Kesän lämpimin viikko

Kosteaa ja lämmintä. Jäkälät ja sammaleet viihtyvät hyvin. Kiertelin vielä saaressa ja kuvasin tuttuja paikkoja ennen kotiin lähtöä. Viikko on ollut kesän lämpimin vaikka aurinko ei jatkuvasti paistanutkaan, oli suorastaan hiostavan kuuma. Onneksi saaressa on siihen oiva lääke - järvi.

Nyt laulaa pesukone ja olen poiminut jo pari litraa vadelmia. Ne ovat myöhässä ja lisää raakileita on kypsymässä ja pakkasessa on jo pari viikkoa sitten poimittuja. Sieniä tulee koko ajan lisää, tämä lämpö tekee niille hyvää. Saaresta lähtiessämme löysimme mantereen puolelta muutaman ison täysin madottoman herkkutatin, jotka kaikkien kassien ja pussukoiden lisäksi oli pakko tuoda autolle ja kotiin. Tatti hampaissa, kädet täynnä kasseja ja reppu selässä. Molemmilla.

Uutiset ovat olleet järkyttäviä. Toki meillä saaressakin oli langaton yhteys, josta niitä saattoi seurata. Nyt aletaan kai jo viimein uskoa, että Suomi ei ole se lintukoto, jona monet tätä pitävät. Mutta kritiikkiä laittaisin median suuntaan. Noilla Turun tapahtumilla on varsinaisesti mässäilty ja lehdet ja nettiversiot ovat täynnä toinen toistaan loistokkaampia kuvia. Sitähän ne tekijät juuri haluavat, että saavat julkisuutta ja herättävät pelkoa. Itse luen vain otsikot, uutisia en enää somesta lue enkä TV:stä katsele vähään aikaan. Riittää, että tapahtuman faktat ovat selvillä, en kaipaa sivukaupalla eri ammattikuntien haastatteluja ja arvioita. Asiallinen kirjoitus on tämä Jaakko Hämeen-Anttilan Aamulehdessä julkaistu.

Kyllä teki hyvää olla saaressa kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa. Mutta aina hienoa on olla kotona. Siksihän täältä pois lähdetään, että saisi nauttia kotiinpaluun onnen!