Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste saari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste saari. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Saarimökki - ikioma ikigai?


Aamulla herään laineiden liplatukseen. Kevyeen solahdukseen, kun vesi osuu rantakiviin. Pidän vielä silmät kiinni ja kuuntelen. Usein olen ollut hetken hereillä jo aamuyöllä kun aurinko nousee. Nukahtanut lintujen ääniin uudestaan.

Avaan silmät ja katson ulos. Alamökillä näkee sängystä suoraan järveen. Sitten on aamu-uinnin aika, minulla ja ystävilläni.











Järvessä nautin aamun raikkaudesta hetken ennen kuin maltan nousta pois. Katselen ylämökille, näkyykö liikettä. Siellä usein mies istuu jo ulkona lukemassa.

Heitän kylpytakin päälleni ja kapuan kalliota ylämökille. Mies on keittänyt kahvit minua varten termariin. Aamulla maistuu 2 siivua ruisleipää, päälle juustoa ja metwurstia, kurkkua ja tomaattia. Iso mukillinen maitokahvia.


Ennen kauppa- ja kirjastoreissua kävi kirjavarastoni aika vähiin, eikä huvittanut tästä tabletilta mitään nauhoituksia katsella, niin tutkin mökin kirjahyllyä. Se on hyvin monipuolinen. Huomasin teoksen, jonka olin viime vuonna jo lukenut, mutta silmäilin sitä uudestaan yhtenä iltana.


Héctor Garcían ja Francesc Mirallesin kirja: Ikigai – Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain (Gummerus, 2017). 

”Japanilaisten mukaan jokaisella on ikigai. Okinawan saarella on keskimäärin eniten satavuotiaita maailmassa, ja siellä ajatellaan, että ikigai on syy nousta aamulla vuoteesta.


Asiointien ja kotona käynnin jälkeen meillä olikin jo kova halu päästä pois täältä ruuhkien ja kiilaavien autoilijoiden parista - saareen takaisin. Odotellaan sinne vieraita viikonlopuksi, että ei aivan erakoiduta.






keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Saaresta kulttuurin kautta kotiin


Vähän kuulumisia. 

Saaressa oltiin reilu viikko ja jokainen päivä oli kuin kokonainen hieno kesä. 


Tästäkin aamusta aukesi upea helteinen päivä saaressa

Aamusta iltaan...


Aurinko on laskenut järven taakse, jokailtainen näytelmä: 'Saaren lumoa'

Hellepäiviä on nautinnollista viettää saaressa. Ison järven vesi on aina virkistävän viileää ja järveen pääsee milloin tahansa. Kyllä minä siellä aikaani vietinkin, tunteja useina päivinä. Yölläkin muutaman kerran kävin aavemaisessa järvessä uimassa. Selkälihakset rentoutuivat veden lempeässä kannatuksessa.  Leppoisa kesätuuli karkoitti suurimman helteen vaikka mittari näytti noin +28 C ja käväisi jopa 30 asteen paremmalla luolella, varjossa siis. 



Saaresta suuntasin Lahteen ja teimme lahtelaisen ystävättäreni kanssa A-luokan roadtripin Mäntyharjulle - Salmelan taidekeskukseen. Muistelimme, että suunnilleen saman, vähän pidemmän vain, kierroksen teimme tasan kymmenen vuotta sitten, silloin vain yövyimme eri paikassa ja jatkoimme Verlaan, nyt ei ollut siihen tilaisuutta. Salmelassa oli kiinnostavia taiteilijoita. Kuvanveistäjät ja myös Marika Mäkelä ovat minun mieleeni.





Täällä  lisää




Ajoin kotiin tänään aamuyön viileimpinä tunteina ja olin kotona juuri sopivasti kun mies oli keittänyt aamukahvit kuuden maissa. 

Paluu kotiin ja ITE-taitelijan verstaalle tuntuikin jo mukavalta. Fluid painting, jota aloittelin kokeilemaan jo aiemmin kesällä, on saanut minut valtoihinsa. Ihanaa sotkemista akryylimaaleilla.

Fluid painting eli dirty cups, voisi ehkä suomentaa ”valuva maalaustekniikka”. Sotkuista puuhaa, tarvitaan runsaasti sanomalehtiä, mutta on helppoa vaikka pihalla tehdä.

Tässä jotain esimerkkejä harjoitelmistani, jotka tein koivusta moottorisahalla tehdyille siivuille, kuvat otin jo ennen reissuja:


Kuppiin laitetaan halutut värit maalia



Kaadetaan maali pohjalle ja lisätään sitä tarpeen mukaan


Innostuin tutkimaan netistä erilaisia tapoja työstää tuota maalia, ja jo vain löytyi vaikka mitä. Pillillä voi puhaltaa maalia, hiustenkuivaajalla saa leveämpää uraa jne. Käytin vanhaa haarukkaa vedellessäni viivoja.



Tästä se vielä valuu



Sininen kokeilu


Lohikäärmeet


Puutarhassa löytyy jo useita, tässä pari:



Sininen strutsin muna (kivi)



Tissi (betonin valumassan jäämiä)

Puutarhassa on tapahtunut paljon. Ensimmäisenä pisti silmään pihaan ajaessa punaisena hehkuvat kirsikkapuut. Kirsikat olivat lähtiessä vielä vihreitä ja nyt komean punaisia, tulee hyvä sato:




Kirsikat ovat suuria, ilmeisesti pitävät kuumasta ja kuivasta kesästä


Kirsikoita, ei tomaatteja :)


Kotona on hyvä olla taas. Nyt aloitin taas joka-aamuiset uinti- tai siis järvihölkkäreissut lähijärvelle. Ulkona on tosi lämmin, joten mitään isompaa tekemistä ei kannata päiviksi suunnitella, kunhan nauttii kesästä, järvestä ja muistaa juoda vettä tarpeeksi. Vadelmia on toki poimittava päivittäin, niitä kypsyy koko ajan lisää.

Aivan mahtavaa kesää tämä on!







sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Kesäinen päivä


Terveisiä saaresta.  Vesi on todella korkealla, pari venettä oli jo mantereen puolella lähtiessä karkaamassa  järvellä kun arvatkaa kuka ui ne kiinni. Miehet miettivät, minä uin.



Olin talkoolaisten köksänä ja ruoka laitettiin ulkona grillissä.  Lähes kahdeksan tunnin ulkoilu raukaisee niin, että nyt kotona voi kirja kupsahtaa lattialle. 

Oli hieno kesäinen päivä.


sunnuntai 20. elokuuta 2017

Kesän lämpimin viikko


Kosteaa ja lämmintä. Jäkälät ja sammaleet viihtyvät hyvin. Kiertelin vielä saaressa ja kuvasin tuttuja paikkoja ennen kotiin lähtöä. Viikko on ollut kesän lämpimin vaikka aurinko ei jatkuvasti paistanutkaan, oli suorastaan hiostavan kuuma. Onneksi saaressa on siihen oiva lääke - järvi.









Nyt laulaa pesukone ja olen poiminut jo pari litraa vadelmia. Ne ovat myöhässä ja lisää raakileita on kypsymässä ja pakkasessa on jo pari viikkoa sitten poimittuja. Sieniä tulee koko ajan lisää, tämä lämpö tekee niille hyvää. Saaresta lähtiessämme löysimme mantereen puolelta muutaman ison täysin madottoman herkkutatin, jotka kaikkien kassien ja pussukoiden lisäksi oli pakko tuoda autolle ja kotiin. Tatti hampaissa, kädet täynnä kasseja ja reppu selässä. Molemmilla.


Uutiset ovat olleet järkyttäviä. Toki meillä saaressakin oli langaton yhteys, josta niitä saattoi seurata. Nyt aletaan kai jo viimein uskoa, että Suomi ei ole se lintukoto, jona monet tätä pitävät. Mutta kritiikkiä laittaisin median suuntaan. Noilla Turun tapahtumilla on varsinaisesti mässäilty ja lehdet ja nettiversiot ovat täynnä toinen toistaan loistokkaampia kuvia. Sitähän ne tekijät juuri haluavat, että saavat julkisuutta ja herättävät pelkoa. Itse luen vain otsikot, uutisia en enää somesta lue enkä TV:stä katsele vähään aikaan. Riittää, että tapahtuman faktat ovat selvillä, en kaipaa sivukaupalla eri ammattikuntien haastatteluja ja arvioita. Asiallinen kirjoitus on tämä Jaakko Hämeen-Anttilan Aamulehdessä julkaistu.

Kyllä teki hyvää olla saaressa kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa. Mutta aina hienoa on olla kotona. Siksihän täältä pois lähdetään, että saisi nauttia kotiinpaluun onnen!






perjantai 11. elokuuta 2017

Kesä jatkuu

saaressa. Juuri luin Hesarista, että lämpötilat ovat ensi viikolla koko ajan kesäisen parinkympin tienoilla. Järvivedetkin saattavat vielä hiukan lämmetä. Eilen uimarannalla oli jo autiota kun koulut alkoivat, ja minä nautin rauhasta. Tosin tänä kesänä rauhaa on ollut koko kesän, uimavedet ovat pysyneet viileähköinä. No, makuasia.


Eilen lajittelin lasi- yms mosaiikkipaloja purkkeihin odottamaan niitä päiviä, jolloin mosaiikkityöt saattavat löytää tekijänsä. 














Pedantti järjestys

Nyt ruokakauppaan ja muille perjantain asioille. Aurinko paistaa ja kesän vihreys on parhaimmillaan.