Kaverit hukassa
-missä sä oot
-täällä, ton isomman jäämötikän takana
-emmä kyllä löydä sua
-no mä näen sut, tuun sinne
-älä vaan liukastu
-en tietenkään, mähän olen olemasssa just siksi, että kukaan ei liukastuisi
-joo, mutta kun noita kavereita on niin vähän
-se on totta, ja osa on kasvanut kiinni jään alle yöllisen vesisateen jälkeen
Hiekanjyvä etsii kaveriaan |
-missähän Viljo on
-se vaihtoi vuoroa ja päivystää nyt liiteripolulla
-millä sut muuten tuotiin, mä pääsin ruokalusikalla
-hehee, minut isäntä toi sentään istutuslapiolla
-apua! Kato ny!
-mitä nyt?
-emäntä tulee kottikärryjen kanssa, siellä on sepelisäkki ja iso lapio
-painaudu kuoppaan oikein matalaksi
-ei onn....
Sepeliä satoi jo hiekanjyvän nro 2 päälle.
___________________________________________________________________
Viikon 10 krapusanat ovat: päivystää, ruokalusikka, isäntä
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.
_____________________________________________________________________________
Hauska tämä!
VastaaPoistaTeiläkö on taas kahteen kertaan hiekotetut polut? :) Meilä on innostuttu siihen hiekoitusmurskeeseen, joka hajoaa jalan alla pölyksi - mie tykkäisin enempi rehellisestä sepelistä.
Juu, tämä sotatila jatkuu. Tosin tänä talvena ei ole kuulunut napinaa kun ostin ison sepelisäkin, mies vaan ihmetteli, että joko se vanha loppui. Tuo kuva on oikeasti miehen hiekoituksen jälkeen.
PoistaHahhah, mainio tuo kuva!Otin ihan suurennuslasin nähdäkseni paremmin...
VastaaPoistaSinä saat nyt olla Sepelin Kuningatar!
Kiitos Susu. Juu, suurennuslasin kanssa kulkeminen vaan ei vaan pelasta kuningatartakaan kaatumiselta:)
PoistaAlkoi tosiaan naurattaa, kun silmät sirrillään kuvan mönkiäisiä tunnistaakseni tapittelin:)
VastaaPoistaSotalippu liehukoon uljaasti korkealla, sillä nyt ei kevään kynnyksellä liukastella eikä liioin pyllähdellä.
Niin Takkutukka, kuten tiedät, ei yli 30-vuotista sotaa kesken jätetä. Sinnitellään :D
Poista:D Hiekanjyvät saivat elämän <3 Hauska Krapu.
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina. Tämä on meillä vuosien perinne. Tänä talvena otin rajut aseet käyttöön :)
PoistaOn tutunnäköistä. Joidenkin taloyhtiöiden kohdalla on/oli kadulla tuon näköistä. Hiekanjyvänen etsii toista. Käveleppä siinä sitten! Nyt ne peittää valkea lumihuntu!
VastaaPoistaOtin hiekoitusvastuun kun minun käskettiin kulkea polun reunassa hangessa, argh :)
PoistaHeh, heh, hee, iso on huoli hiekanjyvällä kaveristaan. Tärkeää olisi hiekoittaa jäiset tiet tarpeeksi hyvin.
VastaaPoistaTäällä ei ole toistaiseksi liukkautta ollut. Tiet hyvästi lumiset.
Juu, Aimarii, tämä on meillä jo niin vanha sota, että minuakin naurattaa. Hiekoitan sitten aina itse kunnolla.
PoistaSinulla on taito keventää :D
VastaaPoistaNauroin ääneen tälle, vaikkei yksinäisyys tai liukkaus olekaan leikin asioita.
KirsiKaija, tälle saa nauraa, tämä on oikeasti meidän perinne. Mies on sitä mieltä, että ei hiekota "turhaan", lumi ja jää sulaa. Minä en halua kaatua ja menen hoitamaan nykyään jälkihiekoituksen.
PoistaOlit kyllä hauskasti paketoinut hiekoittamisen tarinan!
VastaaPoistaEi kannata hiekoituksesta säästellä! Liukas on liukas ja elämä on kivempaa ilman lastoja ja kipsejä.
Kiitos BLOGitse. Näin meillä jo vuosikymmenten kokemuksella :)
PoistaMinäkin sitä sepeliä nakkelen,isäntä taas hiekanjyvän ystävä.
VastaaPoistaOllaan siis samoilla linjoilla Uggla. Meillä isäntä pitää koko hiekotusta turhana, lumet ja jäät kun sulaa kumminkin...
PoistaJopa tuli kavereita emännän lapiosta :)
VastaaPoistaNo niinpä, Maarit :)
PoistaNäillä kavereilla on kyllä taipumus piiloutua jään sisään. Onneksi lapiosta tulee lisää.
VastaaPoistaNoinhan se on, Seita, yksi hiekotus ja vesisateen jälkeinen pakkanen, niin liukkautta ei huomaakaan.
PoistaOlkaa nyt hermoilematta vaikka osa on piilossa. Pinnalla olijat antavat suurimman avun.
VastaaPoistaNäin on Aina, mutta liian vähän niitä oli ennen kuin kottikärryillä tuotiin.
PoistaOnpa mainio krapu, hymyn toi huulille ja iloa päivään!
VastaaPoistaMukava, että hymyilytti, Riitta. Meillä tätä "hiekotus-sotaa" on käyty jo yli 30 vuotta, huumori toki hiukan osallisena :)
Poista