimeisessä kuivuuden hädässä nostan vettä sadevesikaivosta, alkaa luontokin muistaa, että vesisadetta tarvitaan. 








Tänä aamuna oli kukkapenkeissä oikein virkeitä puuliljojen ensimmäisiä kukkijoita ja lobelia-hiuksinen pää oli kuin järvestä tullut. Vihdoinkin aamulla puutarhassa oli raikas ja hyväntuoksuinen ilma.

Kuivuus on kellastuttanut puita, olen seurannut aamuisilla uintireissuillani miten matkani varrella koivut rinteessä ensin kellastuivat, sitten kuivuivat ruskeiksi. Koko rinne alas uimarantaan rutisi jo kuivuuttaan. 

Montaa kertaa järvireissu ei ole aamuisin jäänyt väliin. Olen päättänyt, että se on tärkeämpi kuin mikään muu. Kropalle sopiva lenkki järvihölkkää tekee hyvää ja väheksyä ei kannata terapia-osuutta, kun tapaan kolmea muuta aamu-uimarimuoria. Kylällä jo tunnetaan meidät ja tapamme. Mies lenkkeilee ihan maalla, harjulle nousten ja kuulee monesti kylällä vastaantulijoilta, että jaahas, vaimosi on taas jo karannut, kun punainen paholainen singahti uimarannan suuntaan.

Kesä on ihmisen parasta aikaa! 




14 kommenttia:

  1. Hyvä, kun pohjustit kastelut niin luontokin ymmärsi tehdä osansa.

    Sateet ja ukkoset ovat kiertäneet toistaiseksi tämän tienoon, juuri nyt ripottelee hiljakseen, mutta ei oikein jaksa edes maahan asti, kuivuvat pisarat kesken matkan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annoin vinkin luonnolle, Susu :)
      Täällä on tänään kuin sademetsässä, vähän väliä tihkuttaa taivaalta vettä.

      Poista
    2. Nyt täällä sataa kaatamalla!

      Poista
  2. Täälläkin sataa tänään. Mutta on satanut ukkosten myötä koko viikon. Mikä onni, ettei ole tarvinnut kantaa vettä kukille. Terapiauinti on tärkeää, sen tiedän itsekin. Alakulo alkaa vaivata heti, jos ei ole vähään aikaan päässyt uimaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen katsellut kateellisena säätiedotteista, että teillä päin on satanut.

      Niin totta tuo aamuterapia, Risa!

      Poista
  3. Etpähän turhaan vesisirkusta pyörittänyt: se on tuo esimerkin voima...
    Todella surullista katsoa kuivunutta luontoa, koivutkin ovat kuukauden verran etuajassa kellastuneita. Kunnon sadetta ei olla saatu kuukauteen, tänäänkin vain tihnuttelee aika ajoin. Antaas katsoa kuinka käy sienisadon, tilannetta on tarkoitus kartoittaa ensi viikon mökkilomasella.

    Mutta kuvasi neidot ovat herkän seppelepäiset ja karannut vesipeto juoksee, hyvä niin, kyllä kesä on hyvää aikaa. Jatketaan harjoituksia:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni vihjaus luonnonvoimille, Takkutukka :)
      Täällä ei ole sieniä näkynyt, meidän sienimestari kävi tarkastamassa metsän.

      Antoisaa mökkilomasta teille!

      Poista
  4. Siunattu sadevesikaivo teillä! Kuinka syvä se oikein on?
    Meilläkin tosiaan suhahti pieni sadealue yli, rankasti satoi hetken, mutta se varmaan haihtui suoraa maan pinnasta. Oon ajatellu, että ehkä oli hyvä, kun en saanut laitettua paljon mitään kasvamaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muista sen syvyyttä, mutta niitä betonirenkaita on kaksi näkyvissä ja vettä oli ainakin yli kaksi metriä, koska ämpäri ei osunut pohjaan asti.

      Se tuntui turhalta koko kaivo (pakollinen kun tehtiin tuota piharakennusta) silloin kun liityttiin kunnan vesi- ja viemäriverkkoon, mutta ei lainkaan ole ollut turha kuivina kesinä.

      Poista
  5. Voishan tuo välillä ropsasta täälläki kunnon kuuron!
    Mukavia aamuhetkiä etteenkipäin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit, juuri tulin aamu-uinnilta, oli tihkusadetta:)

      Poista
  6. Vesikaivo on todella aarre kuivina kesinä. Kuopion seudulla on paljon keltaisia koivuja. Kuivuus on tehnyt ennenaikaisen syksyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kaivosta on iloa ollut puutarhalle, vaikka kunnan vesi-viemäriverkkoon kuulumme muuten.

      Keltaisia koivuja on tienvarret täynnä. Näyttää syksyltä vaikka on täysi kesä vielä.

      Poista