Pielava
1 l vettä
2 rkl kuminoita
2 ½ dl ruisjauhoja
(1 dl rusinoita)
siirappia
1 rkl suolaa
50 g hiivaa
1 dl kiehuvaa vettä
vehnäjauhoja
Aloita illalla. Kaada leivinkulhoon kuminoiden päälle litra kiehumaisillaan olevaa vettä. Sekoita siihen ruisjauhot.
Anna seistä yön yli.
Lisää seokseen aamulla 1 dl kiehuvaa vettä, (rusinat), suola ja hiiva. Sekoita vehnäjauhoja niin, että seos on vellimäistä. Anna seistä tunnin verran. Taikinan kupliessa lisää vehnäjauhoja kunnes seos on sitkeää. Kohota.
Jaa taikina kolmeen osaan ja painele n 30 cm levyiksi. Kääntele rullille. Kohota.
Painele reikiä ja paista leipiä n 35 minuuttia. Lämpimänä voitele vesi-siirappi - seoksella.
---------------------------------------------------------------------------------------
Kiirastorstain aamuna lämmitettiin leivinuuni ja perällä uunissa paistettiin karitsan paisti. Etuosassa paistuivat Pielavat, jotka illalla olin laittanut alulle.
Hyvää pääsiäisen jatkoa!
___________________________________________________________________
Viikon 14 krapusanat ovat: kiehuva, yö, rulla
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kun krapusi on valmis.
En ole pielava-nimitystä kuullutkaan. Ilmeisestikin joku perinneleipä?
VastaaPoistaPerinne ainakin minun äidiltäni, Riitta. Hän sitä leipoi ja itse olen jatkanut silloin tällöin leivinuunissa. Hyvä rapeakuorinen leipä.
Poista??? Herkulliselta kuulostaa tämä mystisniminen leipä, ja leivinuunissa ne herkullisimmat paistuvat. Hämärästi muistaisin Mummini joskus nimen maininneen, mutta...
VastaaPoistaÄitini tätä leipoi, Takkutukka. Sitten löysin hänen jälkeensä vanhasta reseptivihkosta ohjeen ja testasin. Tosi hyvä rapea (ainakin leivinuunissa) ja miedonmakuinen leipä. Rusinoita en itse laita, siksi ne on suluissa.
PoistaEn tiedä mistä päin Suomea tämä leipä on kotoisin, mutta hämäläisen äitini vihkoon se oli kirjoitettu jo 50-luvulla.
Jäi tuo karjalaisen Mummini häivähdys kutittelemaan korvaan, joten löytyihän se: pielai, pielane, pielava = vaalea leipä Valkjärven murresanakirja
Poistahttps://issuu.com/pohjomat/docs/valkj_rvenmurresanakirja/40
Suuret kiitokset tiedosta Takkutukka!
PoistaArvelinkin, että koska Lahteen muutti paljon Karjalan suunnalta väkeä, niin ohje voi olla myös sieltä. Naapurustossa asui paljon karjalaisia, joten sieltä äitinikin on ohjeen saanut.
Kiinnostava tietää mistäpäin leipä on alkujaan nimensä saanut.
No, nyt tuli ihan uutta tietoa ennenkuulemattomasta pielevasta. Miltä maistuvat?
VastaaPoistaSellaisia ruokaisia leipiä ovat, Susu. Ei siis mitään kaupan leivän tapaista höttöä. Äitini ehtymättömästä reseptikokoelmasta.
PoistaMinullekin muiden tapaan ihan uusi tuttavuus tällainen pielava. Ei ole perinneruuat ihan hallussa kylläkään noin muutenkaan. :D
VastaaPoistaNo minulla on perinteisiä ruokareseptejä vaikka kuinka, Elegia. Äitini oli ruoka-alan ihminen ja perin sitten kaikki reseptit. Murto-osaa tulee käytettyä. Pielavaa olen leiponut jo 90-luvulta asti pari kertaa vuodessa.
PoistaLisäksi jossain vaiheessa harrastin vanhojen keittokirjojen keräämistä, niitä on kertynyt.
Pohjanmaalta tuttuja ovat rieska ja leipäjuusto.Pielava on minullekkin outo leipä.
VastaaPoistaHarmi kun en tiedä mistä päin suomea pieleva on kotoisin, Uggla. Googlaamalla en tietoa löytänyt. Äitini oli hämäläinen, joten voi olla Hämeestä.
PoistaEn minäkään ole koskaan kuullut näistä leivistä. Varmaan hyviä!
VastaaPoistaHyviä ovat, BLOGitse. Niihin tulee sellainen rukiinen maku.
Poista
VastaaPoistaAina oppii uutta. Koskaan en ole tuosta herkusta kuullut, mutta uskon olevan hyvää. Minä jättäisin rusinat pois.
Samaa mieltä, Kirsti Kaija, siksi laitoin rusinat ohjeessakin sulkuihin. Äidin reseptissä ne olivat, eikä hänkään niitä leipiin laittanut. Ne antaisivat makean säväyksen jos sellaisesta pitäisi. Ruisjauhojen sekaan sekoitan usein auringonkukan- ja kurpitsan siemeniä. Pehmenevät yön aikana hyvin.
PoistaJustiinsa söin leipää, nyt kyllä ihan tattarista, mutta kylläpä maistuisi tuo sinun Pielavakin! Hyvää Pääsiäistä!
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina. Pielevia on kaksi jo syöty, yhden laitoinkin pakkaseen.
PoistaHyvää pääsiäisen viimeistä sunnuntaita!
Onpa mielenkiintoinen resepti! Kiitos kun jaoit; krapun varjolla :-)
VastaaPoistaMukava kun tykkäsit Der Seidenspinner. Noita vanhoja reseptejä on hauska lyhentää krapuun aina joskus.
PoistaVarmaan makoisa pielava, siemenistä saa lisäkuitua.
VastaaPoistaMakoisaa on Maarit. Laitan tosiaan erilaisia siemeniä illalla aina ruisjauhojen kanssa, vähennän kuminan määrää.
PoistaGoogle ei edes tuntenut pielavaa, paitsi jonkun sen nimisen yrityksen. Kuva olis kiva :)
VastaaPoistaKatso tuossa ylempänä kommenttiketjussa, siellä on Takkutukka selvittänyt nimen alun.
PoistaSeuraavalla kerralla otan kuvan, nyt se jäi kun puhelin ei ollut mukana piharakennuksessa.
Ihan uusi juttu on pielava minulle.
VastaaPoistaJos leipoisin, niin minä jättäisin kuminat pois. Rusinat kelpaisi kyllä.
Tuossa ylempänä on Takkutukan selvitys, Valkjärveltä leipä on nimensä alkujaan saanut.
PoistaMinä en laita rusinoita, erilaisia siemeniä laitan, mutta ilman niitäkin leivästä tulee hyvä.
Pielava on uusi ruokanimi minulle. Hämäläinen perinneruoka? Kumina on mauste joka jakaa mielipiteitä. Minä en ole oppinut tykkäämään.
VastaaPoistaSelvisi, että Pielava on karjalainen perinteeltään.
PoistaKumina ei aiemmin ollut minunkaan mieleeni, mutta tässä leivässä sen maku jotenkin pehmenee. Laitan usein myös siemeniä kuminan kanssa.
Hei,pielava on tosiaan karjalainen juhlaleipä. Itse teen sitä aina jouluksi ja nimenomaan rusinoiden kanssa. Sain reseptin vuosikymmeniä sitten Itä-Suomesta Kiihtelysvaaran kylästä, jossa vanha emäntä sitä paistoi. Hienoa, että omet julkaissut resetin myös täällä.
VastaaPoista