Kukkapuskat
Tulin kirjastosta painavan kassin kanssa ja hissi oli epäkunnossa, joten kuljin raput ylös. Haukoin henkeäni rappujen jälkeen ja ylhäällä ullakkoasuntoni oven edessä odotti minua isokokoinen yllätys.
Oveen nojasi sellofaaniin pakattuna valtava puska ruusuja. Mukana oli suuri kortti ja onnittelut kolmekymppisteni johdosta.
Synttärit olisivat vasta reilun vuoden päästä mutta sekös esti ex-miestäni. Painostaminen oli kiusallista. Kukkapuskia olin heittänyt taloyhtiön roskikseen lukuisia, puhelimeni täyttyi viesteistä ja aina Karri sai uuden salaisen numeroni selville.
Mitä tehdä? En halunnut häntä takaisin.
Kunnes...
Komisario Pennanen soitti: Karri Vihervaarala oli pidätetty ja vangittu vietyään väkisin asuntoonsa viikoksi nuoren naisen. Tuomiosta tulisi pitkä.
Olin vihdoinkin vapaa.
__________________________________________________________________
Viikon 17 krapusanat ovat: onnittelut, painostaminen, kirjasto
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.
Se, mikä kerran meni, se mennä joutaa...
VastaaPoistaStalkkaaminen on vihoviimeinen riesa, kuten jokainen sitä tavalla tai toisella kokenut tietää, mutta kaikeksi onneksi meillä on kunnon komisario Pennanen, joka tietää kaikenlaisille konnille kylmää kyytiä;)
Totta puhut, menneet saa olla.
PoistaPennanen astuu kehiin aina tarvittaessa :)
Stalkkaaminen on niin syvältä, muutamaa sellaista tapausta olen joutunut seuraamaan. Henkistä väkivaltaa pahimmillaan, joskus valitettavasti muuttuu myös fyysiseksi väkivallaksi.
VastaaPoistaOnneksi on Pennanen.
Niinpä Susu. Usein on kyse juuri jätetystä osapuolesta, nainen tai mies, joka ei malta päästää irti.
PoistaMikä ihmisiä riivaa, kun eivät osaa antaa menneiden olla?
VastaaPoistaOnneksi Pennanen sai stalkkaajan ja kidnappaajan kiinni. Toivottavasti saa pitkän kakun.
Sellaista se monesti on Kirsti Kaija, ei anneta menneen olla vaan roikutaan kiinni.
Poista- toistaiseksi. Vai luuleeko neito ettei mies palaa puuhiinsa vapauduttuaan.
VastaaPoistaToimiva tarina!
Samaa mietin minäkin BLOGitse. Kerran stalkkeri aina stalkkeri. Entistä pahempana veikkaan.
PoistaPennanen on toimen komisario. Vaan näytti olevan tämä exäkin, kun näki vaivaa etsiä ja löytää entinen puolisonsa uudestaan ja uudestaan. Oli stalkkaamisen taitaja. Kamalaa.
VastaaPoistaEi hätää, kun on Pennanen maisemissa.
Pennanen pelastaa Aimarii. Mutta on nämä meneeseen suhteeseen takertujat kyllä karmivia.
PoistaKuullut ja lukenut olen näistä stalkkereista, mutta onneksi itse välttynyt heistä. Sairasta porukkaa. Tämän tyyppi oli jo ihan pimeä päästään. Onneksi tarinan nainen älysi jättää ajoissa, olisi saattanut itse olla jonain päivänä vankina!
VastaaPoistaNiinpä AilaKaarina, hankalaa on kun mies ei usko suhteen päättyneen.
PoistaJuu, ei auta takertua menneeseen. Ainakin hetken helpotus tilanteessa.
VastaaPoistaNiin se on, mennyt on historiaa. Kaikki eivät sitä usko.
PoistaTämä "sairaus" ei herätä sympatiaa.
VastaaPoistaJuu, ei Pasanen, ei minussakaan.
PoistaOlisko pieni pottuilun virekin siinä, että lähettää reilusti etuajassa kolmikymppisonnittelut...
VastaaPoistaKaikki syyt tuohon käytökseen ovat pottuilua RH. Mutta toivottavasti pysyy vankilassa kauan.
PoistaVanhassa vara parempi.
VastaaPoistaJoskus voi olla niinkin Uggla.
PoistaHehheh, vai meni Karri semmoisen tempun tekemään! Iso ilo kravun naiselle.
VastaaPoistaJep Riitta. Eihän Karrin pitänyt kiinni jäädä...
Poista