Ostoksilla
Ostokset oli tehty ja kassit viety autoon parkkihalliin.
Nyt rouvat minkkiturkeissaan olivat menossa lounaalle.
-ihanaa kun kaikki on samassa talossa, eikä tarvitse ulkokautta tuolla sohjossa kulkea, totesi Maire.
Hissi tuli ja ovien auetessa rouvat näkivät lattialla istuvan pikkupojan itkua tuhertamassa. Pojalta oli kaatunut jäätelötötterö.
Bertta alkoi heti torua poikaa ja motkotti kun hissiin ei voi nyt mennä. Maire oli ymmärtäväisempi ja kumartui pojan puoleen kysyen missä tämän äiti oli. Poika sanoi pelkäävänsä selkäsaunaa jos äiti saisi tietää.
Maire pyysi kuuluttamaan pojan äitiä. Äiti löytyi olutkuppilasta, tempasi pojan kädestä ja lähti mitään sanomatta juoksemaan toruen poikaa.
Rouvat jäivät hölmistyneinä seisomaan.
_________________________________________________________________________
Viikon 11 krapusanat ovat: itku, selkä, jäätelö
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin SusuPetalin blogissa. Laita linkki sinne kommentteihin kun krapusi on valmis.
No höh. Johan meni tilanne pieleen. Poika-parka. Bertta ja äiti eivät saa sympatiaani, Maire sentään tunsi myötätuntoa poikaa kohtaan.
VastaaPoistaTotta Susu, minustakin Maire osasi heti suhtautua poikaan.
PoistaTaitaapi olla psykologiset ja empatian taidot porukoilla vähän hukassa...
VastaaPoistaKaikki empatiani ja sympatiani vahvasti pikkupojan puolella. Minkkiturkkidaamit & äiti katsokoot peiliin ja pitkään!
Niin Takkutukka, poika oli ilmeisesti laitettu yksin ostamaan jäätelöä. Eksyi hissiin ja suru tuli.
PoistaJoskus Stockmannilla käydessäni näitä turkkirouvia katsoessa kyllä näki monenlaista. Myyjät sen sijaan heitä kumarsivat.
Niin todentuntuinen tarina, että sääliksi kävi pikkupoikaa. Enkä mä olisi heti äitiä paheksunut, vaikka istuikin kuppilassa jos nyt yhden juoman käväisi ostamassa. Mutta reaktio oli paha ja pojan sanat selkäsaunan pelosta vielä pahemmat. Ja voi ja oi noita turkkinaisiakin. Onneksi yhdellä oli sentään edes jotain älliä päässään.
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina.
PoistaVaikea tietää oliko äiti miten usein kuppilassa ja missä poika silloin oli.
Rouvia harmitti vaan häiriö, kun hissi oli sotkettu jäätelöön. Onneksi toisella oli hiven empatiaa tallella.
Voi poikarukkaa!
VastaaPoistaNiinpä, Maarit.
PoistaJälleen niin totuudenmukainen tilanne :(. Voi poikarukkaa. Ihme, kun olutkuppilassa istuva äiti oli hälle kuitenkin jäätelön raskinut ostaa (siis jos oli äidin ostama). Usein kun kuulee sitäkin, että raha kyllä riittää tuoppeihin, mutta ei tikkariin, saati jäätelöön.
VastaaPoistaLuvassa on superaurinkoinen viikko. Toivottavasti siitä on sulle iloa kaiken keskellä <3.
Totta puhut Annukka, useinhan ne rahat menee siihen olueen tai vastaavaan.
PoistaAurinko ilahduttaa, mutta ei juurikaan vielä sulata pihaa tai kyläteitä. Saa paistaa sen viikon, niin josko sitten.
Elämä menee nyt niin, että joudun evakkoon aina välillä kun taloja esitellään. Pidä peukkuja, että jotain konkreettista tapahtuisi.
Hyvää kevään jatkoa sinulle!
Voi että, monta negatiivista asiaa yhdessä kravussa. Voisi kenties olla tottakin?!
VastaaPoistaTällaista tapahtuu varmasti, Der Seidenspinner. Lapset kärsivät.
PoistaSurku tuli pikkumiestä. Menetti ensin jäätelönsä ja sitten äitikin oli tylynä. Rouvatkaan eivät liiemmin lapsesta välittäneet. Piittaamattomuus on ajan henki.
VastaaPoistaNiinpä, aimarii. Aikuiset olivat julmia.
PoistaTai ehkä tarina päättyikin näin: Maire riisui turkkinsa ja juoksi naisen ja pojan perään. Läksytti naisen niin kuin vain suomalainen nainen osaa. Äiti oli nolona, katui. Maire osti pojalle uuden jäätelön.
VastaaPoistaTuon jälkeen äiti ei enää koskaan ollut ilkeä pojalleen.
Mukavaa viikon jatkoa!
Oi kiitos tarinan jatkosta, noinhan se varmasti meni!
PoistaKiitos, hyvää keväistä viikkoa sinullekin BLOGitse!
Rouvat minkkiturkeissaan ostoksilla...raatoja päälleen pukevilta ei paljon empatiaa voi odottaakaan, joten Maire on yllätys.
VastaaPoistaMairella pilkahti empatia, pasanen. Muuten tuollaiset rouvat ovat itseään täynnä.
PoistaVoi surku, ei ymmärtänyt äiti eivätkä rouvatkaan, miten suuri suru pienelle pojalle on jäätelötötterön tippuminen maahan. Tuollaisia äitejä ei pitäisi ollakaan.
VastaaPoistaNo ei pitäisi, Riitta. Jos kaljakuppila on tärkeämpi ja kehtaa vielä haukkua poikaa, niin ei ole poikaansa ansainnut.
Poista